Preparedness and resilience

Geopolitical tensions, a changing security environment, and growing uncertainties are posing challenges to economies and societies.  The research conducted within the platform helps to address these challenges and provides science-based information and insights to support decision-making.

The research includes a wide range of topics related to resilience and preparedness, as well as their intersections.

Aiempia tutkimushankkeita

Resiienssi, varautuminen ja kokonaisturvallisuus ovat olleet useiden Vaasan yliopiston tutkimushankkeiden teemoina. Esimerkkeinä aiemmista hankkeista ovat tiedon huoltovarmuutta tarkastellut Suomen Akatemia -rahoitteinen IRWIN-hanke, terveyskriiseihin ohjauspolkuja ja työkaluja kehittävä WELGO-hanke, kriittisten järjestelmien kyberturvallisuuteen ja resilienssiin liittyvä CR-DES, energiaturvallisuuteen liittyvä REDISET sekä kansalaisten varautumista tukevan taloudellisen lukutaidon Digiconsumers-hanke.

 

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on synnyttänyt uusia jännitteitä Euroopassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikan viimeaikaiset muutokset ovat häirinneet transatlanttisia suhteita ja lisänneet epävarmuutta.

Image

Yhteiskunnallisten riskien monimutkaistuminen on johtanut päällekkäisten kriisien – eli polykrisien – aikakauteen. Kriisien juurisyyt ovat systeemisiä, mikä tekee ongelmista erityisen vaikeasti ratkaistavia.  Normaalin tilan, häiriö- ja kriisitilan välinen raja on hämärtynyt. Elämme "pysyvien kriisien" eli permakriisien aikaa.

Globaalit häiriöt vaikuttavat nopeasti Euroopan, kansalliseen ja paikalliseen turvallisuuteen. Perinteiset varautumismallit eivät välttämättä vastaa nykyisen uhkaympäristön vaatimuksia. Tämän vuoksi paikallinen ja alueellinen varautuminen on entistä tärkeämpää.

Lue myös: Vaasan yliopiston kunniatohtori, presidentti Alexander Stubb: Elämme suurta murrosvaihetta maailmanpolitiikassa

EU:n varautumisunionistrategia

Presidentti Sauli Niinistön vuonna 2024 julkaistussa raportissa korostettiin, että EU:n on kiireesti vahvistettava on kiireellisesti vahvistettava siviili- ja puolustusvalmiuttaan. Tämä on välttämätöntä, jotta unioni pystyy vastaamaan moniin samanaikaisiin haasteisiin, kuten terveysuhkiin, muuttoliikkeeseen, teknologisiin riskeihin, ilmastonmuutokseen ja taloudellisiin kriiseihin. Niinistön raportti painotti, että varautumista ei voi jättää vain jäsenmaiden vastuulle, vaan se on EU:n yhteinen tehtävä. 

Euroopan komissio ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja julkaisivat maaliskuussa 2025 EU:n varautumisunionistrategian, jolla tuetaan jäsenmaita ja parannetaan Euroopan valmiuksia ehkäistä uusia uhkia ja reagoida niihin.  Varautumisunionistrategiassa pyritään kattavaan lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset uhat ja koko yhteiskunta. Tämä tarkoittaa, että varautumista suunnitellaan ja toteutetaan kaikilla hallinnon tasoilla – paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla – ja kaikilla hallinnonaloilla. Mukaan halutaan kaikki keskeiset toimijat: kansalaiset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt, yritykset, työmarkkinaosapuolet sekä tiede- ja tutkimusyhteisöt. Tavoitteena on laaja-alainen, yhdessä rakennettu varautumiskyky. 

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.

Kokonaisturvallisuuden periaatteet on määritelty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Tavoitteena on, että nämä periaatteet säilyvät yli hallituskausien. Uudistettu strategia korostaa yksilön roolia keskeisenä turvallisuustoimijana. Kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia omien kykyjensä mukaan siten, että se vahvistaa yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. 

Pohjanmaan alueellinen riskiarvio 

Pohjanmaan viimeisimmässä alueellisessa riskiarviossa, joka on vuodelta 2023 ja samalla osa kansallista riskiarviota, on tunnistettu ja listattu alueellisesti merkittävimpiä riskejä. Näitä ovat esimerkiksi häiriöt kriittisessä infrastruktuurissa, kuten sähkönjakelussa, liikenteessä ja vesihuollossa. Taustalla voi olla esimerkiksi myrsky, onnettomuus tai tahallinen vahingonteko. Toinen merkittävä riski tulee pitkittyneistä ja poikkeuksellista sääilmiöistä kuten talvimyrskyistä, pitkistä pakkasjaksoista, helleaalloista tai kuivuudesta, joka voi aiheuttaa sähkökatkoja, vahinkoa kriittiselle infrastruktuurille, maataloudelle tai terveysriskejä kansalaisille. Kolmas merkittävä riski on häiriöt kyber-infrastruktuurissa eli kyberhyökkäysten aiheuttamat laajat toimintahäiriöt.