Hybridiuhkien ja tiedustelun tutkija Rubén Arcos aloitti vierailevana professorina Vaasan yliopistossa

Vieraileva professori Rubén Arcos kertoo, että hän aikoo kaksivuotisen kautensa aikana tehdä Vaasan yliopistossa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä. Lisäksi hänen työnsä voi sisältää opiskelijoiden ohjausta ja luentoja.

Arcos kertoo, että hänen kiinnostuksensa herätti Vaasan yliopiston tapa lähestyä turvallisuutta laajasti ja monitieteisesti.

– Mielestäni Vaasan yliopiston kokonaisturvallisuuden lähestymistapa ja erityisesti Resilienssi-tutkimusalusta ovat todella tärkeitä. Tarvitsemme lisää tutkimusta turvallisuuden eri osa-alueiden rajapinnoilla, mukaan lukien yrityssektori, julkinen sektori ja muut sidosryhmät, Arcos toteaa.

Suomella on laaja turvallisuusajattelun perinne 

Arcos on erityisen kiinnostunut tiedusteluanalyyseistä, -arvioista ja ennakoivista järjestelmistä, jotka auttavat päätöksentekijöitä varautumaan hybridiuhkiin, disinformaatioon ja muihin turvallisuushaasteisiin. Kysyttäessä, mistä Suomen tulisi tällä hetkellä olla erityisen huolissaan hybridiuhkien osalta, hän nostaa esiin Suomen laajan turvallisuusajattelun tärkeänä voimavarana.

– Suomi on jo pitkään onnistunut kehittämään turvallisuuden ymmärtämiseen erilaisia viitekehyksiä ja toimintatapoja. Euroopan Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Hybrid CoE) perustaminen on tästä hyvä esimerkki. Ukrainan sodan myötä tilanne on entistä vakavampi ja kiireellisempi. Suomi on nyt Naton jäsen, mikä on hyvin tärkeää – ja se tarkoittaa myös tiivistä yhteyttä liittolaisten kanssa. Samalla monissa maissa on riski, että ulkoiset toimijat, kuten Venäjä tai Kiina, pyrkivät polarisoimaan ja harhaanjohtamaan yleistä mielipidettä. Autoritaarisuuden lisääntymisen mahdollisuus on huolestuttava asia Euroopan demokratioille, Arcos sanoo.

Monipuolista kansainvälistä kokemusta

Image

Arcos toimii myös Cyberimaginario-tutkimusryhmän jäsenenä Rey Juan Carlos -yliopistossa Espanjassa. Hän on myös vieraileva professori College of Europessa.  Arcos on lisäksi Intelligence Studies Sectionin puheenjohtaja International Studies Associationissa. Lisäksi hän on osallistunut Hybrid CoE:n työhön, johtanut useita merkittäviä tutkimusprojekteja ja julkaissut laajasti. Viimeisimpiä hänen toimittamiaan kirjoja on esimerkiksi Routledge Handbook of Disinformation and National Security (2024).

Arcos korostaa ennakoivien järjestelmien merkitystä

Arcos piti viime viikolla Vaasan yliopistossa asiantuntijaluennon Navigating Hybrid Threats: Safeguarding Critical Infrastructure in the Times of Polycrises.  Hän korosti esityksessään ennakoivien järjestelmien kehittämistä hybridiuhkien ja disinformaation torjumiseksi. Hänen mukaansa järjestelmien ei tulisi vain varoittaa päätöksentekijöitä riskeistä, vaan myös auttaa varautumaan niihin ennakolta.

– Kannatan ennakoinnin ja ennakoivan lähestymistavan nykyistä laajempaa hyödyntämistä. Ilman sitä olemme koko ajan askeleen jäljessä. Keskitymme faktantarkistukseen ja disinformaation oikaisuun, mutta meidän on myös ennakoitava omien toimiemme tulevia seurauksia, Arcos sanoo.

Hän painottaa, että tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa ovat mukana sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat. Lisäksi kriittisen ajattelun ja tiedonlukutaidon vahvistaminen on hänen mukaansa tärkeää, jotta yleisölle ja päättäjille voidaan tarjota selkeää ja luotettavaa tietoa.

Paneelikeskustelussa nousivat esiin autoritaaristen valtioiden hybridiuhat

Image

Arcosin luennon jälkeen Vaasan yliopistossa järjestettiin tutkimusjohtaja Petri Uusikylän vetämä paneelikeskustelu, jossa yhtenä keskustelijoina olivat Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith, professori Rubén Arcos, johtaja Axel Hagelstam Huoltovarmuuskeskuksesta ja johtaja Maxime Lebrun Hybrid CoE:sta.

Smithin mukaan hybridiuhkien lisääntyminen heijastaa autoritaaristen valtioiden, kuten Venäjän, sisäistä heikkenemistä.

– Syy siihen, miksi näemme yhä enemmän hybridiuhkia, on, että nämä hallinnot alkavat heiketä sisäisesti. Kun ne kokevat olonsa uhatuksi, ne tiukentavat sisäistä kontrollia, lietsovat kansallismielisyyttä, syyttävät ulkoisia toimijoita ja testaavat toimintaansa rajojensa ulkopuolella valmistautuakseen pahimpiin skenaarioihin, Smith totesi.

Hänen mukaansa tämä hermostuneisuus voi olla vaarallista.

– Mitä epätoivoisemmiksi nämä hallinnot käyvät, sitä suurempi on riski, että ne turvautuvat epätoivoisiin toimiin. Siinä piilee todellinen vaara.