Advisory board - neuvonantajaryhmä

Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalusta saa tukea tutkimuksen ja toiminnan kehittämiseen elinkeinoelämän vaikuttajilta. Kysyimme Advisory Boardin eli alustan neuvonantajaryhmään kuuluvalta viideltä digialan johtajalta Anne Berneriltä, Sari Heinoselta, Anni Ronkaiselta, Corinna Schulzelta ja Maarit Palolta, mitä mieltä he ovat vuoropuhelusta yliopiston kanssa.

Anne Berner: "Vuoropuhelua yritysten ja yliopiston välillä tarvitaan"

Yrittäjä ja useiden yhtiöiden hallituksessa vaikuttava Anne Berner lähti mukaan Digital Economy -tutkimusalustan neuvonantajaryhmään, koska hän halusi antaa oman osaamisensa ja kokemuksensa yliopiston käyttöön.

– Pidän käytäntöä hyvänä. Yliopistoissa hallituksissa on elinkeinoelämän edustajia, mutta sektorikohtaisia yhteistyöfoorumeita on ehkä vähemmän.

Bernerin mielestä on tärkeää, että keskusteluyhteys elinkeinoelämän kanssa on mahdollisimman avointa.

– Akateeminen maailma saa näkökulmaa yrityksiltä, jotka ovat riippuvaisia tutkimuksesta ja sen soveltamisesta. Siinä piilee varmasti myös neuvonantajaryhmän suurin anti yliopistolle.

Bernerin mukaan on oleellista, että elinkeinoelämän ja yliopiston edustajat voivat keskustella tieteen tekemisen ohella myös opetuksen sisällöistä.

– Yliopistoissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ja johtajia yrityksiin. Sillä on merkitystä, millaiset heidän valmiutensa ovat jatkuvassa muutoksessa olevaan työelämään.

Bernerin mielestä Advisory Board on erinomainen paikka seurata, miten digitalisaatiota koskeva tutkimus ja sen soveltaminen käytäntöön kehittyy Suomessa ja laajemminkin.

– Foorumi on kiinnostava ja antoisa. Kuulemme, mitä yliopistossa ajatellaan digitaalisen toimintaympäristön kehityksestä ja miten tutkimukset eri sektoreilla nivoutuvat teemaan. Oleellista on saada näkymää tulevaisuuteen.

Anne Bernerin mielestä ryhmän tapaamisissa keskustelut ovat olleet antoisia.

– On ollut kiinnostavaa kuulla siitä, miten ryhmän jäsenet ja heidän yrityksensä ajattelevat digitaalisuuden vaikutuksista liiketoimintaan. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin sektoreihin ja ihmisen arkipäivään. Siksi on tärkeää ymmärtää kehityksen suuntaa ja vaikuttavuutta niin yritysten kun yksilöiden valintoihin ja päätöksiin.

Anne Berner on pitkän linjan yrittäjä, joka tunnetaan parhaiten perheyritys Vallila Interiorista. Hän vaikuttaa nykyisin useiden yritysten hallituksissa, muun muassa ruotsalaisen SEB-pankin johtokunnassa. Kansanedustajana sekä liikenne- ja viestintäministerinä Berner toimi vuosina 2015–2019.

Sari Heinonen: "Tutkimuskohteiksi yritysten kannalta relevantteja asioita"

OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen sanoo, että yritysmaailman ja yliopiston edustajien keskusteluista syntyy usein kiinnostavia ja kaikille osapuolille uusia näkökulmia. Näin on käynyt myös Digital Economy -tutkimusalustan neuvonantajaryhmän tapaamisissa.

– Tieteessä kaiken ei ole tarkoitustakaan hyödyttää bisnestä. Nostamme kuitenkin esille asioita, jotka ovat yritysten kannalta tärkeitä. Keskusteluissa nousee esille yritysten kannalta relevantteja tutkimuskohteita, joista olisi kiinnostavaa saada lisää tietoa.

OP:n kaltaisessa finanssikonsernissa sähköiset palvelut ovat olleet jo pitkään elimellinen osa liiketoimintaa. Heinosen mukaan arkikielessä harvoin enää edes käytetään sanaa digitalisaatio. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää seurata tiiviisti teknologian kehitystä ja ottaa siitä kaikki hyöty irti.

– Liiketaloudessa kehitystyötä tehdään suhteellisen lyhyellä aikavälillä, kun taas akateemisessa tutkimuksessa tähtäin on pidemmällä. Tarkastelun kohteena on jo digitaalisuuden seuraava aalto ja mikä on tulevaisuudessa mahdollista. Siksi on kiinnostavaa päästä tutustumaan digitalisaatiota käsittelevään tutkimukseen ja kurkistaa näin tulevaisuuteen.

Ryhmän tapaamisissa on käsitelty usein muun muassa tietoturvaa. Finanssikonsernin edustajana Heinosta kiinnostaa myös kryptovaluuttoihin ja muihin uudenlaisiin maksutapoihin liittyvä tutkimus.

– Nämä ilmiöt näkyvät jo liiketoiminnassa, mutta tiede on meitä edellä uusissa asioissa.

Heinosen mielestä on hyvä, että neuvonantajaryhmän jäsenten taustat ovat erilaiset. Se tuo keskusteluun monipuolisuutta ja erilaisia näkökulmia.

– Myös epävirallisen kuulumisten vaihto ohi varsinaisen agendan on tärkeää, mitä itse kunkin jäsenen toimialalle kuuluu.

Sari Heinonen on johtamisesta ja markkinoinnista väitellyt kauppatieteiden tohtori Oulun yliopistosta. Ennen nykyistä pestiään OP-Henkivakuutusyhtiön toimitusjohtajana hän vastasi OP Ryhmän henkilöasiakkuuksista ja henkilöasiakkaiden markkinoinnista, kanavista ja digitaalisesta myynnistä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa DNA:ssa ja Oulun yliopistossa.

Anni Ronkainen: "Neuvonantajilta vinkkejä tutkimuksen fokusointiin"

Keskon digitaalisten palvelujen johtaja Anni Ronkainen on kauppatieteiden maisteri ja Vaasan yliopiston alumni. Hän on tyytyväinen, että neuvonantajaryhmän jäsenenä hän voi antaa omaa asiantuntemustaan ja kokemuksiaan bisnesmaailmasta entisen opinahjonsa hyväksi.

– Toivon, että neuvonantajien näkemykset helpottavat esimerkiksi valintojen tekemistä työn alle otettavista tutkimusaiheista. Digitalisaation kenttä on todella laaja, ja olemme nostaneet esille yritysten kannalta ajankohtaisia teemoja.

– Esimerkiksi digitaalisuuteen oleellisesti liittyvä alustatalous ja sen vaikutukset omaan liiketoimintaan ovat aihe, jota kaikki yritykset nyt pohtivat. On hyvä, että näitä asioita yliopistossa tutkitaan, Ronkainen sanoo.

Digital Economy -tutkimusalustalla käsitellään tutkimusaihepiirejä eri digitalouden näkökulmilta. Ronkaisen mielestä on hyvä, että tutkimusaiheet on saatu niputettua kokonaisuuksiksi tutkimusohjelmien alle.

– Fokusointi ja tutkimusaiheiden paketointi kokonaisuuksiksi auttaa myös niiden viestinnässä sidosryhmille.

Ronkaisen mielestä on ollut kiinnostavaa tutustua eri tieteenalojen näkökulmiin uusien teknologioiden mahdollistamista innovaatioista ja niiden vaikutuksista elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. Häntä itseään kiinnostaa digitalisaatio laajasti ja erityisesti, kuinka teknologia, data ja analytiikka voidaan valjastaa yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi.

– Keskusteluista tekee antoisia yritysten ja tutkimusmaailman hieman erilaiset lähestymistavat. Yrityksissä korostuvat tuloshakuisuus ja varsin tiukat ohjeistukset, mitä tehdään ja mitä ei. Professoreilla ja tutkijoilla on puolestaan tietty vapaus miettiä ja rajata tutkimusalueitaan.

Ennen Keskoa digitaalisten palveluiden johtaja Anni Ronkainen on toiminut työurallaan muun muassa Googlen maajohtajana Suomessa ja mainostoimistokonserni McCann Helsinki Groupin toimitusjohtajana. Tivi-lehti valitsi Ronkaisen vuonna 2020 vuoden digijohtajaksi.

Corinna Schulze: "EU-lainsäädäntö vaikuttaa myös tutkimukseen"

Kansainvälisen ohjelmistoyhtiö SAPin EU-suhteiden ja globaalien sidosryhmäsuhteiden johtaja Corinna Schulze on seurannut pitkään EU:n päätöksentekoa ja lainsäädäntötyötä Brysselissä. Hän tuo Digital Economy -tutkimusalustan neuvonantajaryhmään osaamista ja ajankohtaista tietoa erityisesti EU-tason sääntelystä ja lainopillisista asioista.

– Seuraan it-alaan vaikuttavia Euroopan komission esityksiä ja lainsäädäntöhankkeiden etenemisestä. Monella asialla on vaikutuksia myös yliopistoihin. Esimerkiksi tietosuojakysymykset koskevat mitä suuremmassa määrin myös yliopistoja ja niitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään koko ajan.

Schulze huomauttaa, että EU:ssa päätöksenteon eri vaiheissa on nyt paljon digitaalisuuteen ja sähköisen toimintaympäristön sääntelyyn liittyviä aiheita.

Esimerkiksi digipalvelusäädöksellä halutaan luoda käyttäjille ja yrityksille turvallisempi digiympäristö suojelemalla perusoikeuksia verkossa. Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on puolestaan varmistaa kaikille digialan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset niiden koosta riippumatta.

– Myös EU:n digitaalisesta suvereniteetista puhutaan paljon ja pohditaan, mitä se tarkoittaa käytännössä. Yritysten ohella digitaalisten valmiuksien kehittäminen koskettaa myös kouluja ja yliopistoja, joissa koulutetaan seuraavan sukupolven digitaalisia valmiuksia.

– Tarvitsemme lisää ajatusten vaihtoa eri toimijoiden välillä ja irtautumista siiloista.

Schulze on opiskellut oikeustieteitä Münsterin yliopistossa Saksassa. Valtaosan työurastaan hän on työskennellyt Brysselissä Euroopan komissiossa, IBM:n asiantuntijatehtävissä IBM:llä ja vuodesta 2014 lähtien SAPin johtajana.

Maarit Palo: "Suomalaista huippuosaamista kansainvälisiin verkostoihin"

Johtaja Maarit Palo vastaa IBM:n globaaleista yliopistosuhteista Pohjois-Euroopassa ja yhteiskuntasuhteista Suomessa. Hän sanoo, että jäsenyys Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan neuvonantajaryhmässä avaa erinomaisen mahdollisuuden tiivistää kansainvälisen teknologiayhtiön ja yliopiston suhteita.

– IBM tekee Suomessa kansallisesti eri yliopistojen kanssa jo monenlaista yhteistyötä luennoista ja kursseista aina erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Suhde Vaasan yliopistoon on entisestään tiivistynyt viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana.

Yhteistyömuodoista Vaasan yliopiston kanssa Palo mainitsee muun muassa IBM:n työntekijöiden pitämät luennot opiskelijoille sekä yhteisen kurssikokonaisuuden suunnittelun ja järjestämisen osana yliopiston data-arkkitehtuurin kandidaatti- ja maisteriohjelmaa syksyllä 2022. IBM osallistui myös yliopiston järjestämään KvarkenSat Innovation Challenge 2022 on Sustainable Forestry -hackathon-tapahtumaan.

– Jäsenyyteni neuvonantajaryhmässä on luontevaa jatkoa tälle yhteistyölle.

Palo on kerännyt työurallaan monipuolisen kokemuksen tietotekniikan eri tehtävistä ohjelmoinnista konsultointiin ja myynnistä yhteiskuntasuhteiden hoitoon.

– Teen jatkuvaa yhteistyötä myös IBM:n yhteiskuntasuhteista vastaavan EU-tiimin kanssa. Sitä kautta saa hyvää tuntumaa, missä digitaalisuuteen ja sähköiseen toimintaympäristöön liittyvässä päätöksenteossa EU:ssa mennään.

IBM:llä on noin 3000 tutkijaa 12 tutkimuskeskuksessa eri puolilla maailmaa. Yhtiö tunnetaan esimerkiksi korkealaatuisesta kvanttitietokoneisiin ja tekoälyyn liittyvästä osaamisestaan.

IBM:llä on myös laajat yhteistyöverkostot tiedemaailmaan eri puolilla maailmaa.

– Teknologiayrityksenä meillä on pitkä historia yhteistyöstä yliopistojen kanssa. Monet yhtiön kaupallistamista innovaatioista ovat saaneet alkunsa tutkimuksen toimesta.

– Toivon, että voin toimia linkkinä suomalaisen ja kansainvälisen huippuosaamisen välillä ja auttaa Vaasan yliopistoa vahvistamaan kansainvälisiä verkostojaan. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa käynnistää myös yhteisiä tutkimusprojekteja.

Maarit Palo toimii IBM:n globaaleista yliopistosuhteista Pohjois-Euroopassa ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtaja Suomessa. Hän on työskennellyt IBM:llä yli kaksi vuosikymmentä eri tehtävissä. Palo on koulutukseltaan MBA brittiläisestä The Open Universitystä.

Teksti: Matti Remes