Energiasiirtymä, varautuminen ja resilienssi esillä Brysselin konferenssissa

Avajaispuheenvuoroissa tarkasteltiin taloudellisia, geopoliittisia ja teknologisia paineita, jotka muovaavat Euroopan energiajärjestelmää. Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston apulaispääjohtaja Signe Ratso korosti, että puhdas energiasiirtymä on keskeinen osa Euroopan vastausta talouden, ilmaston ja turvallisuuden haasteisiin. 

Image

– Kyse on talouden ja yhteiskunnan perustan uudistamisesta  kilpailukykyisen, hiilineutraalin ja kiertotalouteen perustuvan talouden rakentamiseksi oikeudenmukaisella siirtymällä, Ratso totesi.

Ratso muistutti, että energiasiirtymä edellyttää rahoituksen lisäksi ennakoitavaa kysyntää, vahvempaa markkinaintegraatiota ja selkeämpiä päästövähennystavoitteita. Hän nosti esiin tulevia aloitteita ja uusia, valmisteilla olevia säädöksiä, joiden tavoitteena on nopeuttaa puhtaan teknologian kehittämistä ja skaalaamista Euroopassa.

Euroopan komission puolustus- ja avaruusteollisuuden pääosaston yksikönpäällikkö Hugues Parmentier käsitteli kokonaisresilienssin kasvavaa merkitystä hybridivaikuttamisen ja kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksien ajassa. 

Image

– Ilman energiaa mikään ei toimi – ei pankkijärjestelmä, ei sairaalat, ei viestintäverkot, ei puolustusoperaatiot, Parmentier muistutti.

Hän korosti tarvetta siirtyä vapaaehtoisesta yhteistyöstä kohti sitovaa sääntelyä ja nosti esiin haasteita, jotka liittyvät fyysiseen infrastruktuuriin, digitaalisiin järjestelmiin, toimitusketjuihin, disinformaatioon ja taloudelliseen painostukseen.

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen totesi puheenvuorossaan, että tuoreet eurooppalaiset raportit nostavat esiin hitaan kasvun, kilpailukykypaineet ja kokonaisturvallisuuden tarpeen. Hän painotti puhtaan energiasiirtymän olevan keskeinen vastaus näihin haasteisiin. Martikainen esitteli Energiatransition laakso -aloitteen esimerkkinä yritysvetoisesta, yliopiston johtamasta yhteistyöstä, joka tuottaa uutta tutkimusinfrastruktuuria ja tohtorikoulutusta yritysten TKI-toiminnan tueksi. Hän kertoi myös, että Vaasan yliopisto vahvistaa varautumista uuden Resilienssi-alustan kautta.

Energiaturvallisuus, resilienssi ja innovaatiot

Image

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa, jota johti työelämäprofessori Hanna Smith, tarkasteltiin energiaturvallisuutta, resilienssiä ja innovaatiota. Wärtsilä Energyn Malin Östman varoitti tarkastelemasta haasteita erillisinä kokonaisuuksina.

– Jos ajattelemme yksi ongelma – yksi ratkaisu, yksi kannustin – ja toinen ongelma – toinen kannustin, päädymme optimoimaan järjestelmää osa kerrallaan ja nostamme kokonaiskustannuksia, Östman totesi.

Georgios Giannopoulos Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC) nosti esiin teknologisen kehityksen ja päätöksenteon välisen tahtieron ja peräsi nopeampaa tutkimustiedon hyödyntämistä politiikkatoimissa. Adel El Gammal, European Energy Research Alliance, EERA, korosti, että resilienssi voi olla ristiriidassa tehokkuuden kanssa ja edellyttää uutta systeemistä ajattelua. Mónika Zsigri Euroopan komission energian pääosastolta toi esiin geopoliittisen epävarmuuden, toimitusketjujen riippuvuudet ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset energiajärjestelmiin. Knut Samdal, SINTEF, muistutti, että Euroopan energiainfrastruktuuria on pitkään kehitetty ”ikuisen rauhan” oletuksella, joka ei enää pidä paikkaansa.

Image

Geopoliittiset realiteetit ja teollisuuden kestävyysmurros

Toisessa paneelissa, jota johti tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, tarkasteltiin geopoliittisia realiteetteja ja teollisuuden kestävyysmurrosta. Kari Renko Patriasta korosti, ettei siviili- ja sotilaallinen huoltovarmuus ole erillisiä kokonaisuuksia, ja muistutti, että strategisten riippuvuuksien purkaminen vaatii poliittista tahtoa ja valmiutta maksaa siitä hinta.

– Ulkoistimme tiettyjä tuotantoja Kiinaan, koska se oli helppoa. Nyt olemme riippuvaisia – ja suunnan muuttaminen maksaa, Renko totesi.

Johanna Sumuvuori, EU Centre of Excellence for Civilian Crisis Management, painotti faktapohjaisen päätöksenteon ja strategisen viestinnän merkitystä disinformaation torjunnassa. Florin Urseanu Euroopan komission pääsihteeristöstä totesi, että väestötason resilienssi ja kaksikäyttökyvykkyydet ovat Ukrainan sodan keskeisiä oppeja. Luciana Mendes Alfa Lavalista korosti, että Euroopan on hyödynnettävä ja skaalattava omaa teknologiaansa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Suvi Aho Vaasan kaupungilta nosti esiin paikallistason yhteistyön ja kansalaisten osallistumisen resilienssin vahvistajina.

Image

Tilaisuuden päätöskeskustelussa tarkasteltiin digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia energiajärjestelmiin sekä startup-ekosysteemien merkitystä uusien teknologioiden skaalaamisessa. Euroopan komission viestintäverkkojen, sisällön ja teknologian pääosaston Matthieu De Lescluze korosti kaksisuuntaista haastetta: tekoäly voi optimoida energiajärjestelmiä, mutta sen oma energiantarve kasvaa nopeasti. Johtaja Stéphane Ouaki Euroopan innovaationeuvostosta painotti nopeiden kumppanuusmallien tarvetta, jotta syväteknologiat saadaan markkinoille.

Image

Konferenssin moderaattorina toimi Philippe Vanrie Vaasan yliopistosta. Tilaisuuden järjesti Vaasan yliopisto. Yhteistyössä mukana olivat EERA, ERRIN, VASEK, Energy Vaasa, Vaasan kaupunki – European Green Leaf City 2026 sekä WEFO.