Resilienssitutkimuksen alusta

Geopoliittiset jännitteet, muuttunut turvallisuusympäristö ja kasvavat epävarmuudet haastavat taloutta ja yhteiskuntaa. Resilienssi-tutkimusalustalla tehtävä tutkimus auttaa ratkaisemaan yhteiskunnan monimutkaisia haasteita ja tarjoaa tutkittua tietoa päätöksentekoon. 

Alustan tutkimusteemat liittyvät monipuolisesti resilienssin ja varautumisen kysymyksiin sekä niiden rajapinnoille. 

Tutkimusalusta pohjautuu Vaasan yliopiston vahvuuksiin: liiketoiminnan, hallinnon, viestinnän ja teknologian osaamiseen. Alustalla onkin mukana resilienssiin liittyvistä aiheista kiinnostuneita tutkijoita yliopistomme kaikista akateemisista yksiköistä. Heillä on taustallaan paljon aiempaa tutkimusta ja vankkaa osaamista alustan tutkimusteemoissa.

Aiempia tutkimushankkeita

Resiienssi, varautuminen ja kokonaisturvallisuus ovat olleet useiden Vaasan yliopiston tutkimushankkeiden teemoina. Esimerkkeinä aiemmista hankkeista ovat tiedon huoltovarmuutta tarkastellut Suomen Akatemia -rahoitteinen IRWIN-hanke, terveyskriiseihin ohjauspolkuja ja työkaluja kehittävä WELGO-hanke, kriittisten järjestelmien kyberturvallisuuteen ja resilienssiin liittyvä CR-DES, energiaturvallisuuteen liittyvä REDISET sekä kansalaisten varautumista tukevan taloudellisen lukutaidon Digiconsumers-hanke.

 

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on synnyttänyt uusia jännitteitä Euroopassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikan viimeaikaiset muutokset ovat häirinneet transatlanttisia suhteita ja lisänneet epävarmuutta.

Image

Yhteiskunnallisten riskien monimutkaistuminen on johtanut päällekkäisten kriisien – eli polykrisien – aikakauteen. Kriisien juurisyyt ovat systeemisiä, mikä tekee ongelmista erityisen vaikeasti ratkaistavia.  Normaalin tilan, häiriö- ja kriisitilan välinen raja on hämärtynyt. Elämme "pysyvien kriisien" eli permakriisien aikaa.

Globaalit häiriöt vaikuttavat nopeasti Euroopan, kansalliseen ja paikalliseen turvallisuuteen. Perinteiset varautumismallit eivät välttämättä vastaa nykyisen uhkaympäristön vaatimuksia. Tämän vuoksi paikallinen ja alueellinen varautuminen on entistä tärkeämpää.

Lue myös: Vaasan yliopiston kunniatohtori, presidentti Alexander Stubb: Elämme suurta murrosvaihetta maailmanpolitiikassa

EU:n varautumisunionistrategia

Presidentti Sauli Niinistön vuonna 2024 julkaistussa raportissa korostettiin, että EU:n on kiireesti vahvistettava on kiireellisesti vahvistettava siviili- ja puolustusvalmiuttaan. Tämä on välttämätöntä, jotta unioni pystyy vastaamaan moniin samanaikaisiin haasteisiin, kuten terveysuhkiin, muuttoliikkeeseen, teknologisiin riskeihin, ilmastonmuutokseen ja taloudellisiin kriiseihin. Niinistön raportti painotti, että varautumista ei voi jättää vain jäsenmaiden vastuulle, vaan se on EU:n yhteinen tehtävä. 

Euroopan komissio ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja julkaisivat maaliskuussa 2025 EU:n varautumisunionistrategian, jolla tuetaan jäsenmaita ja parannetaan Euroopan valmiuksia ehkäistä uusia uhkia ja reagoida niihin.  Varautumisunionistrategiassa pyritään kattavaan lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset uhat ja koko yhteiskunta. Tämä tarkoittaa, että varautumista suunnitellaan ja toteutetaan kaikilla hallinnon tasoilla – paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla – ja kaikilla hallinnonaloilla. Mukaan halutaan kaikki keskeiset toimijat: kansalaiset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt, yritykset, työmarkkinaosapuolet sekä tiede- ja tutkimusyhteisöt. Tavoitteena on laaja-alainen, yhdessä rakennettu varautumiskyky. 

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.

Kokonaisturvallisuuden periaatteet on määritelty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Tavoitteena on, että nämä periaatteet säilyvät yli hallituskausien. Uudistettu strategia korostaa yksilön roolia keskeisenä turvallisuustoimijana. Kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia omien kykyjensä mukaan siten, että se vahvistaa yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. 

Pohjanmaan alueellinen riskiarvio 

Pohjanmaan viimeisimmässä alueellisessa riskiarviossa, joka on vuodelta 2023 ja samalla osa kansallista riskiarviota, on tunnistettu ja listattu alueellisesti merkittävimpiä riskejä. Näitä ovat esimerkiksi häiriöt kriittisessä infrastruktuurissa, kuten sähkönjakelussa, liikenteessä ja vesihuollossa. Taustalla voi olla esimerkiksi myrsky, onnettomuus tai tahallinen vahingonteko. Toinen merkittävä riski tulee pitkittyneistä ja poikkeuksellista sääilmiöistä kuten talvimyrskyistä, pitkistä pakkasjaksoista, helleaalloista tai kuivuudesta, joka voi aiheuttaa sähkökatkoja, vahinkoa kriittiselle infrastruktuurille, maataloudelle tai terveysriskejä kansalaisille. Kolmas merkittävä riski on häiriöt kyber-infrastruktuurissa eli kyberhyökkäysten aiheuttamat laajat toimintahäiriöt.