Viestintä- ja kieliopinnot

Vaasan yliopiston tutkintoihin sisältyy pakollisia opintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä sekä yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä.

Yleistä kieliopinnoista

Tutkintoihin kuuluvien viestintä- ja kieliopintojen määrä ja sisältö vaihtelevat koulutusaloittain. Vaadittavat opinnot löydät Kielikeskuksen opinto-oppaasta sekä koulutusalojen opinto-oppaista. Kieliopintojen vähimmäismäärän lisäksi voit sisällyttää kieliopintoja tutkintoon sivuaineina tai vapaavalintaisina opintoina.

Suunnittele kieliopintosi huolella, jotta ne sopivat luontevasti omaan opintosuunnitelmaasi. Kursseilla on kunkin oppiaineen suosittelema suoritusjärjestys, eikä kaikkia kursseja järjestetä joka lukukausi. Useiden eri kielten kurssien suorittaminen samanaikaisesti ei ole suositeltavaa, koska kielten kurssit ovat intensiivisiä ja niiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen.

Kurssin suoritustapa ilmenee kurssikuvauksesta. Kursseista voidaan järjestää kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kieliopinnoissa edellytetään aktiivista osallistumista kurssin luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden suorittamista kurssin aikana. Opiskelijan suorituksia arvioidaan jatkuvasti kurssin kuluessa ja suoritukset vaikuttavat tentistä saadun arvosanan lisäksi kurssin kokonaisarvosanaan.

Kieliopintoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat Kielikeskuksen amanuenssi sekä kursseista vastaavat opettajat.  Tutkintokohtaisiin erityiskysymyksiin vastaavat koulutusalojen ohjauksesta vastaavat henkilöt, mm. koulutusvastaavat, amanuenssit ja asiantuntijat.

Kieliopintojen ohjaus

Kieliopintoihin liittyvää neuvontaa antaa amanuenssi Hanna Snellman.

Kuva
Hanna Snellman

Hanna Snellman

Amanuenssi
Yliopistopalvelut, Opiskelun ja koulutuksen palvelut
etunimi.sukunimi@uwasa.fi
Puhelin
+358294498170
Toimisto
Fabriikki F475
Avaa profiilisivu

Läsnäolosta kielten kursseilla

Kielten opiskelu on intensiivistä ja se perustuu vuorovaikutukseen. Oppiminen edellyttää aktiivista osallistumista ja läsnäoloa tunneilla. Opiskelijan on siis suunniteltava kieliopintonsa huolella. Osallistuminen monen eri kielen kurssille samanaikaisesti ei aikataulujen vuoksi ole välttämättä mahdollista.

Läsnäolovelvollisuus

  • Aktiivinen osallistuminen on olennainen edellytys kurssien hyväksyttävästi suorittamiselle. Prosentuaalisia osuuksia läsnä- ja poissaolosta ei lasketa, vaan periaatteena on, että opiskelijat ovat läsnä opetuksessa.
  • On erityisen tärkeää osallistua kurssin aloitusluennolle tai ensimmäiselle oppitunnille, jotta opiskelija saa käsityksen kurssista ja siihen sisältyvistä tehtävistä kokonaisuutena. Täsmällisyys ja toisten kunnioittaminen ovat hyveitä niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Oppitunneille tulee saapua ajoissa ja näin kunnioittaa muiden opiskelijoiden ajankäyttöä.
  • Opiskelijan tulee suunnitella oman ajankäyttönsä jo etukäteen, kuten työelämässäkin, jotta hän voi osallistua oppitunneille.
  • Myös verkkokursseille osallistuminen edellyttää ajankäytön suunnittelua (esimerkiksi 5 op edellyttää 135 tuntia työtä ja 3 op merkitsee 81 tunnin työskentelyä).
  • Aikuista opiskelijaa koskevat samat säännöt poissaolojen suhteen kuin opettajaakin. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. oma tai lapsen sairaus, sairastuneesta lähimmäisestä huolehtiminen, raskauteen liittyvät syyt ja kertausharjoitukset. Poissaoloista tulee sairaustapauksia lukuun ottamatta ilmoittaa etukäteen. Työssäkäynti opiskelujen ohella ei ole force majeure -este, eivät myöskään henkilökohtaiset matkat.
  •  Poissaolosta tulee ilmoittaa erityisesti siinä tapauksessa, että opiskelija on vastuussa oppitunnin toteutuksesta ja onnistumisesta (esim. esitelmä).
  • Puuttuvia harjoituksia ja kotitehtäviä pohtiessaan opiskelijan tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä muihin saman ryhmän opiskelijoihin.

Kieltenopiskelussa käytetään jatkuvaa arviointia

  • Läsnäolo, osallistuminen ja aktiivisuus vaikuttavat arvosanaan positiivisesti.
  • Poissaolot vaikuttavat arvosanaan negatiivisesti (paljon poissaoloja = vähän näyttöjä = vähän arvioitavaa).
  • Jotta opettaja voi arvioida osaamista, on näyttöjä oltava riittävästi. Mikäli näyttöjä ei ole riittävästi, voidaan kurssi hylätä.

Mikäli opiskelijalla on ongelmia aikataulujen kanssa, tulee hänen

  1. keskustella työnantajan tai valmentajan kanssa.
  2. ottaa yhteyttä opettajaan ja keskustella hänen kanssaan.
  3. Mikäli opiskelija joutuu olemaan pois tunnilta, tulee hänen itse suunnitella ja ehdottaa, kuinka hän korvaa poissaolonsa. Joissakin tapauksissa poissaolon voi korvata saman opettajan rinnakkaisryhmässä, joissakin tapauksissa opiskelija voi tehdä korvaavan tehtävän.

Kielten tasotestit ja korvaavat kokeet

Kieliharjoittelu

Kieliharjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelusta, työharjoittelusta tai oleskelusta ulkomailla voi saada 2−6 opintopistettä opintojen ja oleskelun pituudesta ja laajuudesta riippuen. Opiskelija kirjoittaa kieliharjoittelusta raportin ja palauttaa sen kyseistä kieltä opettavalle Kielikeskuksen lehtorille. Nämä ohjeet koskevat Kielikeskuksen opettamia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kieliä.

Kieliharjoitteluksi soveltuu yleensä opiskeluaikana suoritettu ulkomaanjakso, jonka aikana oleskellaan ko. kieltä puhuvassa maassa ja käytetään ko. kieltä päivittäisessä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kieliharjoitteluksi hyväksytään vähintään 1 kk:n oleskelu kohdemaassa kohdekieltä opiskellen tai vähintään 2 kk:n työskentely tai muu opiskelu kohdemaassa. Ruotsin kielen osalta kieliharjoittelun voi suorittaa myös Suomessa tandem-kurssina ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tarkemmat ohjeet saa ruotsin lehtorilta.

Kieliharjoittelusta saa opintopisteitä pääsääntöisesti

  • - 1–2 kk:n oleskelu maassa = 2 op
  • - n. 6 kk:n oleskelu tai 1 lukukauden opiskelu = 3 op
  • - n. 1 vuoden oleskelu tai lukuvuoden opiskelu = 4 op

Kieliharjoittelua voi kuulua tutkintoon enintään 6 op. Kieliharjoittelulla ei voi korvata kielten pakollisia kursseja. Kieliharjoittelu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen suoritus.

Kotimaahan palattua kieliharjoittelusta laaditaan raportti. Raportin pituus on 2–3 sivua ja se kirjoitetaan ko. kielellä. Se laaditaan yliopiston kirjoitusohjeiden mukaan. Liitteenä tulee olla kopio työ- tai opiskelutodistuksesta.

Raportin tulee sisältää nimen ja opiskelijanumeron lisäksi ainakin seuraavat asiat:

  • missä olit
  • kuinka kauan viivyit  mitä teit oleskelusi aikana?
  • jos opiskelit, missä ja mitä? Jos olit töissä, missä ja mitä töitä teit?
  • mitä opit
  • millä tavalla jakso mielestäsi oli kieliharjoittelua?

Raportti voi sisältää seuraavaa:

  • koitko jakson hyödylliseksi? miksi / miksi et?
  • millaista maassa oli? kokemuksesi kulttuurista?
  • mistä erityisesti pidit /et pitänyt? miksi?
  • miten aiot tästä eteenpäin ylläpitää kielitaitoasi?

Kieliharjoitteluraportti palautetaan Kielikeskuksen ko. kielen lehtorille. Se arvostellaan sekä kielellisesti että sisällöllisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa raporttia täydennetään lehtorin ohjeiden mukaan.

Kieliopintoihin ilmoittautuminen

Vapauttamisperusteet toisen kotimaisen kielen opinnoista

Opiskelija voi halutessaan anoa vapautusta toisen kotimaisen kielen opinnoista, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion ulkomailla.

Vapautusta voi anoa myös suomalaisen peruskoulun, lukion tai muun 2. asteen koulutuksen suorittanut, jos:

  • opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa,
  • opiskelijalla ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia tai lukion B1-oppimäärää vastaavia opintoja),
  • opiskelijalla on todettu kielenoppimista merkittävästi vaikeuttava terveydellinen syy, jolloin dekaanin päätös kokonaisesta tai osittaisesta vapauttamisesta tehdään opintopsykologin lausunnon perusteella.
  • Peruskoulun tai lukion Ahvenanmaan maakunnan oppilaitoksessa suorittanut saa hakemuksesta vapautuksen toisen kotimaisen kielen (suomen kielen) taidon osoittamiseksi tarjottavista opinnoista (Asetus 841/2000, 3 §).

Tutkintotodistukseen tehdään merkintä vapautuksesta: ”Tutkinnon suorittanut on vapautettu toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta.”

Toisen kotimaisen kielen vapauttamisesta tehtävän dekaanin päätöksen valmistelee Opiskelun ja koulutuksen palvelut.

Toisen kotimaisen kielen opintojen tilalle suositellaan määrättäväksi muita tutkinnon kannalta tarkoituksen mukaisia viestintä- ja kieliopintoja tai muita opintoja.

Lisätietoja: koulutusvastaavat

Koulusivistyskieli

Valtioneuvoston asetuksen (481/2003, § 19) mukaan korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan tutkintotodistukseen on merkittävä koulusivistyskielen ja kypsyysnäytteen kieli.

Koulusivistyskielen määrittely

 

  • Koulusivistyskielen määräytymisestä säädetään suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003, ns. kielitutkintoasetus).
  • Koulusivistyskieli tässä yhteydessä viittaa yliopistossa suoritettaviin äidinkieleen opintoihin.
  • Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän perusopetuslain tai lukiolain mukaisista opinnoista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä (481/2003, § 20, 1 mom.).
  • Koulusivistyskielen voi osoittaa myös suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, jos sitä ei ole perusopetuksen tai lukiokoulutuksen kautta (481/2003, § 20, 2 mom.):
    • henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin koulusivistyskielellään (suomen tai ruotsin kielellä), voi osoittaa koulusivistyskielen suomalaisella ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeella.
    •  koulusivistyskieleksi katsotaan se kieli, jolla hän on suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
  • Saksalaisessa koulussa (Reifeprüfung), IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin kielen äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja.
  • Saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistystä.
  • Suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa tarkoitetaan vieraskielisille tarkoitettua äidinkielen korvaavaa koetta ylioppilastutkinnossa.
  • Suomen tai ruotsin kielen koulusivistyksen saanut, joka on kirjoittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen, on saavuttanut suomen kielen tai ruotsin kielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon (481/2002, § 15).