Piilotetut peruutuspainikkeet ja tekaistu kiire – kuluttajat ovat tottuneet verkon harhautuksiin
Digitaalisten palveluiden käyttäjä ei voi olla törmäämättä harhauttaviin suunnittelumalleihin. Harhauttava suunnittelumalli tarkoittaa käyttöliittymän – esimerkiksi verkkosivun, sovelluksen, verkkokaupan tai sosiaalisen median – suunnitteluratkaisua, joka uhkaa käyttäjän autonomiaa ja pakottaa toimimaan tietyllä tavalla tai estää toimimasta halutulla tavalla.
– Harhauttava suunnittelumalli voi olla esimerkiksi iso ja värikäs tilaa-painike, jolloin kuluttajan on vaikea ohittaa sitä. Sen sijaan peru-painike on huomaamaton ja vaikeasti löydettävissä. Toistuvat ponnahdusikkunat puolestaan väsyttävät ja ärsyttävät. Oma suosikkini harhauttavista suunnittelumalleista on valheellinen ukaasi ’tämä tarjous on voimassa vain tänään’, sanoo Laura Havinen.
Havisen väitöskirja tutkii harhauttavia suunnittelumalleja käyttäjien ja suunnittelijoiden näkökulmasta. Idean väitökselle Havinen sai toimiessaan Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen osaajien yhdistyksen, SIGCHI Finlandin puheenjohtajana.
– Yhdessä tilaisuudessamme eräs suunnittelija kertoi, miksi harhauttavia suunnittelumalleja tehdään ja että syyt ovat moninaisemmat kuin se, että suunnittelija haluaa rahaa ja käyttäjät menevät lankaan. Lopulta aihe kasvoi väitöskirjan kokoiseksi.
Havisen mielestä oli tärkeä selvittää, miksi malleja toteutetaan ja miten niihin suhtaudutaan. Näin käyttöä voidaan suitsia ja niiden vaikutuksilta on mahdollista suojautua.
– Etenkin, kun palvelut ovat siirtymässä koko ajan enemmän verkkoon, ja käyttäjille aiheutuu harhauttavista suunnittelumalleista ajan, rahan ja yksityisyyden menettämistä. Uutiskirjeistä ei pääse eroon, tuotteita tilataan viisi kappaletta vaikka yksi riittäisi, tai jumiudutaan katsomaan suoratoistopalveluiden videoita tuntikausiksi. Tekoäly myös tarjoilee koko ajan uusia tapoja harhauttaa käyttäjää.
Ihmiset ovat tottuneita harhauttaviin suunnittelumalleihin
Väitöksen tulosten kohdalla Havista yllätti se, miten moninaiset syyt johtavat mallien käyttöön ja miten tottuneesti ihmisten niihin suhtautuvat. Tunnetulle brändille käyttäjät myös antoivat enemmän anteeksi kuin tuntemattomalle. Esimerkkinä Havinen mainitsee pikamuotiketjut, joille verkkosivujen pelillistäminen on jo osa brändiä.
Havisen mukaan harhauttavaa suunnittelua pyritään monella tavalla hillitsemään, mutta tällä hetkellä se on lähinnä suunnittelijoiden oman moraalisen kompassin varassa. Väitöskirja tarjoaa tietoa, joka tukee organisaatioita.
– Organisaatioihin tarvitaan omia linjauksia, sillä meidän pitää samanaikaisesti suojella digitaalisten palveluiden käyttäjiä ja kannustaa suunnittelijoita kehittämään eettisiä käyttöliittymiä.
Väitöskirja
Havinen, Laura (2026) Deceptive Patterns: Designer and User Perspectives. Acta Wasaensia 599. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
KTM Laura Havisen väitöstutkimus “Deceptive Patterns: Designer and User Perspectives”tarkastetaan keskiviikkona 25.11.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/69448737849?pwd=F1eEBPjpO9g4YbFZfIwgxdQa75rFcW.1
Password: 065040
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Thomas Olsson (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tero Vartiainen.
Lisätietoja
Laura Havinen, puh. +358 29 449 8525, laura.havinen@uwasa.fi
Laura Havinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri (tietotekniikka, tekninen viestintä) sekä filosofian maisteri (pohjoismaiset kielet). Hänen tutkimuksensa keskittyy ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen. Havinen toimii yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa tietojärjestelmätieteen oppiaineessa.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.