2010
Historiamme 2010-luku Profiloituminen
Uusi yliopistolaki muutti yliopiston asemaa. Varainhankintakamppanjat kasvattivat pääomaa. Arvioinnessa tutkimus todetaan kansainväliseksi, vahvuutena yhteiskunnallinen vuorovaikuttavuus. Tiedekuntarakenteen tilalle tulee neljä akateemista yksikköä sekä kolme tieteenaloja ylittävää avointa tutkimusalustaa.
Uudistuva yliopisto
Vaasan yliopisto muuttui vuoden 2010 alussa uuden yliopistolain myötä julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Yliopistossa siirryttiin samalla kolmeen tiedekuntaan ja päätöksenteossa yliopistoyhteisön ulkopuolisten henkilöiden merkitys vahvistui. Myös ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvoi, kun valtio sitoutui pääomittamaan yliopistoja vastinrahalla. Yliopistojen valtakunnallisessa varainhankinnassa vuosina 2008–2011 Vaasan yliopisto keräsi lähes 5,3 miljoonaa euroa. Vuosien 2014–2017 varainhankintakampanjan tuotti vajaat 3,4 miljoonaa euroa, josta 84 prosenttia kohdennettiin joko kauppatieteelliseen tai teknistieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen.
Vaasan yliopiston toiminnan painoaloiksi määriteltiin vuosien 2013–2016 strategiassa energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. Koulutuksen ja tutkimuksen lähtökohtina korostettiin edelleen liiketoimintaosaamista, kansainvälisyyttä ja monialaisuutta ja tavoitteiksi asetettiin valtakunnallinen menestyminen ja tehokas verkostoituminen. Oman maakuntansa ainoan itsenäisen yliopiston tehtäväksi määriteltiin myös alueellisesta koulutus- ja sivistystehtävästä huolehtiminen ja alueen kehittämiseen osallistuminen.
Korkeatasoista tutkimusta
Vuonna 2010 tehdyn arvioinnin mukaan Vaasan yliopiston tutkimus oli hyvällä kansainvälisellä tasolla. Parhaiten arvioinnissa menestyi kauppatieteellinen ala, erityisesti laskentatoimi ja rahoitus sekä johtaminen. Tutkijakoulutuksen haasteisiin vastattiin vuonna 2011 perustamalla liiketoimintaosaamisen, kielten ja viestinnän, hallintotieteiden, laskennallisten tieteiden ja teknologioiden kehittämisen tohtoriohjelmista koostunut tutkijakoulu. Väitöskirjoja valmistui vuoden 2017 loppuun mennessä 176, määrällisesti selvästi eniten tuotantotaloudessa, johtamisessa ja markkinoinnissa.
Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksen kokonaisarvioinnissa Vaasan yliopiston suurimmaksi vahvuudeksi todettiin tutkimuksen erittäin vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vaasan yliopiston tutkimusryhmistä parhaimmat arviot saivat kauppatieteellisen tiedekunnan Henkilöstöjohtaminen (HRM) ja Finance and Financial Accounting (FFA) sekä kauppatieteellisen ja teknillisen tiedekunnan yhteinen Networked Value Systems -ryhmä (NeVS). Kansainvälisesti korkeatasoiseksi arvioitiin myös filosofisen tiedekunnan Johtamisen käytännöt ja diskurssit -ryhmä sekä Deliberatiivisen hyvinvointipolitiikan johtaminen -ryhmä.
Muuttuva yliopisto
Vaasan yliopiston opiskelijamäärä on 2010-luvulla pysynyt 5000:n tuntumassa. Vuonna 2012 toteutuneessa koulutusohjelmauudistuksessa kandidaattiohjelmia kehitettiin aiempaa laaja-alaisemmiksi ja kaikkiin tutkintoihin sisällytettiin liiketoimintaosaamisen opintoja. Vuonna 2016 opiskelijamäärältään lukumääräisesti suurimmat kandidaattivaiheen ohjelmat olivat laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen, hallintotieteet, viestintä, nykysuomi ja englanti, tietotekniikka ja tuotantotalous sekä energia- ja informaatiotekniikka.
Kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista tutkinto-opiskelijoista vakiintui 2010-luvulla vajaaseen seitsemään prosenttiin, eniten opiskelijoita saapui Vietnamista, Pakistanista, Bangladeshista, Nigeriasta, Kiinasta, Venäjältä, Kazakstanista ja Tshekistä. Osuus jatko-opiskelijoista oli vuonna 2016 jo vajaa neljännes, heistä 4/5 opiskeli teknillisessä tiedekunnassa. Eduskunnan hyväksyttyä lukukausimaksun asettamisen muille kuin EU- ja ETA-alueen opiskelijoille alkoi ulkomaisten hakijoiden määrä nopeasti vähentyä. Lukukausimaksut otettiin Vaasan yliopistossa käyttöön syksyllä 2017 ja ne koskevat vaihto- tai tohtoriopiskelijoita lukuun ottamatta uusia opiskelijoita.
Historiallinen ratkaisu
Vaasan ja Jyväskylän yliopistot sopivat syksyllä 2016 Vaasan yliopiston tutkintoon johtavien kielten opetuksen ja tutkimuksen siirtämisestä Jyväskylän yliopistoon 1.8.2017 alkaen. Vaasan yliopiston esityksen mukaisesti englannin, saksan, pohjoismaisten kielten (mukaan luettuna kielikylpy) ja nykysuomen oppiaineet sekä venäjän ja ranskan sivuaineet siirrettiin Jyväskylän yliopistoon. Muutoksen taustalla oli valtakunnallinen tarve korkeakouluverkon tehostamiseen ja yliopistojen erikoistumiseen. Muutos toteutettiin liikkeenluovutuksena ja se koski noin 600 opiskelijaa ja vajaata 30 henkilöstön edustajaa.
Kielten opiskelijat saivat valita, suorittavatko he opintonsa loppuun Jyväskylässä vai Vaasassa. Keväällä 2017 toteutetussa siirtohaussa runsas viidennes opiskelijoista päätti siirtää opinto-oikeutensa Jyväskylän yliopistoon. Etenkin jatko-opiskelijat olivat halukkaita muutokseen. Osa kielten opetuksesta jatkuu Vaasassa siirtymäkauden ajan ja myös osa opettajista työskentelee Vaasassa. Kaikkien koulutusalojen pakollista ja vapaaehtoista kieltenopetusta alkoi hoitaa vuoden 2018 alussa perustettu kielikeskus Linginno.
Tulevaisuutta kohti
Vuosille 2017–2020 hyväksytyn strategian mukaan Vaasan yliopisto profiloituu kolmelle painoalalle: johtamiseen ja muutokseen, energiaan ja kestävään kehitykseen sekä rahoitukseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Yliopiston kauppatieteellistä suuntautumista vahvistetaan ja yhteiskuntatieteitä ja viestintää kehitetään yliopiston uuden strategian mukaisesti. Energiasta luodaan monitieteellinen teknologiaa, liiketoimintaa ja näiden yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevä erityisosaamisalue. Vaasan yliopiston tavoitteena on olla liiketoimintaan suuntautunut, monialainen ja kansainvälinen yliopisto, joka toimii omien painoalojensa suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä.
Vaasan yliopistossa luovuttiin vuoden 2018 alussa tiedekunnista ja niiden tilalle tuli neljä akateemista yksikköä: Johtaminen, Laskentatoimi ja rahoitus, Markkinointi ja viestintä sekä Tekniikka ja innovaatiojohtaminen. Yliopistoon luotiin myös kolme tieteenalat ylittävää avointa tutkimusalustaa. Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC) vastaa tehokkaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Digital Economy panostaa uusien teknologioiden mahdollistamiin innovaatioihin ja niiden vaikutuksiin. Innovation and Entrepreneurship InnoLab tutkii tiedettä, avoimia innovaatioita ja käyttäjäinnovaatioita.
