Verkkoavusteisen rikollisuuden ja oikeudellisen torjunnan tutkimushanke (VARJO)
Hankkeen perustiedot
Hankkeen kuvaus
Tietoverkkoavusteinen petosrikollisuus (TVA-petokset) on viime vuosina kasvanut nopeasti ja muuttunut yhä järjestäytyneemmäksi, kansainvälisemmäksi ja teknologisesti kehittyneemmäksi ilmiöksi. Rikolliset hyödyntävät muun muassa tekoälyä, bottiverkkoja ja kehittyneitä huijausmenetelmiä tavoittaakseen uhreja tehokkaasti yli kansallisten rajojen. Suomessa TVA-petosten torjuntaan osallistuvat useat eri toimijat viranomaisista finanssialaan ja kansalaisjärjestöihin, mutta tilannekuva ilmiöstä ja torjunnan kokonaisrakenteista on tällä hetkellä hajanaista.
Erityisesti piilorikollisuuden laajuus, rikosoikeudellisen sääntelyn ja torjuntakeinojen toimivuus sekä kansalaisten suojan ja valistuksen vaikuttavuus ovat kysymyksiä, joista tarvitaan systemaattista ja ajankohtaista tutkimustietoa. Lisäksi on tärkeää tarkastella, miten finanssiala ja kuluttajaviranomaiset voivat yhdessä kehittää ennakoivia ja tehokkaita ratkaisuja TVA-petosten ehkäisyyn, ja miten kansainvälistä yhteistyötä voidaan vahvistaa sääntelyn ja tiedonvaihdon tasolla.
Tietotarpeen ytimessä on tarve ymmärtää TVA-petosten ilmiötä kokonaisuutena: rikoksentekijöiden toimintalogiikkaa, uhrien suojaa ja toimijaverkostojen yhteistyömahdollisuuksia. Samalla tarvitaan käytännöllisiä suosituksia, jotka tukevat viranomaisten, lainsäätäjien ja elinkeinoelämän kykyä torjua petoksia ja varautua nopeasti muuttuvaan rikolliseen toimintaympäristöön. Tutkimustiedolla vahvistetaan myös kansallista kyberturvallisuusstrategiaa ja rikoksentorjuntapolitiikkaa.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa ajankohtainen, monitieteinen ja kokonaisvaltainen tilannekuva tietoverkkoavusteisesta petosrikollisuudesta (TVA-petoksista) Suomessa. Tutkimus yhdistää oikeustieteen, kriminologian, taloustieteen, poliisitutkimuksen ja teknologian näkökulmat, ja sen tavoitteena on parantaa TVA-petosten torjunnan edellytyksiä viranomaisten, finanssialan ja kansalaisten yhteistyö.
Hanke pyrkii tunnistamaan TVA-petosten kehityssuunnat, rikosoikeudellisen ja hallinnollisen torjunnan vahvuudet ja heikkoudet, tekoälyn roolin sekä rikosten toteutuksessa että torjunnassa, ja kartoittamaan toimijaverkostojen nykytilan ja yhteistyömahdollisuudet. Samalla selvitetään, miten kansalaisille suunnattu valistus ja suojatoimet voidaan kehittää vaikuttavammiksi ja saavutettavammiksi.
Tutkimuksen konkreettisina tuotoksina syntyy tilannekuvamalli TVA-petosten jatkuvaan seurantaan, skenaarioita tulevaisuuden uhkakuvista ja politiikkasuosituksia viranomaisten, lainsäätäjien ja elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen tulokset tukevat valtioneuvoston kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa, rikoksentorjuntapolitiikan kehittämistä ja kansalaisten digitaalisen turvallisuuden vahvistamista.
VARJO-hankkeen toteuttaminen
VARJO-hanke alkoi syksyn 2025 alussa. Hankkeen toteutuksessa olivat mukana hankkeen vetäjänä professori Panu Kalmi Vaasan yliopistolta ja muina tutkijoina professori Tero Vartiainen, apulaisprofessori Jyri Paasonen, tutkijatohtori Joonas Widlund, väitöskirjatutkijat Mikko Luomala ja Masoumeh Farshadfar sekä tutkimusavustaja Aaron Kiverä. Poliisiammattikorkeakoulun puolelta hankkeeseen osallistui tutkija, komisario Kimmo K. Kuukasjärvi ja PTT:n puolelta ekonomisti Saara Vaahtoniemi.
Työ aloitettiin kirjallisuuskatsauksia tekemällä sekä keräämällä tietoa asiantuntijahaastattelujen tueksi. Haastattelut tehtiin lokakuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana. Hankkeessa tehtiin yhteensä 32 haastattelua, joissa haastateltiin 66 asiantuntijaa. Lisäksi hankkeen tutkijat osallistuivat aiheeseen liittyviin tilaisuuksiin.
Hankkeessa toteutettiin maaliskuun 2026 alussa moniammatillinen työpaja, jossa alan asiantuntijat antoivat skenaariotyöskentelyn avulla suosituksia torjunnan kehittämisestä. Hankkeen tutkijat käyttivät tämän työpajan tuotoksia muun materiaalin ohella hyväkseen hankkeen toimintamallin ja suositusten työstämiseen. Hanke huipentui 28.5. pidettyyn webinaariin.
Hankkeen keskeiset tulokset
- Tietoverkkoavusteiset petokset ovat nopeasti kasvava ja muuntuva rikollisuuden ilmiö. Rikolliset toimivat verkostomaisesti ja kansainvälisesti. He osaavat myös hyödyntää uusia teknologioita, kuten tekoälyä. Rikollisuuden haasteeseen vastaaminen edellyttää toimijoiden keskitettyä koordinaatiota ja jatkuvaa tilannekuvan päivitystä.
- Torjunta ja siihen liittyvä toimijoiden välinen yhteistyö kehittyy jatkuvasti, mutta näihin asioihin on syytä kiinnittää edelleen huomiota. Raha liikkuu edelleen nopeammin kuin tieto. Tarvitaan ympärivuorokautista tietojenvaihtoa, nopeampaa puuttumista poikkeuksellisiin maksuihin ja rikoshyödyn poisottoa.
- Kuluttajien valppaus ei yksinään riitä, vaikka se on hyödyllistä. Tarvitaan lisäksi kehittynyttä teknistä torjuntaa muun muassa tekoälyä hyödyntäen, tilannekohtaista varoittamista sekä kohdennettua tukea riskiryhmille.
- Sääntelyä on kehitettävä edelleen. Tämä tarkoittaa oikeudenmukaista vastuiden jakautumista kuluttajien, rahoituslaitosten ja sosiaalisen median alustojen kesken. Tiedonvaihdon esteitä on syytä purkaa. EU-sääntelyn rooli on pidettävä mielessä, sovellettava kansalliseen lainsäädäntöön ja on pyrittävä myös vaikuttamaan siihen.
Hankkeen tuotokset
Hankkeen tuotoksia ovat loppuraportti, policy brief ja kuluttajille suunnatut toimintaohjeet. Näihin ja hankkeen webinaaritallenteeseen ovat linkit alla.