Yliopiston ja kaupungin yhteistyö ja alueellinen varautuminen puhuttivat Wasa Future Festivalilla

Yliopisto-kaupunki-yhteistyö tukee kestävää kasvua

Yliopiston ja kaupungin yhteistyötä käsitelleessä paneelissa tarkasteltiin yhteistyötä osana aluekehitystä, osaamisen vahvistamista ja kestävää kasvua. Keskustelua johti Vaasan yliopiston aluetieteen apulaisprofessori Helka Kalliomäki.

Uusi työelämäprofessori Sampo Ruoppila korosti, että yliopiston ja kaupungin yhteistyön tulee hyödyttää molempia osapuolia.

– Yliopisto voi tukea kaupungin strategista kehittämistä ja samalla oppia käytännön toiminnasta. Tämä parantaa tiedon hyödynnettävyyttä ja tutkimusaiheiden osuvuutta, vahvistaa luottamusta ja verkostoja sekä lisää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Ruoppila totesi.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoi yliopistoyhteistyön onnistumista, haasteista ja odotuksista.

–  Hyvä on se, ettäyhteistyö kaupungin ja yliopiston kanssa on tiivistynyt. Se näkyy energiaklusterin yhteistyön kehittämisessä. Se näkyy EU-tason vaikuttamisessa.

Haasteena on puolestaan se, että yhteistyö on vielä liian henkilösidonnaista, ad hoc -pohjaista ja hankepohjaista, eikä systemaattista. Hänen mukaansa kaupungissa ei myöskään riittävästi hyödynnetä hallinnon tutkimusta ja kaupunkitutkimusta.

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen korosti omassa puheenvuorossaan vaasalaisen yhteistyön ainutlaatuisuutta.

– Vaasassa vetäjät, innovaatiot ja spirit kohtaavat. Ennen kaikkea voimme olla malli muille, Martikainen sanoi.

Strategiaprofessori Marko Kohtamäki puolestaan painotti yhteisinvestointien, tekoälyratkaisujen ja luottamuksen merkitystä ekosysteemin kehittämisessä. 

Image

Paikallinen ja alueellinen varautuminen on tärkeää muuttuvassa turvallisuusympäristössä

Tilaisuuden toisessa paneelissa käsiteltiin varautumista ja kriisinkestävyyttä muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Moderaattorina toimi Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, joka toimii myös Resilienssi-tutkimusalustan koordinaattorina. 

Uusikylä muistutti, että Suomessa eletään merkittävää siirtymävaihetta, kun aluehallintovirastot ollaan lakkauttamassa. Suuri osa AVIen tehtävistä siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Samalla uudistetaan alueellista varautumista ja alueelliseen varautumiseen liittyviä toimintamalleja.

– On tärkeää nostaa esiin alueellisen varautumisen rooli osana kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Alueellisen varautumisen rooli on ollut unohduksissa, kun varautumista on esimerkiksi koronapandemian aikana ohjattu vahvasti valtakunnalliselta tasolta, Uusikylä sanoo.

Työelämäprofessori ja Etyjin sihteeristön strateginen neuvonantaja Hanna Smith korosti keskustelussa, että paikallistaso on usein ensimmäinen, joka havaitsee heikkoja signaaleja ja reagoi odottamattomiin tilanteisiin.

– Jos puhutaan koko maan resilienssistä, se on yhtä vahva kuin sen alueen paikallistaso. Jos jossakin on heikko lenkki, reagointi on siellä heikkoa, Smith sanoi.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen muistutti, että kriisit kohdataan ihmisten arjessa.

– Kriisit tulevat vastaan yrityksissä ja organisaatioissa. Tilannekuva on rakennettava myös paikallisesti ja alueellisesti, eikä vain valtakunnan tasolla, hän totesi.

Wärtsilän turvallisuusjohtaja Jan Haglund painotti luottamuksen merkitystä.

– On tärkeää, että eri toimijoiden välillä on luottamus ja että tietoa pystytään jakamaan oikea-aikaisesti. Yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä on jo paljon, mutta sitä on syytä jatkaa ja vahvistaa, Haglund sanoi.

Keskustelussa nousi esiin huoli hallinnollisten varautumisrakenteiden keskittämisestä ja toimivien mallien purkamisesta. Panelistit esittivät kehittämisehdotuksina muun muassa alueellisten tilannekuvarakenteiden vahvistamista, kriisiharjoitusten lisäämistä ja nuorille suunnattua alueellista maanpuolustuskoulutusta.