Kunniatohtori Esko Aho: Kriiseissä ratkaisee kyky kyseenalaistaa ja uskallus tarttua toimeen

Kunniatohtori Esko Ahon luento oli osa Vaasan yliopiston Uutta energiaa -luentosarjaa. Hän  tarkasteli luennollaan, mitä johtaminen vaatii tilanteissa, joissa epävarmuus on suurta ja vaihtoehdot rajallisia.

Tilaisuuden avannut yliopiston rehtori Minna Martikainen muistutti Ahon pitkästä ja vaikuttavasta urasta. Aho toimi Suomen pääministerinä 1990-luvun alun talouskriisin aikana ja on sittemmin vaikuttanut sekä kansainvälisessä että kotimaisessa yrityselämässä ja järjestöissä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Aho promovoitiin Vaasan yliopiston hallintotieteiden kunniatohtoriksi. Aho liittyy myös muutenkin hyvin konkreettisesti Vaasan yliopiston historiaan. Hän oli pääministerinä mukana muuraamassa yliopiston päärakennuksen peruskiveä vuonna 1993.

Kriisit tulevat yllättäen, mutta eivät ole vain uhka

Ahon mukaan kriisit ovat lähes aina yllätyksiä.

– Ne tulevat aina tavalla, johon ei ole osattu varautua, sanoi Aho.

Hän havainnollisti ajatusta kokemuksellaan Nokialta vuonna 2008, jolloin hän aloitti yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Edellinen vuosi oli ollut Nokian suurin liikevaihdolla mitattuna ja vuosi 2008 toiseksi paras. Syksyllä iski finanssikriisi.

– Samana päivänä kun tulin Nokian palvelukseen, markkina romahti niin, että kaikki tulivat sieltä viikkokokouksesta kalpeina.

Vasta myöhemmin kävi ilmi, kuinka suureen kriisiin ja murrokseen Nokian matkapuhelintoiminta oli tuon vuoden jälkeen lopulta ajautumassa.

 Esko Ahon mukaan kriiseillä on tärkeä rooli uudistusten mahdollistajina.

– En ole ensimmäinen, joka on sanonut, että hyviä kriisejä ei kannata päästää ohitse. Sen sanoi jo Churchill: "Don’t waste a good crisis". Minä todella uskon siihen, että kriiseillä on oma roolinsa, kun me yritämme saada asioita korjattua.

Image

Neljä periaatetta onnistuneeseen johtamiseen

Ahon mukaan onnistunut johtaminen vaikeina aikoina rakentuu neljän periaatteen varaan. Ensimmäinen on kyseenalaistaminen: on uskallettava kysyä, miksi nykyinen toimintamalli ei enää toimi. Toinen on käsitys tulevaisuudesta – on tehtävä arvio siitä, mihin maailma on menossa. Kolmas on uuden konseptin rakentaminen, joka määrittelee suunnan uudelle menestykselle.
Neljäs on määrätietoinen toimeenpano. Nämä neljä periaatetta on esitelty myös Ahon vuonna 2024 ilmestyneessä kirjassa Hetki lyö.

– Aseta kyseenalaiseksi kaikki, mitä tänä päivänä tehdään. Varsinkin, jos menee huonosti, on äärimmäisen tärkeää kysyä, miksi menee huonosti, hän muistutti.

Aho havainnollisti ajatuksiaan useilla esimerkeillä yrityksistä ja julkisesta hallinnosta. Hän viittasi muun muassa Nokian nousuun 1990-luvulla, jolloin yhtiö päätti keskittyä matkapuhelimiin ja luopua useista muista liiketoiminnoistaan, Einari Vidgrénin johtaman metsäkoneyhtiö Ponssen menestykseen, Verohallinnon uudistumiseen asiakaslähtöiseksi ja S-ryhmän asiakasomistajamalliin. Esimerkeissä toistui sama ajatus siitä, että menestys ei synny vanhaa puolustamalla, vaan tunnistamalla ajoissa, mikä on muuttumassa.

Aho korosti myös, että hyvä johtaminen ei ole mikromanageerausta eikä kaikkien yksityiskohtien hallintaa. Olennaista on kyky näyttää suunta.

Aho muisteli myös pääministerikauttaan 1990-luvun laman aikana. Valtiontalouden tasapainottaminen edellytti vaikeita ja kiistanalaisia päätöksiä. Hän kertoi esimerkkeinä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja erikoissairaanhoitoon vuonna 1993 kohdistetut säästöt. 

– Onnistumisessa salaisuus oli se, että tehtiin riittävän nopeasti hankalia asioita.

Teknologia ja tekoäly muuttavat toimintaa

Aho varoitti, että Eurooppa on jäämässä jälkeen erityisesti tekoälyn ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksessä. Hän viittasi siihen, että kehittyneimpien 5G-verkkojen osuus on Kiinassa aivan eri tasolla kuin Euroopassa.

– Jos katsotaan näitä kehittyneimpiä 5G-verkkoja, ei siis yleisiä 5G-verkkoja, vaan kehittyneimpiä 5G-verkkoja, joissa kapasiteetit, tehokkuudet ovat kaikkien parhaita, niiden osuus on Kiinassa 80 prosenttia kaikista. Yhdysvalloissa osuus on 31 prosenttia, Suomessa 3,7 prosenttia ja Euroopassa keskimäärin kaksi prosenttia.

Ahon mukaan tällä on suora yhteys myös siihen, miten nopeasti tekoälyä voidaan ottaa käyttöön. Aho arvioi, että tekoäly muuttaa lähivuosina yhteiskuntaa yhtä perustavasti kuin tietokoneiden tulo aikanaan.

– Mutta se ei tapahdu ilman, että olemassa olevat toimintamallit myös muutetaan.

Viesti opiskelijoille: tulevaisuus vaatii laaja-alaista osaamista

Lopuksi Aho kannusti erityisesti opiskelijoita valmistautumaan maailmaan, jossa teknologinen muutos ja epävarmuus ovat pysyvä osa toimintaympäristöä.

– Valmistautukaa erilaiseen maailmaan kuin missä me nyt elämme.

Ahon mukaan tulevaisuudessa tarvitaan ennen kaikkea kykyä yhdistää eri alojen tietoa ja hahmottaa kokonaisuuksia.

– Se on maailma, jossa pitää tietää kaikesta vähän eikä vähästä paljon.

Image

Kunniatohtori Esko Aho

Esko Aho toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995. Hän oli Keskustan kansanedustaja vuosina 1983–2003 ja puolueen puheenjohtaja vuosina 1990–2002.

Poliittisen uransa jälkeen Aho on toiminut muun muassa Sitran yliasiamiehenä sekä Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja johtokunnan jäsenenä. Tällä hetkellä hän toimii China Office of Finnish Industriesin hallituksen puheenjohtajana sekä useiden kansainvälisten organisaatioiden neuvonantajana. Aho on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja Vaasan yliopiston kunniatohtori.

Image

Image