Väitös: Kilpailuetua hyvin suunnitellulla ja johdetulla tuotekehitysyhteistyöllä
Juho Ylimäki tarkastelee johtamisen alan väitöskirjatutkimuksessaan yritysten välistä tuotekehitysyhteistyötä.
– Periaatteessa suomalaisyritysten välinen yhteistyö perustuu luottamukseen ja kumppanuudesta puhutaan paljon. Tuotekehitysyhteistyön käytännöt ovat kuitenkin kentällä yllättävän kirjavia. Osapuolten käsitykset yhteistyöstä ovat välillä hämmästyttävän erilaiset, mikä johtaa liian usein pettymyksiin toisen osapuolen toimintaan liittyen.
Ylimäki ehdottaakin artikkeliväitöskirjassaan mallia tuotekehitysyhteistyön suunnitteluun ja johtamiseen asiakas- ja toimittajayritysten välisissä suhteissa.
– Periaatteessa suomalaisyritysten välinen yhteistyö perustuu luottamukseen ja kumppanuudesta puhutaan paljon. Tuotekehitysyhteistyön käytännöt ovat kuitenkin kentällä yllättävän kirjavia. Osapuolten käsitykset yhteistyöstä ovat välillä hämmästyttävän erilaiset, mikä johtaa liian usein pettymyksiin toisen osapuolen toimintaan liittyen.
Ylimäki ehdottaakin artikkeliväitöskirjassaan mallia tuotekehitysyhteistyön suunnitteluun ja johtamiseen asiakas- ja toimittajayritysten välisissä suhteissa.
– Tuotekehitysyhteistyössä perinteisestä osto- ja myyntipuheesta pitäisi päästä aitoon kumppanuuteen, jota rakennetaan suunnitelmallisesti huomioiden molempien osapuolten näkökulmat, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Ylimäki
Tuotekehitysyhteistyössä usein mutkia matkassa
Suomalaisyritykset ovat perinteisesti puhaltaneet yhteen hiileen ja ovat onnistuneet luomaan kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Nyt kun yritykset ovat keskittyneet yhä vahvemmin ydinliiketoimintoihinsa, yritysten riippuvuus toisistaan on kasvanut entisestään.
Samalla kun yritykset ovat siirtäneet aiemmin yrityksen itse toteuttamaa valmistusta ja palveluita oman yrityksen ulkopuolelle, myös näihin liittyvän kehittämisen painopiste on siirtynyt omasta organisaatiosta kumppaniyrityksiin. Tässä on kuitenkin monin paikoin epäonnistuttu.
Toimittajayritykset ovat kokeneet asiakkaidensa käyttävän väärin toimittajan tekemiä tuotekehitysponnistuksia ja toisaalta asiakasyritykset tuntevat, että toimittajayritykset pyrkivät kehitystyöllään vain luomaan asetelman, jossa asiakas on tahtomattaan sidottu yhteen toimittajaan.
– Perinteiset osto- ja myyntiroolit rajoittavat monesti toisilleen tuttujenkin yritysten yhteistyön tuloksia. Miettimällä osapuolten roolit uusiksi ja toimien yhteistyössä avoimesti niin, että pelisäännöt ovat selkeät molemmille osapuolille, yhteistyössä toimivien yritysten tulokset tuotekehitykseen liittyen ovat vääjäämättä enemmän kuin vastaavien yritysten erikseen, sanoo Ylimäki.
Kumppanuusmallista ratkaisu
Ratkaisu voisi Ylimäen mukaan olla kumppanuusmallin soveltaminen.
– Ajatus on, että luottamukseen perustuvassa yhteistyössä, yritykset voivat avoimin kortein saada yhteistyön toimimaan ja tuottaa ratkaisuja, jotka hyödyntävät täysin kumppanuuden molempien osapuolten kyvykkyyksiä.
Ylimäen mukaan on sääli, jos pääministerin taannoisessa kriisipuheessakin mainitsema suomalaisen kädenpuristuksen arvo yhteistyön takeena jää kilpailuttamiskulttuuria rummuttavien ostotoimen oppikirjojen varjoon.
– Suomalaisten yritysten on uskallettava hyödyntää vahvan luottamuksen yhteistyösuhteitaan osto- ja myyntihenkilöstön kontaktipintaa laajemmin, hän sanoo.
Väitöskirjansa ensimmäisessä osatutkimuksessa Ylimäki on tarkastellut mahdollisia tuotekehitysyhteistyön muotoja, toisessa on rakennettu prosessi kumppanuusmallisen yhteistyön toteuttamiseen ja viimeisessä osatutkimuksessa on keskitytty tuotekehitysyhteistyön käytäntöihin.
– Perinteisesti suomalaisten yritysten välillä vallitseva luottamus on sellainen perusta, jota kannattaa hyödyntää erityisesti herkillä liiketoiminnan alueilla. Tuotekehitys ja siihen liittyvä yhteistyö on eittämättä tällainen toiminto, Ylimäki toteaa.
Tapaustutkimuksia teknologiateollisuuden yrityksistä
Väitöskirjan osatutkimukset ovat tyypiltään tapaustutkimuksia, joita varten Ylimäki on työskennellyt yhdessä suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten kanssa.
– Suomalainen teknologiateollisuus on ollut tutkimukseni aihealueen kannalta otollinen kohde. Alan yritykset panostavat paljon tuotekehitykseen ja ovat vahvasti verkostoituneita. Tutkijana olen päässyt näkemään paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä tuotekehitysyhteistyön toteutuksesta, hän kertoo.
Ylimäen jatkosuunnitelmat väitöskirjan suhteen ovat selvillä.
– Väitöskirjani on artikkelimuotoisena tutkimusopuksena hieman epäkäytännöllinen pk-yritysten kiireisille johtajille. Minulta onkin kyselty liike-elämälle suunnattua väitöskirjani tutkimuksiin perustuvaa kirjaa tuotekehitysyhteistyön toteuttamisesta käytännössä. Rahoitus tähän kirjaan on juuri varmistumassa, joten se on seuraava suurempi projektini, sanoo Ylimäki.
Väitöstiedot
KTM Juho Ylimäen johtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Managing and Designing Dyadic R&D Collaboration” tarkastetaan torstaina 29.10.2015 klo 14 auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tuija Mainela (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Vesalainen.
Lisätiedot: Juho Ylimäki, p. 0440 510 583, sähköposti: juho.ylimaki(at)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?