Viestintä, brändi ja markkinointi

Olet hakukelpoinen hakemaan yhteishaussa kandidaatin ja maisterin (3v + 2v) tutkintoon, jos olet saavuttanut yleisen korkeakoulukelpoisuuden eli suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:

1. ylioppilastukinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon
- suomalaisen ylioppilastutkinnon
- International Baccalaureate –tutkinnon (IB)
- European Baccalaureate –tutkinnon (EB) tai
- Reifeprüfung tai DIA–tutkinnon

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon

3. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Jos hakija on em. tutkintojen sijaan suorittanut korkeakoulututkinnon kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, tai jos hänelle on myönnetty opiskeluoikeus yliopistotutkintoon Suomessa, hän on hakukelpoinen.

Lisäksi Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinnon (AICE) Suomessa suorittaneet ovat hakukelpoisia ilman erillistä anomusta.

Maisterin tutkintoon (2v) voi hakea vain soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman/ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella.

Tutustu myös avoimien yliopistojen tarjontaan. Avoimen yliopiston väylän kautta hakevilta ei edellytetä yleistä korkeakoulukelpoisuutta.

Ensikertalaisuuskiintiö tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen tulee varata osa aloituspaikoista niille hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa Suomessa tai ottaneet vastaan opiskelupaikkaa korkeakoulusta syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta, ja jotka hakevat kandidaatin ja maisterin tutkintoon (3v+2v).

Et ole ensikertalainen, jos olet vastaanottanut opiskelupaikan korkeakoulusta kesällä 2014 tai sen jälkeen, tai olet suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaisen korkeakoulututkinnon. Vaikka et olisi ensikertalainen, voit silti hakea yhteishaussa kandidaatin ja maisterin (3v+2v) koulutuksiin. Avoimessa yliopistossa opiskelu ei vaikuta ensikertalaisuuteen.

Opiskelijavalintaan ensikertalaisuuskiintiö vaikuttaa siten, että osa paikoista varataan ainoastaan ensikertalaisille hakijoille. Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta.

Maisterihaussa ei ole ensikertalaisuuskiintiöitä, koska suoraan maisterivaiheeseen voi hakea vain korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Vaasan yliopiston hakukohteisiin haettaessa työkokemuksesta ei ole valinnassa hyötyä.

Tiedot hakemukselle vaadittavista liitteistä ovat nähtävillä Opintopolussa hakukohteen tiedoissa valintaperusteissa. Näet hakemukselle vaadittavat liitteet myös kun täytät hakemusta Opintopolussa.  Mikäli et muista mitä liitteitä piti palauttaa ja mihin määräaikaan mennessä, kirjaudu Opintopolku-sivulta Omaan Opintopolkuun nähdäksesi liitepyynnöt. Liitteet voit ladata suoraan sähköiselle hakemuksellesi.

Jos haet yhteishaussa kandidaatin ja maisterin (3v + 2v) tutkintoon ja olet suorittanut ylioppilastutkinnon ennen vuotta 1990, tulee sinun ladata kopio ylioppilastutkintotodistuksesta hakemukselle.

Jos olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen, sinun ei tarvitse ladata hakemukselle kopiota ylioppilastodistuksestasi hakukelpoisuuden todentamiseksi, vaan tällöin tutkintotiedot saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Myöskään ammatillisen tutkinnon vuonna 2018 tai sen jälkeen suorittaneiden ei tarvitse ladata todistusta hakemukselle. Jos olet suorittanut ammatillisen tutkinnon ennen vuotta 2018, todistuskopio tulee liittää hakemukselle.

Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, EB- tai DIA/RP-tutkinto) suorittaneiden tulee ladata kopio tutkintotodistuksesta hakemukselle annettuun määräaikaan mennessä. Hakukauden aikana valmistuvien tulee ladata hakemukselle ennakkoarvio valmistuvasta tutkinnosta tai alustava arvosanailmoitus.

Maisterihaussa sinun täytyy lähettää hakukelpoisuuden antavan tutkinnon tutkintotodistuskopio ja opintosuoritusote sekä kopiot muista valintaan vaikuttavista tutkinnoista ja opinnoista. Maisterihaussa hakijalta saatetaan pyytää myös muita liitteitä. Sähköisen hakemuksen tehtyäsi saat hakulomakkeelle listan liitteistä, jotka sinun täytyy lähettää. Toimita liitteet annettuun määräaikaan mennessä.

Valintakokeiden järjestäminen uudistuu vuonna 2025. Yliopistojen valintakokeita on jatkossa yhteensä 9, ja hakija voi valinta paikkakunnan tai paikkakunnat, joilla kokeisiin osallistuu. Kokeet järjestetään kaikissa yliopistokaupungeissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. 

Kunkin hakukohteen koepaikkakunta ilmoitetaan hakulomakkeen täyttämisen yhteydessä. Ilmoitukset koepaikkakunnista ovat sitovia eikä paikkakuntaa voi pääsääntöisesti muuttaa hakuajan päätyttyä. Valintakoetta ei voi suorittaa muuna aikana tai muulla paikkakunnalla kuin on ilmoitettu.

Valintakokeiden tiedot julkaistaan Opintopolussa lokakuun loppuun mennessä. Lisätietoja kokeiden uudistamisesta tulee myös sivulle yliopistovalinnat.fi

Valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, mutta sähköisiin kokeisiin osallistuvat saavat ennen koetta tunnisteen, joka sisältää QR-koodin ja tiedon valintakokeen ajasta ja tarkasta paikasta. Tunniste lähetetään noin viikkoa ennen valintakoetta tekstiviestillä ja sähköpostilla. Tunniste on saatavilla myös Oma Opintopolku -palvelussa. 

Valintakokeessa hakijalla tulee olla mukana virallinen henkilöllisyystodistus ja kannettava tietokone sekä virtajohto. Mukaan tulee ottaa myös ennen koetta sähköpostilla ja tekstiviestillä lähetetty tunniste. 

Tarkat koeohjeet yliopistovalinnat.fi-sivuille ja Vaasan koepaikkakunnan ohjeet Vaasan yliopiston verkkosivuille.

Julkaisupäivämäärät näet Näin haet -sivulta, kohdasta Valintojen tulokset ja tilastot.

Yhteishaussa eri hakukohteiden tulokset valmistuvat eri aikaan. Opiskelupaikan selviämisen ajankohtaan vaikuttaa kunkin hakijan hakutoivejärjestys. Esimerkiksi ylimmälle hakutoiveelle hyväksyminen todistusvalinnassa varmistaa opiskelupaikan jo aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuen joku toinen hakija voi saada tiedon omasta tuloksestaan aikaisemmin.

Ilmoittautuminen tapahtuu Oma Opintopolku -palvelun kautta OILI-järjestelmässä. Läsnäolevaksi opiskelijaksi voi ilmoittautua kevään yhteishaussa aikaisintaan 1. kesäkuuta. Huomioithan, että lukuvuosi-ilmoittautumisen voi tehdä vasta kun olet ottanut opiskelupaikan sitovasti vastaan.

Poissaolevaksi opiskelijaksi ei voi kuitenkaan ensimmäisenä opiskeluvuonna ilmoittautua OILI- järjestelmän kautta.

Yliopistolain mukaan uusi tutkinto-opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle tai lukukaudelle ainoastaan jos opiskelija:

- suorittaa asepalvelusta tai siviilipalvelusta
- tarvitsee vapaata opinnoista lapsen hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä
- on oman vamman tai sairauden vuoksi estynyt aloittamaan opinnot.

Ensimmäisenä lukuvuonna poissaolevaksi ilmoittautuvan on toimitettava poissaoloon oikeuttavat dokumentit (esimerkiksi palvelukseenastumismääräys, Kelan päätös vanhempainpäivärahasta tai lääkärintodistus) ja erillinen ilmoittautumislomake hakijapalveluihin ilmoittautumisohjeissa määriteltyyn ajankohtaan mennessä.

Jos poissaolon lakisääteinen syy osuu vain toiselle lukukaudelle (esim. asepalveluksen tai äitiysvapaan alku tammikuulla), voit silti halutessasi ilmoittautua poissaolevaksi koko vuodeksi.

Mikäli uudella tutkinto-opiskelijalla ei ole lakisääteistä syytä ilmoittautua poissaolevaksi, tulee hänen ilmoittautua läsnäolevaksi lukuvuodelle. Mikäli uusi tutkinto-opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen ja jättää kokonaan ilmoittautumatta, menettää hän opiskeluoikeutensa.

Opintopolun kautta voi ilmoittautua ainoastaan läsnäolevaksi. Koska ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolo on rajattu lakisääteisiin syihin, tulee poissaolevaksi ilmoittautuminen tehdä erillisellä ilmoittautumislomakkeella, joka toimitetaan hakijapalveluihin ilmoittautumisohjeissa määriteltyyn ajankohtaan mennessä.

Poissaolevaksi ilmoittautumisen yhteydessä tulee toimittaa poissaoloon oikeuttavat dokumentit (esimerkiksi palvelukseenastumismääräys, Kelan päätös vanhempainpäivärahasta tai lääkärintodistus).

Uuden opiskelijan kannattaa tutustua uusien opiskelijoiden sivuihin sekä ladata puhelimeensa TUUDO-sovellus, joka on Vaasan yliopistossa käytössä oleva korkeakouluopiskelijoiden tietopankki. Molempien kautta löydät uuden opiskelijan muistilistan, jossa on koottuna kaikki ennen opintojen alkua hoidettavat asiat.

Tärkeintä on ottaa sinulle tarjottu opiskelupaikka vastaan ja ilmoittautua yliopistoon ilmoittautumisohjeissa määriteltyyn ajankohtaan mennessä. Opiskelupaikan vastaanottaneet saavat kesän aikana yliopistoltamme sähköpostitse lisätietoa opintojen aloittamisesta.

Vaasan yliopiston hakijapalvelut toimittavat uuden sähköisen infopaketin opintojen aloittamisesta sähköpostitse, mikäli uusi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi opiskelijaksi ensimmäisenä lukuvuotena opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen. Jos opiskelupaikka on saatu kevään 2024 yhteishaussa, mutta opiskelija ilmoittautui poissaolevaksi koko ensimmäisen lukuvuoden ajaksi, opiskelijalle lähetetään sähköpostitse uusi infopaketti lähetetään kesällä 2025.

Jos opintojen aloittaminen on siirtynyt yli lukuvuodella eteenpäin opiskelijaksi hyväksymisen ajankohdasta, aloittamisesta tulee ilmoittaa itse hakijapalveluihin alkuinformaation lähettämistä ja tuutoroinnin järjestämistä varten.

Aiempien opintojen hyväksiluku ja korvaavuus käsitellään oman koulutusalan HOPS-ohjaajan kanssa opintojen alussa. Voit tutustua korvaavuus- ja hyväksilukuperiaatteisiin etukäteen verkkosivuillamme.

Vaasan kampuksella järjestettävät kandidaattiohjelmien aikataulut on suunniteltu pääsääntöisesti kokopäiväistä opiskelua varten.

Haluamme uusien opiskelijoiden kiinnittyvän yhteisöömme heti opintojen alussa, mikä tarkoittaa, että kandidaattiohjelmien ensimmäisen ja toisen vuoden kurssit järjestetään pääsääntöisesti kampuksella. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän tarjoamme opiskelijalle myös vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelu toiselta paikkakunnalta käsin tai työn ohessa on mahdollista, mutta etäopiskelu edellyttää kuitenkin joustoa ja matkustamista opiskelijalta, sekä joustoa myös mahdolliselta työnantajalta. Esimerkiksi tentit järjestetään pääsääntöisin Vaasassa ja opetus on arkisin päiväsaikaan. Luennoilla ei tosin ole aina läsnäolopakkoa. Verkko-opetusta kehitetään jatkuvasti.

Maisteriohjelmissa muulta paikkakunnalta käsin opiskeluun en enemmän mahdollisuuksia, ohjelmasta riippuen. Osa maisteriohjelmista on lisäksi erikseen suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Näitä ovat erityisesti Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskuksissa järjestettävät kauppatieteiden maisteriohjelmat. Hallintotieteissä Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot ovat suoritettavissa kokonaan etänä. 

Tutustu koulutusohjelmien opetustapoihin Opetusjärjestelyistä kertovalla sivulla tai opinto-oppaaan avulla.

Ylioppilaskirjoituksissa menestyneille todistusvalinta mahdollistaa väylän yliopistoon ilman valintakokeita. Yhdellä todistuksella voi hakea usealle eri alalle eikä hakijan tarvitse lukea moneen valintakokeeseen. Kaikkien hakijoiden ei tarvitse panostaa todistusvalintaan, yliopistoon voi päästä sisään myös muita väyliä, kuten valintakokeen tai avoimen väylän kautta. 

Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden määrä riippuu hakukohteesta, voit tarkistaa haluamasi hakukohteen osuuden Opintopolusta. Vaasan yliopistossa todistusvalinnassa valitaan hakukohteesta riippuen 60% - 80% uusista opiskelijoista.

Valintakokeilla valitaan edelleen merkittävä osa yliopisto-opiskelijoista. Valintakokeella valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta. Vaasan yliopistossa valintakokeilla valittavien osuus on 20% - 40 %. Voit tarkistaa oman alasi valintakokeella valittavien osuuden osoitteesta www.opintopolku.fi, jossa yliopistojen koulutustarjonta on julkaistu.

Valintakokeet eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeet ovat joko sellaisia, että niihin ei ole ennakkomateriaalia tai ennakkomateriaali julkaistaan noin kuukautta ennen valintakoetta. Valintakoe voi pohjautua myös lukion oppimäärään.

Valintakokeet uudistuvat keväällä 2025. Yhdellä valintakokeella voi hakea useisiin saman tai läheisen koulutusalan hakukohteisiin. Lähes kaikki valintakokeet ovat jatkossa sähköisiä, ja ne tehdään yliopistojen tiloissa omilla kannettavilla tietokoneilla. 

Matematiikan arvosana on todistusvalinnassa pakollinen vain osalla aloista. Jos matematiikka on koulutuksessa kynnysehtona, silloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi ilman (vähintään tiettyä) matematiikan arvosanaa. Muiden koulutusten todistusvalinnassa voi tulla valituksi ilman matematiikkaa. 

Todistusvalinnassa hakija saa pisteitä 3-6 kirjoittamastaan lukion aineesta. Todistusvalinnan pisteet määräytyvät lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrän perusteella. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, sillä siinä on eniten kursseja. Myös lyhyt matematiikka on parhaiten pisteitä tuottavien aineiden joukossa.

Yliopistojen todistuspisteytysten taulukot uudistuvat kevään 2026 yhteishausta alkaen. Uusissa taulukoissa on tarkasteltu matematiikan roolia siitä näkökulmasta, kuinka suuri merkitys oppiaineella on haettavalla alalla. 

Se, millä arvosanoilla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on korkeampi. Pistetaulukkoa tulisi katsoa kaikkien aineiden ja arvosanojen kokonaisuutena, eikä pelkkää laudatur-riviä. Todistusvalinnassa arvokkaita pisteitä saa muistakin arvosanoista.

Parhaat arvosanat saaneet ylioppilaat eivät täytä edes kolmasosaa yliopistojen aloituspaikoista.

Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa pelkästään todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin. Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa - eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.

On todennäköistä, että oma ala löytyy itseä kiinnostavien aineiden parista. Jos kuitenkin kiinnostuksen kohteet muuttuvat matkan varrella, yliopistoon voi päästä myös valintakokeen tai avoimen väylän kautta.

Eccles, J. S., & Wigfield, A. (1995). In the mind of the actor: The structure of adolescents' achievement task values and expectancy-related beliefs. Personality and social psychology bulletin, 21(3), 215-225.

Viljaranta, J. (2017). Odotusarvoteoria-odotusten ja arvostusten vaikutus oppimismotivaatioon. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. Juva: Bookwell Digital.

Viljaranta, J., & Tuominen, H. (2018). Oppiaineiden arvostukset: tärkeää, hyödyllistä, kiinnostavaa vai kuormittavaa. Teoksessa Salmela-Aro, K. (toim.) Motivaatio ja oppiminen (pp. 101-119). Jyväskylä: PS-kustannus.

Viljaranta, J., Nurmi, J. E., Aunola, K., & Salmela‐Aro, K. (2009). The Role of Task Values in Adolescents' Educational Tracks: A Person‐Oriented Approach. Journal of Research on Adolescence, 19(4), 786-798.

Perusopetus, toisen asteen opetus ja korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot

• Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä
  • Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi
  • Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
  • Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.
• Etäkoulu Kulkurin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu.

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe (suomen kielessä) tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla cum laude approbatur (C)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä suoritettu arvosanalla eximia cum laude approbatur (e)

Kansainväliset ylioppilastutkinnot 
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• IB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2
  • B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosanalla 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosanalla 5.00)
  • suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00
• Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4)
  • suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8

Korkeakouluopinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:

• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
• Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.
• Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.

Kielitutkinnot ja -kokeet

• Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettu hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
• Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.
• Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
• Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.

Perusopetus, toisen asteen opetus ja korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot

• Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä
  • Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi
  • Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
  • Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
  • Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.
• Etäkoulu Kulkurin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu.

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe (suomen kielessä) tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä suoritettu arvosanalla laudatur (L)

Kansainväliset ylioppilastutkinnot 
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• IB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2
  • B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosanalla 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosanalla 5.00)
  • suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00
• Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnossa jokin seuraavista:
  • suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4)
  • suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8

Korkeakouluopinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:

• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
• Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.
• Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.

Kielitutkinnot ja -kokeet

• Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettu hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
• Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.
• Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
• Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.

Vaasan yliopiston Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön tekniikan kandidaatti- ja diplomi-insinööriohjelmissa (automaatio- ja tietotekniikka, data-arkkitehtuuri, energia- ja informaatiotekniikka, sähkö- ja energiatekniikka sekä tuotantotalous) kielitaitovaatimukset poikkeavat edellä mainituista, Vaasan yliopiston muille koulutuksille asetetuista kielitaitovaatimuksista. Katso tekniikan kielitaitovaatimukset.

Vaasan yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa opintonsa aloittavien on pystyttävä opiskelemaan suomen kielellä. Tästä syystä hakijoiden on osoitettava suomen kielen taitonsa hakiessaan suomenkielisiin koulutusohjelmiin.

Jos hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomen kielellä (mikäli päättötodistuksessa äidinkieli (suomi) hyväksytyllä arvosanalla), hän on kielellisesti kelpoinen.

Vaasan yliopiston tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavissa koulutuksissa kielitaitovaatimukset poikkeavat alla olevista muille Vaasan yliopiston koulutuksille asetetuista kielitaitovaatimuksista. Katso tekniikan kielitaitovaatimukset.

Suomen kielen taidon voi osoittaa myös jollakin seuraavista tavoista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen suomen kielen koe suoritettu arvosanalla laudatur (L)
• IB-tutkinnossa
  • A-tason suomi (literature / language and literature / literature and performance) suoritettuna vähintään arvosanalla 2
  • IB-tutkinnon todistuksessa B-tason suomi suoritettuna vähintään arvosanalla 5
  • Ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-suomi suoritettu vähintään arvosanalla 2 tai A2-suomi vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa
  • Suomi L1-kielenä suoritettu hyväksytysti (vähintään arvosana 4)
  • Suomi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 7
• RP- tai DIA-tutkinto Helsingin saksalaisessa koulussa
  • Suomi äidinkielenä –kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4)
  • Suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8
  • Suomi äidinkielenä –suullinen koe vähintään arvosanalla 8
• Kulkuri-etäkoulun perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu
• Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suoritettu tasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)
• Valtionhallinnon suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu arvosanalla hyvä
• Korkeakoulututkinto/-opinnot:
  • Hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi
  • Hakija on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön suomeksi
  • Hakija on tehnyt korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi
  • Hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon suomen kieli (tai vastaava) pääaineena
  • Hakija on suorittanut suomen kielessä vähintään 60 op/35 ov opinnot
  • Hakija on suorittanut korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä