Viestintä, brändi ja markkinointi

Tutkimuspalvelupäivät: Strömsön vierailu 21.8.2024

Lähettänyt rkalmi@uwasa.fi

Yleisradion Strömsö-ohjelman kuvauspaikkana toimiva idyllinen huvila on oikeasti olemassa ja löytyy Vaasan Västervikistä, noin 10 kilometriä Vaasan keskustasta. Tarjoamme mahdollisuuden osallistua opastetulle kävelykierrokselle vuonna 1852 rakennettuun huvilaan.

Keskiviikkona 21.8. järjestämme tunnin kestäviä opastuksia Strömsössä seuraavasti:

  • Ryhmä 1: klo 17.30–18.30 (lähtö torilta 16.50, Vaasan yliopistolta n. 17.00)
  • Ryhmä 2: klo 18–19 (lähtö torilta 17.20, Vaasan yliopistolta n. 17.30)
  • Ryhmä 3: klo 18.30–19.30 (lähtö torilta 17.50, Vaasan yliopistolta 18.00)
  • Ryhmä 4: klo 19–20 (lähtö torilta 18.20, Vaasan yliopistolta 18.30)

Bussi lähtee Vaasan torilta (Vaasanpuistikon varrelta) ja ajaa Vaasan yliopiston (Tervahovin edusta, Wolffintie 32) kautta Strömsöhön. Paluumatkalla bussi pysähtyy Vaasan torille.

Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (max. 20 henkilöä/ryhmä).

Ilmoittaudu myös opastetulle kierrokselle Tutkimuspalvelupäivien ilmoittautumislomakkeella.

Vierailun hinta: 20 euroa + alv 24%

Image
Villa Strömsö. Kuva: Mikael Nybacka/ Visit Vaasa
Off

Täydennyshaku Robotics-maisteriohjelmaan

Lähettänyt soniemel@uwasa.fi
Haku käynnissä 2.-15.5.2024

Vaasan yliopisto järjestää täydennyshaun Porissa toteutettavaan Robotics-diplomi-insinöörikoulutukseen yhteishaussa täyttämättä jääneille aloituspaikoille. Aloituspaikkoja on haussa 10. Maisterikoulutuksen opetuskieli on englanti, ja ohjelmassa opiskelee sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Opetus järjestetään Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksella. 

Hakuprosessin aikataulut:

  • Hakuaika on 2.-15.5.2024 (hakuaika päättyy klo 15.00)
  • Haussa vaaditut liitteet on toimitettava viimeistään maanantaina 20.5.2024 ennen klo 15.00
  • Täydennyshaun tulokset julkaistaan viimeistään 4.7.2024 mennessä
  • Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 11.7.2024 ennen klo 15.00
  • Opinnot alkavat orientaatiopäivillä elokuun lopussa

Tutustu valintaperusteisiin Opintopolku-palvelussa klikkaamalla tästä. Lue lisää koulutuksesta Opintopolussa ja täytä hakemus.

Off

Tekstivastine Oivalluksia-podcast jakso 27

Lähettänyt rkalmi@uwasa.fi

Miehen ääni: Oivalluksia. Vaasan yliopiston podcast.

Musiikkia ---

Anssi Marttinen: Huijaukset ja väärinkäytökset työpaikalla ovat yllättävän yleisiä. Viimeisen kahden vuoden aikana joka toisessa yrityksessä on havaittu väärinkäytös. Näissä usein puhutaan myös suurista kustannuksista ja tappioista yrityksille. Väärinkäytöksillä saattaa olla myös kovia seurauksia uhreille ja tekijöille, unohtamatta heidän lähipiiriään.

Minä olen toimittaja Anssi Marttinen ja vieraana Oivalluksia-podcastin tässä jaksossa ovat Vaasan yliopiston laskentatoimen professori Annukka Jokipii sekä toimittaja ja filosofian lisensiaatti Nadja Paavola.

Jokipii ja Paavola ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Huijarien Suomi, jossa pureudutaan yrityksissä ja organisaatioissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Tervetuloa Annukka ja Nadja Oivalluksia-podcastin vieraiksi. 

Annukka Jokipii: Kiitoksia.

Nadia Paavola: Kiitos. 

Anssi Marttinen: Lähdetään tarinalla liikkeelle.

"Olen päiväkodissa töissä ja vien usein askartelutarvikkeita, kuten huopaa ja kartonkia kotiin, jos on tarvetta, muutamia ruokailuvälineitä itselle, kun ne ovat unohtuneet eväsrasiaan. Käsipaperin autoon otan aina töistä. Perustelen nämä idioottimaisuudet sillä, että palkka on paska ja kohtelu työnantajan puolelta paskaa."

Tämä äskeinen tarina on osa teidän kirjanne Huijarien Suomi, joka on nyt kirjakaupoissa. Mistä olette saaneet tarinat tähän kirjaan, Annukka?

Annukka Jokipii: Itse asiassa tarinahan on aika pitkä, mistä nämä on tullut. Minun tausta on sisäisessä valvonnassa ja sisäisessä tarkastuksessa, josta olen tehnyt pitkään tutkimusta. Puhuessani näistä aiheista siihen liittyivät myös väärinkäytökset. Usein ihmiset esityksen jälkeen vetivät minut syrjään ja halusivat kertoa kokemistaan väärinkäytöksistään. Nämä tarinat olivat aika raadollisia ja aika koskettaviakin usein. Silloin aloin miettimään, että näitä pitäisi kirjata johonkin ylös.

Aloitinkin sitten väärinkäytöksiin liittyvän tutkimusprojektiin. Siinä yhtenä aineiston keruumenetelmänä oli kansalaiskysely, jossa ihmiset saivat kertoa kokemistaan väärinkäytöksistä työpaikoilla ja muuallakin elämässä.

Anssi Marttinen: Mitenkä sinä, Nadia, tuli mukaan? 

Nadia Paavola: Olen vapaa toimittaja ja Annukka pyysi minua kirjoittajaksi mukaan. Siinä vaiheessa tämä tutkimusprojekti oli jo siinä mallissa, että näitä kyselyn vastauksia oli jo tullut jonkin verran ja niitä tuli sitten lisää siinä. Sitten siinä vaiheessa huomattiin, että tarvitaan myös lisää tällaista syventävää haastattelua siihen mukaan ja alettiin semmoisia kerätä.

Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että me saatiin siis ihan mahtavaa materiaalia, että ihmiset oikeasti lähtivät avaamaan niitä omia kokemuksiaan, aika kipeitäkin kokemuksia. Me ollaan kyllä tosi kiitollisia, että meille näin paljon niitä saatiin yhteensä. Ja sitten vielä tietenkin tuollaisia asiantuntijahaastatteluja siihen, että saatiin lihaa luitten ympärille.

Anssi Marttinen: Mistä oikein puhutaan silloin, kun puhutaan työpaikoilla ja yhteisöissä havaituista väärinkäytöksistä? Ja kuinka isosta ja yleisestä ilmiöstä on kysymys?

Annukka Jokipii: No väärinkäytös on yleissana epärehelliselle toiminnalle. Se kattaa monta nimitystä, joista joillakin on selkeästi rikosoikeudellinen merkitys, esimerkiksi petos tai anastaminen. Mutta kaikki väärinkäytökset ei ole tuomioistuimissa käsiteltäviä rikoksia, vaan ne ovat esimerkiksi ihan epäeettistä toimintaa tai organisaation arvojen vastaista toimintaa. Kaikki tunnistaa sen, että kun olemme siellä harmaalla alueella, niin se on väärinkäytös, vaikka se ei veisi linnaan.

Ja erityisesti tässä kirjassa me ollaan keskitytty sellaisiin väärinkäytöksiin, joita työntekijät voi havaita työpaikoilla ihan siellä työntekijän arjessa. Ja tällaisia ovat siis ihan varojen ja erilaisten resurssien väärinkäyttö tai sitten erilaisten ohjeiden ja määräysten rikkominen.

Koska nämä tarinat ovat hirvittävän yleisiä, niin minä luulen, että meistä jokainen on kohdannut uransa jossain vaiheessa jonkinlaisen väärinkäytöksen tai on havainnut tai on kuullut väärinkäytöksistä. Ja toiset meistä toimii sitten sellaisella aloilla, jotka ovat ehkä enemmän alttiimpia väärinkäytöksille. Tutkimusten mukaan tällaisia ovat esimerkiksi ravintola-ala tai rakennusala. Ja toki kaikilla aloilla väärinkäytöksiä esiintyy, mutta sitten toisilla aloilla se on vaan useammin tapahtuvaa.

Ja niin kuin tuossa alussa sanottiin, niin joka toisessa yrityksessä on viimeisen kahden vuoden aikana havaittu väärinkäytös. Ja nyt puhutaan havaituista väärinkäytöksistä. Eli luulen, että se on vain jäävuoren huippu. Eli yrityksissä tapahtuu asioita, mutta niistä ei välttämättä kerrota ulkopuolisille.

Esimerkiksi semmoisia faktoja, että vain noin 5-10 prosenttia havaitusta väärinkäytöksistä viedään poliisin käsittelyyn. Eli 90 prosenttia käsitellään sitten siellä yrityksen sisällä. Ja sitten kun näitä on arvioitu, että paljonko rahallista menetystä näistä olisi, niin noin 5 prosenttia liikevaihdosta. Eli 5 miljoonaa, jos yrityksessä on 100 miljoonaa liikevaihtoa, niin summat saattavat nousta kovinkin korkeiksi.

Anssi Marttinen: Te olette tosiaan kirjoittaneet kirjan Huijarien Suomi. Ja tuossa alussa otin yhden esimerkin. Nadia, kerro joku muu tarina.

Nadia Paavola: Joo, tässähän on tosiaan hyvin erityyppisiä nämä tarinat. Eli nyt tosiaan niin kuin Annukka tuossa sanoi, on ihan sieltä, että viedään vaikka työpaikalta jotakin pieniä klemmareita tai vessapapereita. Mutta sitten meillä oli myös semmoisia aika hurjia avautumisia. Että aika moni varmaan muistaa, oli uutisissakin aikanaan tämä Pyynikin munkkikahvilan tapaus, jossa hyvin luotettu ja pidetty tehokas työntekijä oli sitten pikkuhiljaa viiden vuoden aikana kavaltanut sieltä kassasta ohimyynnillä 300 000 euroa. Toki niin kuin ajan kuluessa. Tässä oli huvittavaa se, että nämä uhrit, eli siis nämä yrityksen omistajat, niin heillä oli se, että viimeiseksi he olisivat epäilleet tätä työntekijää. Että hän oli jotenkin niin semmoinen luotettava ja pidetty. Tuo on vähän sitä, että miltä se ehkä tuntuu niistä omistajista.

Sitten meillä oli myös näitä tekijöitä, jotka kertoivat meille sitten oman tarinansa: tällainen laivan varustamossa työskennellyt mies. Tämä oli siis 80-luvulta, että rikos oli vanhentunut ja hän uskalsi puhua sitä aika vapaasti. Siellä oli sellainen toimintakulttuuri, joka oli aika lailla pielessä. Ja kun hän meni sinne töihin, niin annettiin ymmärtää, että jos sä et osallistu tähän vilunkipeliin, niin täällä ei sitten tarvitse työskennellä. Hän oli siellä baarissa töissä ja homma meni niin, että siellä baarissa myytiin kyllä kovasti. Siellä oli tosi kova myynti. Ja hänen mukaansa varustamo myös luotti siihen, että tämä on niin hyvä yksikkö, että vaikka siellä olisikin vähän sitä ohimyyntiä, niin se ei haittaa. Ja tässä oli tosiaan kaikki mukana. Ihan siis jopa siellä satamassa olevat työntekijät vähän katsoivat sormien läpi, että se toiminta sai jatkua. Ja tällä tavalla sitten pystyttiin saamaan sen palkan päälle hyvinkin iso lisäosa, jopa toinen tupla siihen. 

Annukka Jokipii: Sitten meillähän on siellä myös tarkastajan näkökulma, jossa käsiteltiin tätä Cargotecin 14 miljoonan (euron) väärinkäytöstä. Ja siinä tilanne lähti käyntiin siitä, että ilmoittaja kertoi havainnoistaan ja tarkastaja lähtee sitten selvittämään sitä, mitä siellä on sitten yrityksessä tapahtunut.

Ja sisäistä tutkintaa johti silloin Pia Haataja, joka toimi tuolloin Ethics & Compliance -tiimissä. Ja tutkinta kesti aika pitkään, reilusti yli vuoden. Ja tekijät tosiaan saivat sitten tuomion tekaistuista ostotilauksista.

Mutta miksi me nostettiin tämä tarina myös tähän kirjassa olevien joukkoon, niin siinä tarkastaja puhuu siitä tarkastusprosessista ja siitä, miltä tuntuu tutkia tapausta, johon saattaa liittyä esimerkiksi kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Ja esimerkiksi oma tai perheen turvallisuus saattaa olla uhattu. Että miltä se tuntuu siitä tarkastajasta tehdä sitä työtä.

Anssi Marttinen: Minä olen toimittaja Anssi Marttinen ja vieraana oivalluksia podcastin tässä jaksossa ovat Vaasan yliopiston laskentatoimen professori Annukka Jokipii sekä toimittaja ja filosofian lisensiaatti Nadia Paavola. Jokipii ja Paavola ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Huijarien Suomi, jossa pureudutaan yrityksissä ja organisaatioissa tapahtuviin väärinkäytöksiin.

Tuossa aiemmin kuultiin väärinkäytösten taloudellisista seurauksista. Mitä kaikkea muuta nämä huijaukset ja väärinkäytökset yrityksissä ja yhteisöissä aiheuttavat?

Nadia Paavola: Se on tosiaan näin, että vaikka ne taloudelliset tappiot voi olla sellaisia helposti mitattavia silloin kun jää kiinni ja ne pystytään osoittamaan, niin ne ei tosiaan ole niitä ainoita.

Eli tässä on paljon sellaista henkistä kuormaa, mikä kohdistuu sitten. Oli kyseessä sitten se tekijä tai sitten se uhri tai sitten ihan se lähipiiri tai esimerkiksi organisaatiossa niin koko siihen työyhteisöön. Jos miettii esimerkiksi tuollaista huijatuksi tulemista, niin siinähän sulla monesti saattaa pudota ihan elämältä pohja pois niin sanotusti.

Siinä on monenlaiset tunteet pelissä, että moni on sitä kuvaillut, että tietyllä lailla käy aika syvissä vesissä niin sanotusti. Ja miettii, että voiko tässä nyt luottaa mihinkään ja voiko luottaa omaan arvostelukykyynsä. Että tässä on tämä tämmöinen henkinen puoli, joka on kyllä mun mielestä tosi kiinnostava ja siitä pitäisi puhua enemmänkin. Josta ehkä jonkin verran puhutaan, kun puhutaan vaikkapa näistä digihuijauksista ja rakkaushuijauksista, mutta ei ihan hirveästi sitten kun käsitellään vaikka organisaatioiden väärinkäytöksiä.

Sitten tekijä voisi ajatella, että no hänhän nyt on huijari, että mitäpä hänestä. Mutta kyllä meillä on aika koskettavia semmoisia avautumisia tuli siitäkin, että mitä se tarkoittaa. Jotkut jopa vähän niin kuin puoliksi salaa toivoo, että jäisi kiinni, koska sitten se homma ratkeaisi. Kaikki tulisi ilmi, sä et enää eläisi yksi sen paineen kanssa. Että tämmöinenkin tarina meillä oli, että hän oli niin kuin tosi jotenkin siitä, että nyt se on ohi. Että nyt kaikki tulee esiin ja joutuu kohtaamaan sen tekonsa ja sen seuraukset.

Sitten taas, kun miettii sitä yhteisöä. Niin kyllähän tämmöinen, että esimerkiksi sä tiedät, että joku sun työkaveri tekee väärin jatkuvasti. Niin sekin syö semmoista työmoraalia, huonontaa ilmapiiriä. Ja tekee niinku siitä eettisestä toimintakulttuurista semmoista hankalaa. Koska miettii, että missä tässä nyt itse on. Pitäisikö mennä mukaan tohon vilunkipeliin vai ei. Pitäisikö munkin ruveta esimerkiksi leimaamaan itseni väärin sisään, kun muukin tekee niin. Että olisiko me nyt hölmö, kun mä en tee näin. Tai jos mä meen kertomaan tästä pomolle, oonko mä sitten vasikka, kun kantelen tästä, mitä tässä pitäisi tehdä. Että senkin takia siinä olisi tosi tärkeätä, että noista puuttuu avoimesti siellä työpaikalla ja mietitään niitä yhdessä.

Annukka Jokipii: Vastauksissa tuli tosi paljon erilaisia tunteita esiin, kun nämä havaitsijat siellä omalla työpaikallaan niistä kertoivat. Ja se vaihteli jollain tavalla semmoisesta pettymyksestä raivoon. Että se oli jännä, miten tunteikkaasti niistä kerrottiin. Ja moni oli todella yllättynyt sitten, kun tämä työkaveri oli jäänyt kiinni. Että miten tämä henkilö, joka oli näin pidetty ja mukava ja kaikille ystävällinen, niin sitten sillä olikin tämmöinen salattu puoli. Ja tavallaan, että voiko luottaa enää kehenkään.

Että se oli tavallaan se luottamuksen menettäminen semmoinen iso teema siinä. Oikeastaan surullisimpia tarinoita, mitä siellä tuli esiin, oli sitten se, että kun nämä paineet on käynyt ylivoimaiseksi useimmiten tällä tekijällä, niin hän päätyy sitten todella kurjaan ratkaisuun ja tekee tämmöisen viimeisen päätöksen esimerkiksi itsemurhan muodossa. Sillä on sitten taas omia johdannaisvaikutuksia sitten siihen koko perhepiiriin ja ystäviin ja työpaikkaan. Että ne on niitä surullisimpia päätöksiä tämmöisille tapahtumille.

Anssi Marttinen: Mitä sitten yritys tai yksittäinen työntekijä voi tehdä estääkseen tällaisia väärinkäytöksiä?

 Annukka Jokipii: Jos minä kerron ensin, että mitä yritys voi tehdä, että siinä on oikeastaan kolme kohtaa. Ja minä lähtisin liikkeelle tuosta sisäisestä valvonnasta. Eli jos yrityksen sisäinen valvonta on kunnossa, niin sillä pystytään jo aika paljon näitä väärinkäytöksiä estämään.

Mutta sivuhuomautuksena tässä täytyy sanoa, että kaikkia väärinkäytöksiä tuskin koskaan pystymme estämään millään lailla. Että aina kun ihminen on siellä toiminnassa mukana, niin väärinkäytöksille on mahdollisuus.

Sisäisessä valvonnassa on oikeastaan kaksi semmoista nyrkkisääntöä, mitä voidaan pitää. Että siellä on se kahden silmäparin periaate. Eli tarkoittaa sitä, että kun yritykseen tai organisaatioon tulee lasku, niin toinen toimii tarkastajana ja sitten toinen maksaa. Niin siinä on semmoinen oletus, että toinen niistä huomaa sitten sen, että jos se ei ole asiallinen lasku tai jos siinä on jotakin hämärää. Mutta voi olla, että koska yli 60 prosentissa tapauksissa on useampi tekijä näissä väärinkäytöksissä, niin silloin, jos molemmat ovat siinä mukana, niin sittenhän sillä ei mahda mitään. Mutta että toiveissa on, että näin ei olisi. 

Sitten on tämmöinen vaarallisten työyhdistelmien välttäminen. Että esimerkiksi jos katsotaan erilaisia yhdistyksiä, niin siellä ei pitäisi puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan olla sama henkilö. Eli tämmöisillä ikään kuin eri roolituksilla pystytään sitten vähän valvomaan sitä, että asiat olisivat kunnossa.

Sitten näistä kolmesta kohdasta, niin toinen olisi eettisen kulttuurin merkitys. Eli se henki, mikä siellä yrityksessä on. Tietääkö kaikki, mikä on hyväksyttävää toimintaa, mikä ei ole hyväksyttävää toimintaa. Ja näyttääkö johto minkälaista esimerkkiä.

Meillä on monesti semmoinen kuvitelma, että asiat vain ovat sisäsyntyisesti. Kaikki ymmärtävät, että näin ei tule toimia. Mutta minä en ole ihan varma nykyaikana, että pitääkö se enää paikkaansa. Että pitääkö se kuitenkin sanoittaa myös työpaikoilla, että meillä toimitaan näin. Ja tämä hyväksytään ja tämä ei.

Sitten kolmas on nyt vuonna 2023 voimaantullut whistle blowing -laki, joka sitten edellyttää, että 50 henkilöä ja yli työllistävissä organisaatioissa pitää olla tällainen ilmiantokanava. Eli sinne voi jättää ilmoituksen, jos huomaa tämmöisen väärinkäytöksen tai epäeettistä toimintaa. Tällä ilmoituskanavalla on oikeastaan kahdenlainen merkitys.

Sillä on se, että toki saadaan ilmi näitä mahdollisia tapauksia. Mutta sitten toisaalta siinä on myös semmoinen pelotevaikutus, että ikään kuin jokainen meistä voi tehdä sen ilmoituksen. Niin se ikään kuin pelottaa ehkä tekijää, että hän ei ehkä niin hanakasti lähde sitä sitten tekemään.

Nadia Paavola: Joo, ja jos tämä whistle blowing -kanava on olemassa siellä yrityksessä esimerkiksi tai omalla työpaikalla, niin sehän on helppo keino myös lähteä sitten kertomaan sitä kautta. Mutta ainahan näin ei ole. Tosiaan se koskee vain niitä yli 50 työntekijän yrityksiä, eli ei pienempiä. Ja myös niin, että se ei koske kaikkia tilanteita. Että toi tulee ihan EU-direktiivistä, joka on 2019 tullut voimaan, ja siitä sitten kansallinen laki on säädetty. Se ei ainakaan tässä muodossa kata kaikkia mahdollisia tilanteita. Ja niin kuin Annukka tuossa sanoi, niin tämä, että puhuttaisiin asioista, että mikä meillä on oikein ja mikä ei, niin se olisi hirveän tärkeää. Koska kyllähän se yksittäinen työntekijä voi olla juuri siinä samassa tilanteessa, missä minä tuosta jo äsken mainitsin.

Voi miettiä, että eihän tämä nyt mitään, tai että ei näin ainakaan saa tehdä, mutta joku muu kuitenkin ehkä tekee. Ja silloin olisi hirveän tärkeää, että noista asioista keskustellaan, mutta myös tehdään se selväksi, että kenelle tästä kerrotaan. Että jos jotakin on sellaista, että miettii, että onkohan tämä ihan oikein, niin onko se oma lähiesihenkilö vai onko se sitten joku vähän siitä ylempänä oleva. Jos tuntuu, että häneen ei voi luottaa, niin onko se joku muu sitten ehkä siitä samalta työpaikalta, jonka pariin voisi sitten kääntyä ja kysyä.

Että kieltämättä se, että jos siellä on eettinen toimintakulttuuri sillä mallilla, että ei oikein asioista pysty puhumaan, eikä ole tehty millään tavalla selväksi niitä pelisääntöjä, niin kyllä se hankalaa sitten on. Että mieluummin näin, että ajettaisiin ensin sitä semmoista avointa toimintaa ja avointa keskustelua. Ja myös sitten katsottaisiin, että jos näitä tulee ilmi, niin se käsiteltäisiin se asia loppuun asti. Että sitä ei tavallaan jätetä siihen sitten, että ahaa, että nyt tuossa kaveri teki väärin ja mitä sitten. Vaan oikeasti nähtäisiin, että myös opitaan niistä tilanteista.

Annukka Jokipii: Tuo on muuten aika mielenkiintoista, että selvityksen mukaan yksi kolmasosa jättää ilmoittamatta, jos havaitsee väärinkäytöksen työpaikallaan. Ja kun niitä syitä sitten selviteltiin, niin siinä oli esimerkiksi semmoista, että pelkää, että oman työpaikan maine menee, jos tulee ilmi, että siellä on väärinkäytöksiä.

Tai sitten mikä oli yllättävää, että tämän työkaverin maine menee, joka on tehnyt sen väärinkäytöksen. Ja sitten oli, että saa itse potkut ja tulee jotain seurauksia. Yksi mielenkiintoinen on sitten se, että hän ajattelee, että tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, jos mä kerron tästä asiasta.

Eli sekin jo kertoo vähän siitä ilmapiiristä, että okei, että kerrotaan näistä, että täällä on havaittu tämmöistä, mutta mitään ei tapahdu. Kukaan ei tee mitään. Niin eikö se ole aika iso signaali siitä, että jotain on eettisessä kulttuurissa pielessä?

Anssi Marttinen: Annukka Jokipii ja Nadja Paavola ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Huijarien Suomi – Rehellisen kansan petolliset kasvot (Docendo), jossa pureudutaan yrityksissä ja organisaatioissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Kirja on ollut nyt myynnissä jonkun aikaa. Millaista palautetta olette saaneet?

Nadia Jokipii: No siis tosi moni on sanonut, että on ollut yllättynyt siitä, että tämmöisiä Suomessa tapahtuu. Ja että miten yleistä se on. Että meillä elää edelleen semmoinen myytti rehellisistä suomalaisista. Tuossahan tuon kirjan alaotsikkona on Rehellisen kansan petolliset kasvot aika raflaavasti, mutta vähän niin kuin myös haluttu haastaa sitä, että aina kaikki ei ole ihan sitä, miltä näyttää tai sitä, miltä on totuttu ajattelemaan.

Tuohon on moni tarttunut, että se on yllättävän yleistä. Ja sitten on ollut näitä omia tarinoita. Elikkä aika moni on kertonut, että on nähnyt kaikenlaista siellä omallakin työpaikalla, mutta sitten jotenkin ollut kanssa, että mitenköhän tässä käy ja voiko tästä kertoa. Ja sitten tuosta on kanssa puhuttu, tuosta mainehaittapuolesta on ollut keskustelua. Elikkä kun ajatellaan, että jos väärinkäytös tulee ilmi, niin se on huono yritykselle.

Mutta sitten taas me on ainakin koitettu vähän kääntää sitä niin päin sitä ajatusta, että jos se asia käsitellään ja siitä opitaan, niin sehän on hyvä asia sille. yritykselle ja myös sille maineelle. Elikkä että sille jää semmoinen maine, että me ollaan nyt oikeasti kohdattu tämä ongelma ja koitetaan parantaa asioita.

Annukka Jokipii: Kyllä. Ja sitten aika moni on sitten sanonut sitä, että vihdoinkin joku puhuu tästä ääneen. Ja tulee kiittämään siitä, että ollaan rohkeasti astuttu nyt semmoiselle alueelle, josta täytyisi puhua enemmän. 

Anssi Marttinen: Oivalluksia-podcastin tässä jaksossa vieraana ovat olleet Vaasan yliopiston laskentatoimen professori Annukka Jokipii sekä toimittaja ja filosofian lisensiaatti Nadia Paavola. Annukka ja Nadia, kiitoksia. 

Annukka & Nadia: Kiitos.

Miehen ääni: Oivalluksia Vaasan yliopiston podcast.

Off

Everyday life in Pori

Lähettänyt soniemel@uwasa.fi
What to do in Pori? How to move around? Should I open a bank account in Finland? Here you can find answers to questions about practical matters.

Freetime in Pori

Pori has a population around 83 000 and it is known for its vibrant cultural scene, including festivals such as the Pori Jazz Festival, which is one of the oldest and largest jazz festivals in Europe. 

Pori offers a variety of nature experiences for outdoor enthusiasts and nature lovers. Here are some notable ones: Yyteri Beach, Kirjurinluoto Park and Reposaari Island.

On the links below, you can find more information about life and events in Pori. 

Did you know this about Finland?

  • In Finland, most supermarkets and stores are open on Sundays
  • Every supermarket and shop has its own opening hours 
  • Medicines are sold only at pharmacies (apteekki) 
  • Wines and spirits are sold only in Alko, the State Alcohol Company
  • The age limit for the purchase of beer and wine in Finland is 18, but stronger drinks may be purchased only if the buyer is at least 20 years old.
  • Smoking in public places is prohibited by law unless there is a very well-indicated smoking area.
  • The age limit for buying cigarettes in Finland is 18.
  • It is against the law to possess, use or deal drugs. All three are police matters and may result to serious legal consequences.

Bank accounts

International students should open up a bank account in one of the Finnish banks. When having a Finnish bank account, you can pay the rent and other possible costs related to living and studying in Finland. When you open up a bank account in Finland, you should ask for internet banking service keys which enable you to use banking services online. Also, the bank will usually give at least a Visa electron card to students opening up a bank account. You may use it for paying, checking your balance and withdrawing money from ATMs.

Major credit cards are accepted in Finland. It is even advisable to take a Visa or Master Card with you if possible. Please note that checks are not accepted in Finland. Information about banks in Finland is given on the website of Expat Finland.

Accepted students will receive more information in their acceptance email about opening the bank account.

Moving around

It is easy to move around Seinäjoki on foot or by bike. Many students use bikes to move around the city throughout the year. If you do not want to buy your own bike, you may enquire a possibility to rent one from a bike shop.

A good public transportation system with quite an extensive bus network is also available in Seinäjoki. Routes, timetable and other useful information about the local bus transportation is available at the website of the city’s public transport. Below you can find useful links for long-distance travelling.


 

Are you going to take your car to Pori?

Here are some facts about driving in Finland:

  • Headlights must be used even during the day.
  • Wearing seatbelts is compulsory both in front and back seats.
  • Snow tyres are compulsory in Finland from the beginning of November to the end of March if required by the weather conditions. However, studded tires may be used even longer if weather conditions require it.
  • Driving under the influence of alcohol is strictly forbidden in Finland.

For more information on driving in Finland, please visit e.g. the website of the Finnish Ministry of Transport and Communications.

The Finnish Road Safety Council also has instructions for driving in Finland available on their website.

Health Care

YTHS or FSHS (The Finnish Student Health Service) maintains a health centre in every city with a university and provides health and dental care for students enrolled at universities and other institutions of higher education. YTHS provides students with preventive health care, medical care, mental health care and dental health care. All Master’s degree students enrolled at the University are entitled to use the services of the YTHS, and they must therefore pay the health care contribution to Kela upon the start of their studies. YTHS services are either free of charge or reasonably priced. Hospital treatment, maternity clinic or night and weekend emergency services are not included in the YTHS services.

YTHS Pori is located in Siltapuistokatu 6, 28100 Pori.

Note, that students from other EU or EEA countries have to provide a European Health Insurance Card (EHIC) when accessing YTHS services! More information on YTHS website.

Acute illnesses

Acute illnesses requiring immediate medical care can be treated in YTHS during weekdays. You can book an appointment for a public health nurse. Remember to take your student card with you. An appointment to see the doctor can be made by the nurse, if necessary.

Should you need immediate care outside the opening hours of YTHS in Pori, please contact private clinics or the local public health care.

In case of serious illnesses or accidents and if you need care after 16.00 o'clock, please contact Emergency Services.

In case of accidents or when you need help urgently, please call the general emergency number 112.

Insurance

All international students coming to Finland are recommended to be covered by a valid medical insurance. For the citizens of non-EU/EEA countries, it is obligatory to take out a private health insurance covering the entire period of stay in Finland. Insurance must be arranged before the arrival in Finland and the insurance certificate is requested when applying for a residence permit.

Citizens of EU and EEA (European Economic Area) countries are covered by the National Health Insurance plan administered by KELA (Finnish Social Insurance Institution). It means that anyone carrying a European Health Insurance Card is entitled to receive all the medically necessary care while in another EU/EEA country or in Switzerland. The treatment is provided subject to the legislation and regulations of each country. The citizens of EU and EEA countries will receive the medical care to which a resident of that country would be entitled. The procedure for getting the treatment and any co-payments charged will also be the same as those that apply to local residents. For more information on entitlements under European Health Insurance Card for temporary visitors in Finland please see the website of KELA.

There are also some private clinics in Pori, for example Mehiläinen and Terveystalo. Note, however, that should you seek treatment from a private clinic not covered by the local system, you will have to pay all necessary costs yourself. Therefore it is strongly recommended that students coming from EU/EEA countries also take a private insurance since private health care is not covered by KELA and the services may be very expensive in Finland.

The following companies among others offer insurances for international students:

For further information on issues related to the health insurance of foreign students, please visit the Finnish Immigration Services' website.

Off

Accommodation in Pori

Lähettänyt soniemel@uwasa.fi

On this website you will find useful information to help you find accommodation in Pori. Most international students apply for an apartment through Porin YH-Asunnot Oy. 

For further questions about the apartments, we recommend you to be in touch directly with the companies offering apartments. Admission Services and Mobility Services at the University of Vaasa cannot provide further assistance regarding apartments.

You should apply for an apartment as soon as you have received an acceptance letter from the University of Vaasa.

Cost of Living

The cost of living in Finland is on average comparable to the rest of Western Europe. For basic expenses such as food, rent, and transportation, a student will need 500 – 800 euros per month, which will be roughly spent in the following way:

  • Rent 250 – 400 €
  • Food 150 – 250 €
  • Other expenses 150 – 200 €

Please note that costs can vary a lot from student to student depending on lifestyle.

Good to remember! If you need a residence permit, the Finnish Immigration Services require sufficient means of support from students applying for residence permit. More information is available on Migri's webpage.

Porin YH-Asunnot Oy

Porin YH-Asunnot Oy is providing most of the student apartments in Pori. We recommend you to apply for an apartment as soon as you have been accepted to our university. Please note that Porin YH-Asunnot is a private company and not part of the University of Vaasa.

Porin YH-Asunnot offers a wide range of alternatives for inexpensive, comfortable student housing. There are several rental apartments in Pori, including shared apartments, studio apartments and 1- and 2-bedroom apartments. Please inform them if you arrive with your family. 

Private Market

You may also want to search for an apartment from the private market. There are quite a lot of apartments available, but naturally the price may vary a lot and many of the apartments available might not be furnished. Below you can find some useful links that can help you in finding an apartment in the private market.

Off

Opinnäytetyö toimeksiantona

Lähettänyt tramsila@uwasa.fi

Kaipaatko uusia tutkimustietoon pohjautuvia ideoita organisaation toiminnan kehittämiseen? Voit teettää opinnäytetyön toimeksiantona Vaasan yliopiston opiskelijoilla. 

Yhä useammat opiskelijat haluavat tehdä opinnäytetyönsä yritykselle. Opiskelijat kokevat työn merkitykselliseksi, kun saavat olla mukana ratkaisemassa oikean yrityksen ongelmia tai kehitystehtäviä ja heidän tuottamansa tieto menee konkreettisesti käyttöön. 

Työnantaja saa yhteistyön avulla uusinta tutkimustietoa, arvokasta tietoa omasta toiminnastaan ja asiantuntemusta organisaationsa käyttöön. Opinnäytetyö voi myös tuoda uusia näkökulmia ja ratkaisuja työnantajan ongelmiin. Opinnäytetyöaiheen tarjoaminen on hyvä tapa verkostoitua tulevaisuuden osaajien kanssa.

Katso esimerkki, miten opinnäytetyö yhdistää yliopistoa ja yritysmaailmaa.

Mitä eroa on opinnäytetyöllä, pro gradu -tutkielmalla ja diplomityöllä?

Sekä pro gradu -tutkielma että diplomityö ovat opinnäytetöitä, joiden avulla opiskelija osoittaa osaamisensa omalla tieteenalallaan ja soveltaa maisteriopinnoissa oppimaansa käytännön ongelmiin. Tekniikan alalla diplomi-insinöörin tutkinnon päätteeksi tehtävää opinnäytettä kutsutaan diplomityöksi, ja se laaditaan opiskelijan opintosuunnan ammatilliseen tehtäväalueeseen liittyvästä aiheesta. Muilla aloilla maisteriopintojen päätteeksi tehtävää opinnäytettä nimitetään pro gradu -tutkielmaksi. 

Opinnäytetyöt ovat laajahkoja, itsenäisiä töitä, jotka vaativat opiskelijalta noin kuuden kuukauden päätoimista työpanosta.

Millaisista aiheista työnantaja voi teettää opinnäytetyön?

Yritysmaailman kanssa opinnäytetyöprojekti etenee yleensä niin, että yrityksen puolelta määräytyy opinnäytetyön aihe ja yliopiston puolelta sisällön akateeminen käsittely sekä siihen liittyvä ohjaus. 

Vaasan yliopiston opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestinnän aloilta. Opinnäytteiden teemat voivat liittyä johtamiseen, laskentatoimeen ja rahoitukseen, markkinointiin ja viestintään sekä tekniikkaan ja innovaatiojohtamiseen.

Opinnäytetyö vaatii opiskelijalta noin kuuden kuukauden päätoimista työpanosta. Aihe tulee siis rajata niin, että työ on mahdollista toteuttaa tällä työpanoksella. 

Aihe hyväksytetään aina opinnäytetyön ohjaajalla. Näin varmistetaan, että aihe sopii opiskelijan suuntautumisalaan ja että opiskelijalla on saatavilla riittävästi alan tuoretta tutkimustietoa, jotta tutkimus voidaan toteuttaa opinnäytetyön puitteissa. 

Vaasan yliopistossa tehtyihin pro gradu -tutkielmiin ja diplomitöihin voi tutustua julkaisuarkisto Osuvassa.  

Mitä kaikkea toimeksiantosopimuksessa tulisi huomioida?

Kun opinnäyteaiheelle on löytynyt tekijä, on tärkeää, että työstä sovitaan tarkemmin. Toimeksiantosopimukseen kannattaa sisällyttää esimerkiksi

  • Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaukset
  • Opinnäytetyön aikataulu ja työmäärä
  • Opinnäytetyön ohjaus ja yhteydenpito ohjaajaan
  • Korvaus opinnäytetyöstä
  • Mahdollinen salassa pidettävä aineisto
  • Mahdollinen opinnäytetyön tulosten kaupallinen hyödyntäminen

Millainen korvaus opiskelijalle tulee maksaa opinnäytetyöstä?

Suosittelemme, että opinnäytetyö teetetään työsuhteessa. Tällöin opiskelija ja toimeksiantaja tekevät työsopimuksen, jossa on sovittu tavanomaisten työsuhteen ehtojen lisäksi opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä ehdoista. Opinnäytetyön tekijälle on myös mahdollista maksaa opinnäytetyöstä apurahaa, kulukorvausta tai veronalaista palkkiota.

Opinnäytetyön julkisuus ja salassa pidettävä tausta-aineisto

Opinnäyte on lähtökohtaisesti julkinen asiakirja, johon kaikki kiinnostuneet voivat tutustua. Näin varmistetaan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi.  

Julkiseen opinnäytetyöhön ei kuitenkaan sisällytetä toimeksiantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne jätetään työn salassa pidettävään tausta-aineistoon. Jos opinnäytteessä käsitellään salassa pidettävää tietoa, sen käytöstä sovitaan etukäteen toimeksiantajan ja työn ohjaajan kanssa. 

Ota yhteyttä

opinnaytetyot@uwasa.fi

Off

Palkkaa harjoittelija

Lähettänyt sinihein@uwasa.fi

Jos organisaatiostasi löytyy projekti tai selvitys, jolta puuttuu tekijä, harjoittelija voi olla ratkaisu tähän pulmaan. Palkkaamalla harjoittelijan saat käyttöösi alan tuoreinta tietoa, uusia näkemyksiä ja ideoita toimintanne kehittämiseen. Parhaimmillaan harjoittelija tuo kokemuksiaan työelämän osaamisvaatimuksista koulutuksen kehittämiseen.

Harjoittelija voi tehdä esimerkiksi erilaisia selvityksiä, kyselyitä tai muuta organisaatiotasi hyödyttävää. Harjoittelijan työtehtävien on oltava sellaisia, että opiskelija pääsee hyödyntämään opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja. Harjoittelun olisi hyvä myös mahdollistaa uusien asioiden oppiminen.

Harjoittelu voi usein olla ensimmäinen askel pidempään työsuhteeseen. Muista myös kansainväliset osaajamme, jotka tuovat mukanaan osaamisen lisäksi oman kulttuurisen pääomansa. Monimuotoinen ja -kulttuurinen työyhteisö ruokkii luovuutta.

Ota yhteyttä harjoittelu@uwasa.fi.

Vinkit sujuvaan harjoitteluun

Ennen harjoittelua

1. Suunnittele harjoittelijalle sopiva tehtävä ja varmista, että harjoittelijalle on ohjaaja. Harjoittelun tulee kestää vähintään kolme kuukautta ja harjoittelijalle on maksettava vähintään Kelan minimipalkka.

2. Hakukuulutus on helppo julkaista JobTeaser -alustalla.

3. Valitset hakijoista itsellesi soveltuvimman hakijan. Valittu harjoittelija on itse yhteydessä yliopiston urapalveluihin harjoittelusopimuksen laatimiseksi. 

4. Vaasan yliopisto laatii harjoittelusopimuksen, jonka työnantaja, yliopiston edustaja ja harjoittelija allekirjoittavat. Harjoittelusopimusta varten sinulta pyydetään tietoja harjoittelupaikasta, yhteyshenkilöstä, ohjaajasta, harjoittelun kestosta, harjoittelijalle maksettavasta palkasta sekä työtehtävistä.

5. Laadit harjoittelijan kanssa myös tavallisen työsopimuksen. 

Harjoittelun aikana

Huolehdi, että harjoittelija saa riittävän perehdytyksen tehtäviinsä, jotta kokemus on teille molemmille antoisa. Nimetty ohjaaja neuvoo harjoittelijaa työtehtävissä, käy läpi harjoittelijan tavoitteet, on tavoitettavissa ja keskustelee harjoittelijan kanssa säännöllisesti harjoittelun aikana. Harjoittelun aikana työnantajaa sitovat normaalit työnantajan velvollisuudet.

Harjoittelun jälkeen

Harjoittelija saa työnantajalta työtodistuksen. Jos kyseessä on yliopiston tukema harjoittelu, työnantaja laskuttaa yliopistolta harjoittelusopimuksen mukaisen summan työharjoittelun päätyttyä.

Rahallista tukea harjoitteluun

Kun palkkaat opiskelijan harjoitteluun, voit saada yliopistolta rahallista tukea. Harjoittelusta sovitaan etukäteen yliopiston kanssa ja rahallinen tuki maksetaan työnantajalle harjoittelun päätyttyä.

Ehdot tuen saamiseen

  • Harjoittelu kestää vähintään kolmen kuukautta.
  • Harjoittelija saa vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista palkkaa koko harjoittelun ajalta (vuonna 2024 1399€/kk).
  • Harjoittelupaikka on Suomessa ja työnantaja on yksityisen, kolmannen tai julkisen sektorin organisaatio.
  • Ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun tuki voidaan myöntää, jos työnantaja on suomalainen julkisen sektorin organisaatio.

Tuen suuruus

Tuki on tavallisesti 1 800 euroa harjoittelujaksolta. Vaasan seudun pk-yrityksille voidaan myöntää kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen korotettu tuki, joka on 3 600 euroa harjoittelujaksolta.

Off