Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukeminen

Voit hyväksilukea vain hyväksytysti suoritetun kurssin.

Hyväksiluku voidaan tehdä keskeneräiseen tutkintoon kuuluvista opinnoista tai esim. avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista. Myös aiemmin suoritettuun tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan hyväksilukea, jos niillä korvataan nykyisen tutkinnon pakollisia opintoja.

• Maisterivalinnan perusteena olleesta tutkinnosta tehdään hyväksilukuja vain pakollisiin opintoihin.

Jos suoritat maisterin tutkintoa ja olet suorittanut kandidaatin tutkinnon saman alan koulutuksessa, opintoja ei voida hyväksilukea kandidaatin tutkinnostasi maisterin tutkintoon.

•  Esimerkki: Opiskelija on suorittanut viestintätieteiden kandidaatin tutkinnon Vaasan yliopistossa. Hän suorittaa filosofian maisterin tutkinnon viestinnän monialaisessa maisteriohjelmassa tai teknisen viestinnän maisteriohjelmassa (opintosuuntana viestintätieteet). Hänen kandidaatin tutkintoonsa sisältyviä opintoja ei voida hyväksilukea maisterin tutkintoon.

Suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetusta opinnoista vähintään 15 opintopisteen laajuiset opinnot hyväksiluetaan tutkintoon opintokokonaisuutena.

Opinnäytettä ja kypsyysnäytettä et voi hyväksilukea.

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun kurssin tai opintokokonaisuuden liittämistä tutkintoon sellaisenaan. Muulla tavoin hankittua osaamista et voi sisällyttää tutkintoon.

Opintojen tulee vastata koulutusohjelman opintojen tasoa ja tutkinnon osaamistavoitteita.

• Kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää ammattikorkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus (esimerkiksi opettajan pedagogiset opinnot).
• Maisterin tutkintoon voit sisällyttää ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa suoritetun syventävien opintojen tasoisen opintokokonaisuuden.

Tutkintoon sisällytettävät opintosuoritukset kirjataan suorituksen alkuperäisellä laajuudella.

Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelman mukaisen opintokokonaisuuden, kurssin tai sen osan suorituksen korvaamista aiempien opintojen tai muun osaamisen perusteella. Aiempien opintojen tulee vastata korvattavan kurssin osaamistavoitteita.

Korvaavuus merkitään opintorekisteriin korvattavan kurssin opintopistemäärän mukaisesti.

• Mikäli muualla suorittamasi kurssin laajuus on enintään yksi opintopiste vähemmän kuin korvattavaksi hakemasi kurssin laajuus, sinun ei tarvitse täydentää kurssia. Edellytyksenä on, että opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
• Vastaavasti korvaavuutta ei kirjata laajempana kuin korvattavan kurssin laajuus on.

Aiemmin hankitun osaamisen perusteella voit korvata myös osan kurssista. Tällöin opettaja päättää, miten voit täydentää osaamistasi, jotta voit saada koko kurssista suorituksen.

Hyväksilukemiselle ei ole erillisiä määräaikoja, mutta asia on hyvä ottaa esille opintojen alkuvaiheessa.

Hakemukset Jollassa >> Opinnot >> Opintojen suorittaminen ja arviointi >> Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukeminen >> Hyväksilukemisen hakeminen. 

Omaohjaajasi neuvoo sinua hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä.

Kaikista hyväksiluettavista kursseista annetaan yleensä arvosana asteikolla 1–5 alkuperäisen arvioinnin mukaisesti. 

Arvosanaksi merkitään Hyväksytty, jos

• aiemmin suoritettu kurssi on arvioitu muulla kuin 1–5 asteikolla, esimerkiksi hyväksytty/hylätty asteikolla,
• Vaasan yliopistossa kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty,
• osaaminen on hankittu muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa,
• opinnot on suoritettu ulkomailla.

• Jos et aio liittää hyväksiluettuja opintojasi tutkintoosi, älä hae hyväksilukua.
• Olet velvollinen toimittamaan hakemuksen käsittelyyn tarvittavat dokumentit.
• Muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista varten sinun tulee osoittaa osaamisesi opettajan määrittämällä tavalla (esim. tentti, essee tai haastattelu).
• Mikäli suorittamasi kurssin osaamistavoitteet eivät vastaa korvattavan kurssin osaamistavoitteita, hakemuksesi hylätään.
• Voit pyytää opettajalta (joko suullisesti tai) kirjallisesti oikaisua päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnössä on esitettävä perustelut.
• Mikäli et tyydy oikaisupyynnön johdosta annettuun opettajan tekemään kirjalliseen perusteluun, voit saattaa asian koulutusneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, mitä muutosta haet sekä oikaisupyynnön perustelut.

Muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksiluku käsitellään kuukauden kuluessa siitä, kun olet jättänyt hakemuksen ja kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjat on saatu.

• Kesäaikana sekä syys- ja kevätlukukauden välisen tauon aikana käsittelyaika on 45 päivää.

Uusimuotoinen varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutus (JOKO) hyväksytään osaksi tutkintoa.

• Jos varusmiespalvelus on alkanut 1.1.2019 jälkeen ja olet suorittanut uusimuotoisen JOKO-koulutuksen 20 op, sisällytetään tutkintoon kerralla 15 op laajuinen opintokokonaisuus. 
• Jos olet suorittanut vanhemman kuin 1.1.2019 alkaneen johtajakoulutuksen, voit hakea tekniikan ja kauppatieteen alan tutkinnoissa 5 op:n hyväksilukua. 

Hae tutkintoon sisällyttämistä normaalisti korvaavuusmenettelyn kautta lomakkeella ”Hakemus opintojakson/opintokokonaisuuden hyväksilukemisesta muualla suoritettujen opintojen perusteella”. Sinun tulee esittää kopio Puolustusvoimien johtajan palvelutodistuksesta eli todistus johtaja- ja kouluttajakoulutuksen suorittamisesta.

Aiempiin korkeakouluopintoihin sisältyneet kieliopinnot korvaavat osittain tai kokonaan tutkinnon pakollisia kieliopintoja.

Pakollisten viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukemiset käsitellään kielikeskuksessa. Akateemiset yksiköt voivat sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvia viestintä- ja kieliopintoja. Hae hyväksilukemista Hyväksilukemisen hakeminen -kohdasta löytyvillä lomakkeilla.

Vaikka suoritettujen kieliopintojen laajuus poikkeaisi yliopiston opetussuunnitelmasta, korvaavuus rekisteröidään opiskelijalle Vaasan yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti. Osittaisia korvaavuuksia ei pääsääntöisesti myönnetä.

Tutkintoon kuuluvaa toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) kurssia ei tarvitse suorittaa, mikäli olet suorittanut ruotsin tai pohjoismaisten kielten perusopinnot tai vastaavasti suomen kielen perusopinnot. Perusopinnoilla voit osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, ja aineopinnoilla hyvää toisen kotimaisen kielen taitoa opintokokonaisuuden loppuarvosanasta riippumatta. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).