Wärtsilän konsernijohtaja Håkan Agnevall: Energiasiirtymä vaatii vahvaa suuntaa ja kykyä sopeutua

Håkan Agnevall on toiminut Wärtsilän konsernijohtajana vuodesta 2021. Ennen siirtymistään Wärtsilään hän toimi Volvo Buses -yhtiön toimitusjohtajana ja Volvo Groupin johtoryhmän jäsenenä. Aiemmin urallaan hän on työskennellyt johtotehtävissä ABB:llä ja Bombardierilla.

Energiasiirtymän pitää olla sekä kestävä että kannattava

Agnevallin mukaan siirtymää vähähiiliseen energiajärjestelmään ei jarruta teknologian puute, vaan kyky toteuttaa ratkaisut taloudellisesti kannattavasti ja riittävän laajassa mittakaavassa.

– Teknologiat, joita tarvitsemme siirtymän toteuttamiseen, ovat jo olemassa. Mutta siirtymän täytyy olla sekä ympäristön kannalta kestävä että taloudellisesti kannattava. Muuten se ei tapahdu, hän sanoi.

Agnevall kuvasi myös energiasiirtymään liittyvää monimutkaisuutta. Merenkulku, joka tuottaa noin kaksi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, kohtaa kiristyvää sääntelyä, pitkiä investointisyklejä ja epävarmuutta tulevaisuuden polttoaineista.

– Kukaan ei tiedä, mikä tulevaisuuden polttoaine tulee olemaan, hän sanoi ja korosti polttoainejoustavuuden merkitystä, kun alusten käyttöikä on 25–30 vuotta.

Myös energiasektorilla kokonaiskuva on monisyinen. Sähkön kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä sähköistymisen, datakeskusten ja kasvavan jäähdytystarpeen seurauksena. Esimerkiksi ilmastoinnin sähkönkulutuksen kasvu voi Agnevallin mukaan olla maailmanlaajuisesti vielä datakeskuksiakin suurempi ajuri.

Uusiutuvat energialähteet ovat keskeisessä roolissa kasvavan kysynnän kattamisessa, mutta niiden sääherkkyys tuo uusia haasteita.

– Uusiutuvat energianlähteet ovat hieno asia, mutta ne ovat epävakaita. Aurinko ei aina paista eikä tuuli aina puhalla, Agnevall totesi ja korosti joustavan säätövoiman kasvavaa tarvetta.

Image

Datakeskukset muuttavat kysyntää

Datakeskusten nopea kasvu havainnollistaa, miten energian kysyntä on muuttumassa. Vaikka datakeskukset eivät ole ainoa tai edes suurin sähkön kysynnän ajuri, niiden mittakaava on kasvanut nopeasti erityisesti tekoälyn kehityksen myötä.

Aiemmin datakeskukset tarvitsivat kymmeniä megawatteja sähköä, nyt puhutaan sadoista megawateista tai jopa gigawateista. Tämä tuo mukanaan käytännön haasteen: sähköverkon kapasiteetti ei aina riitä.

– Jos haluat liittää 300 tai 400 megawattia verkkoon, et saa liityntää. Silloin pitää rakentaa omaa, verkosta riippumatonta sähköntuotantoa. Tämä kokoluokka on juuri meidän vahvuusaluettamme, Agnevall sanoi.

Wärtsilälle datakeskusten energiantarve on avannut uuden ja kasvavan liiketoiminta-alueen. Samalla kehitys kertoo laajemmin energiasiirtymän luonteesta.

– Meillä on Wärtsilässä sanonta: vihreä ei ole mustavalkoista. Ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua, vaan monia erilaisia ratkaisuja.

Wärtsilä on kansainvälinen pörssiyhtiö, joka toimittaa teknologiaa ja elinkaariratkaisuja merenkulku- ja energiamarkkinoille. Yhtiö työllistää noin 18 000 henkilöä maailmanlaajuisesti. Vuonna 2025 Wärtsilän liikevaihto oli noin 6,9 miljardia euroa, ja yhtiö saavutti tuolloin ennätystuloksen ja kassavirran.

Strategia pitää panna täysillä toimeen 

Agnevall puhui luennollaan myös johtamisesta ja strategiasta.

– Minulle strategia tarkoittaa suunnan valitsemista ja sen jälkeen sen panemista toimeen täysillä. Strategia ei synny keräämällä loputtomasti lisää dataa. Salaisuus on toteutuksessa, hän kiteytti.

Datakeskusesimerkki havainnollistaa hänen mukaansa strategian luonnetta käytännössä.

– Jos minulta olisi viisi vuotta sitten kysytty, olisimmeko datakeskuksissa, olisin vastannut, että tuskin. Nyt se on merkittävä kasvun ajuri.

Agnevallin mukaan strategiassa on suunta, mutta asioita tapahtuu, ja silloin pitää pystyä sopeutumaan ja toimimaan tilanteen mukaan.

Jatkuvan parantamisen merkitystä Agnevall kuvasi yleisölle Astrid Lindgrenin Eemeli-hahmon kautta.

– Eemeli ei koskaan tehnyt samaa kolttosta uudestaan. Hän oppi.

Pienet, jatkuvat parannukset rakentavat hänen mukaansa kestävää kilpailuetua.

Agnevall puhui myös omasta urastaan ja kannusti opiskelijoita rakentamaan osaamistaan määrätietoisesti. Hän muisteli varhaista uravaihettaan, jolloin hän lähti nuorena asiantuntijana luennoimaan kokeneille sähkövoimatekniikan ammattilaisille Intiaan. Kyse oli tilanteesta, johon häntä ei aluksi pidetty riittävän kokeneena.

– Nuorena kokemusta ei vielä ole, mutta rakentakaa uranne osaamisen varaan. Kootkaa itsellenne eräänlainen Lego-setti erilaisista kompetensseista, hän sanoi. 

Image

Strateginen kumppanuus rakentuu tutkimukselle ja koulutukselle

Image

Agnevallin vierailu liittyi Vaasan yliopiston ja Wärtsilän pitkäaikaiseen strategiseen kumppanuuteen. Päivän aikana käytiin läpi sekä käynnissä olevaa että tulevaa tutkimus- ja opetusyhteistyötä.

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen korosti yhteistyön merkitystä, hän mainitsi yhteistyön ytimenä yliopiston uniikin energialaboratorion, johon on saatu Wärtsilän moottorit, nelisylinterinen ja yksisylinterinen. Näistä jälkimmäinen, yksisylinterinen tutkimusmoottori on yhteiskäytössä Vaasan yliopiston, Wärtsilän, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.  Yksisylinterisen moottorin avulla tutkitaan muun muassa vety-argon-sykliin perustuvaa palamisteknologiaa. Tästä iHAPC-hankkeesta odotetaan ensimmäisiä tuloksia vuoden kuluessa.

– Päivän keskeinen kysymys oli, miten kehitämme tätä yhteistyötä eteenpäin moottoritutkimuksesta kohti uusia sovelluksia. 

Vierailun aikana tutustuttiin energialaboratorion ja siellä toteutettavien hankkeiden lisäksi myös Technobothniassa sijaitsevaan WSTAR-laboratorioon, jonka tavoitteena on löytää keinoja vähäpäästöisten datakeskusten toteuttamiseen.

Vaasan yliopiston ja Wärtsilän yhteistyö ei ole ainoastaan tutkimushankkeita ja tutkimusinfrastruktuuria, vaan myös monipuolista käytännön koulutusyhteistyötä tutkinto-ohjelmissa. Vaasan yliopisto on myös kehittänyt ja käynnistänyt Wärtsilän kanssa uudenlaisen tohtorikoulutusyhteistyön, johon ensimmäiset tohtorikoulutettavat on jo valittu.

– Vaasan yliopisto tukee tutkimus- ja opetustoiminnallaan sitä, että Wärtsilän kaltaiset globaalit yritykset voivat toimia Suomessa ja menestyä viennissä. Rakennamme yhdessä osaamista, joka näkyy tulevaisuuden vientituotteissa ja kilpailukyvyn kehittämisessä, totesi rehtori Martikainen.

Image

Image