Kriisinhallinta ei ole vain valtion tehtävä – kansalaisten ja median roolit kaipaavat tarkempaa määrittelyä
Image
Vaikka kriisinhallinnassa tarvitaan koko yhteiskuntaa, keskustelut aiheen ympärillä painottuvat usein valtion vastuisiin. Huomion tulisi keskittyä enemmän kaikkien yhteiskunnan toimijoiden rooleihin kriisitilanteissa, esittää Ville-Pekka Niskanen Vaasan yliopistolle tekemässään väitöskirjassa.
Koronapandemia on nostanut eri maiden kansallisen kriisinhallinnan globaaliksi puheenaiheeksi. Ville-Pekka Niskanen tuo keskusteluun uusia näkökulmia väitöstutkimuksessaan, jossa hän tarkastelee koronakriisin hallintaa Suomessa valtion ja muun yhteiskunnan synergiaa korostaen.
Niskasen mukaan kriisinhallinnassa korostuu erityisesti toimivien yhteiskunnallisten rakenteiden, demokraattisten instituutioiden sekä kansalaisten luottamuksen tärkeys.
– Suomessa luottamus rakenteisiin ja instituutioihin on korkealla, ja pandemiakriisistä selviydyttiinkin suhteellisen hyvin. Yhteiskuntamme on valmis joustamaan kriisitilanteissa ja sallimaan uudet päätökset ajaakseen yhteistä etua. Tällaista yhteistoiminnan kulttuuria ja vahvaa luottamusta tulisi suojella myös tulevaisuudessa, 6. kesäkuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Niskanen sanoo.
Johtamisen alan väitöskirjassaan Niskanen esittelee kehittämänsä käsitteen emergentti yhteiskunnallinen kriisinhallinta, joka kuvaa kriisinhallintaa aiempaa laajempana kokonaisuutena.
– Vaikka koko yhteiskunnan osallistuminen kriisinhallintaan on välttämätöntä, keskittyy huomio usein valtion vastuisiin. Tässä uudessa käsitteessä kiteytyy ajatus siitä, että myös muun muassa kansalaisilla, yrityksillä ja medialla on kriisitilanteissa omat roolinsa. Käsite korostaa onnistuneen kriisinhallinnan edellyttävän kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta. Tärkeitä ovat myös maan kulttuuriset ja poliittiset syvärakenteet.
Kokonaisturvallisuuteen kannattaa panostaa
Niskasen väitöstutkimuksessa myös ehdotetaan Suomen kokonaisturvallisuuden tutkimusohjelman muotoilua laajassa yhteistyössä. Muotoiluun osallistuisi muun muassa valtionhallinto, kunnat, hyvinvointialueet, kansalaiset sekä yritykset.
– Ohjelma antaisi selkeät suuntaviivat sille, miten kokonaisturvallisuutta tutkitaan. Erityisesti sen tulisi sisältää tutkimusta siitä, miten yhteistyötä tehdään kriisitilanteissa sekä miten sovitetaan yhteen valtion ja muun yhteiskunnan roolit. Samalla ohjelma pitäisi kytkeä tiiviisti kansainvälisiin keskusteluihin ja huomioida, mitä ratkaisuja kokonaisturvallisuuden eteen muissa maissa on tehty ja kuinka sitä on tutkittu, Niskanen korostaa.
Niskanen toteutti väitöstutkimuksensa monimenetelmällisenä – hän hyödynsi dokumenttiaineistoja, aiempaa kirjallisuutta ja tutkimusta, media-aineistoa sekä Kansalaispulssi-kyselyjä.
Väitöskirja
Niskanen, Ville-Pekka (2025) Valtioneuvosto, kansalaisluottamus ja media koronakriisin hallinnassa. Acta Wasaensia 556. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
FM Ville-Pekka Niskasen väitöstutkimus ”Valtioneuvosto, kansalaisluottamus ja media koronakriisin hallinnassa” tarkastetaan perjantaina 6.6.2025 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/62472575497?pwd=0tefDVWAbhSWaX1xHuPBrcMNSUH1JY.1
Password: 606708
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jan-Erik Johanson (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Jalonen.
Tietolaatikko
Lisätiedot
Ville-Pekka Niskanen, puh. 029 449 8623, ville-pekka.niskanen@uwasa.fi
Ville-Pekka Niskanen on syntynyt Kouvolassa 1994. Hän valmistui vuonna 2021 filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden koulutusohjelmasta. Tällä hetkellä Niskanen työskentelee Vaasan yliopistossa projektitutkijana.
Mitä mieltä olit jutusta?