Yhteisiä keskusteluja, ratkaisuja ja uusia aloitteita – Vaasan yliopisto oli vahvasti mukana Wasa Future Festivalilla
Miten tehdä Suomesta johtava investointikohde?
Miten Suomi voisi vahvistaa asemaansa kansainvälisenä investointikohteena? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia yliopiston järjestämässä torstai-iltapäivän paneelikeskustelussa. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand sanoi, että investointeja voidaan houkutella esimerkiksi perinteisellä investointien edistämisellä sekä vahvistamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja rahoitusratkaisuja. Hän muistutti myös siitä, että pienilläkin julkisilla investoinneilla – kuten vaikkapa pistoraiteilla – voidaan ohjata globaalien yritysten TKI-toimintaa Suomeen.
Elon varatoimitusjohtaja Jonna Ryhänen totesi, että investointeja jarruttavat tällä hetkellä korkea korkotaso ja geopoliittinen tilanne, mutta korkojen laskiessa hankkeet todennäköisesti käynnistyvät. Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen puolestaan painotti, että high tech -maahan ei investoida, ellei osaamispohjasta pidetä huolta.
Martikainen ja moderaattorina toiminut Casper Herler Borenius Asianajotoimistosta kertoivat paneelin yhteydessä, että Vaasan yliopisto aikoo perustaa Investment Hub Finland -keskuksen, joka kokoaa yritykset, julkisen sektorin, sijoittajat, rahoittajat, tutkijat ja päättäjät vahvistamaan Suomen investointiympäristöä.
– Tämä on enemmän kuin tervetullut kokonaisuus, kiitteli ministeri Strand.
Paneelissa olivat mukana myös toimialajohtaja Markku Kivistö Business Finlandista ja toimitusjohtaja Olli Sipilä Gasgrid Finlandista.
Miten Suomi voi nousta kärkimaaksi energiasiirtymässä?
Tiistaina festivaalilla vietettiin Vaasan yliopiston järjestämää Yliopistopäivää, joka tarjosi runsaasti ohjelmaa eri teemoista. Aamun ensimmäisessä paneelissa pohdittiin, miten Suomi voi nousta Euroopan kärkimaaksi energiasiirtymässä ja vahvistaa investointiympäristöään.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Strand korosti huippuosaamista ja korkeakoulujen sekä yritysten yhteisiä TKI-hankkeita. Fingridin Jussi Matilainen nosti esiin uusien sähkönkäyttäjien, kuten datakeskusten ja vedyn tuotannon, verkolle aiheuttamat haasteet ja tarpeen simulaatioille, emuloinneille ja yhteistyölle tutkimuksen kanssa. Business Finlandin Helena Sarén muistutti, että Suomella on osaamista ja ratkaisuja, mutta kansainvälistä näkyvyyttä ja kaupallistamista pitää vahvistaa.
Toisessa paneelissa aiheena oli Vaasan Energiatransition laakso. Kyseessä on Vaasan yliopiston ja alueen energiateknologiaklusterin toimijoiden yhteinen aloite, joka tähtää yhteistutkimuksen vahvistamiseen, yhteisen tutkimusinfrastruktuurin perustamiseen ja tohtoreiden lisäkouluttamiseen.
Vaasan yliopiston dekaani Raine Hermans painotti arvoketjun kriittisten kohtien tunnistamista ja liiketoimintainnovaatioita. Danfossin Shekhar Kubal korosti yhteistyötä ja kokeiluympäristöjä, Epecin Verne Hartikainen näki työkoneiden sähköistymisessä suurta potentiaalia, ja kansanedustaja Matias Mäkynen peräänkuulutti alueellisten ja kansainvälisten alustojen hyödyntämistä sekä osaajien houkuttelemista maahanmuuton ja kielikoulutuksen avulla. Energiatransition laaksosta järjestettiin keskiviikkona vielä yrityksille erillinen kehitystyöpaja.
Yliopistoilla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa maailmanlaajuisesti
Energy Transition for Climate Action -paneelikeskustelu toi yhteen johtajia ja asiantuntijoita korkeakoulusektorilta eri maista keskustelemaan siitä, miten korkeakoulut voivat edistää energiasiirtymää ja ilmastotoimia koulutuksen, tutkimuksen, yhteistyön ja omien rakenteidensa ja käytäntöjensä tarkastelun kautta.
Puhujat näkivät muun muassa ekosysteemiyhteistyön, selkeät, yhteiset strategiset linjaukset, monitieteiset lähestymistavat ja uudenlaiset ajattelutavat merkittävinä tekijöinä haasteen ratkaisemisessa. Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen korosti, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä nykyistä enemmän, ja se vaatii tiivistä yhteistyötä eri alojen ja toimijoiden välillä.
Yhteiskunnan resilienssi vaatii kehittämistä, luottamusta ja vuoropuhelua
Resilientti yhteiskunta -tilaisuudessa keskusteltiin puolestaan yliopisto–kaupunki-yhteistyöstä ja alueellisesta varautumisesta. Paneeleissa korostuivat kumppanuuksien systemaattinen kehittäminen, luottamuksen merkitys sekä paikallis- ja aluetasojen rooli kriisinkestävyydessä.
Yliopiston ja kaupungin yhteistyötä käsitelleessä paneelissa Vaasan yliopiston kaupunkitutkimuksen työelämäprofessori Sampo Ruoppila painotti, että yhteistyön on hyödytettävä molempia, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry peräänkuulutti sen systematisointia, ja rehtori Martikainen korosti vaasalaisen yhteistyön ainutlaatuisuutta. Strategiaprofessori Marko Kohtamäki nosti esiin yhteisinvestoinnit ja tekoälyratkaisut ekosysteemin kehittämisessä.
Varautumista käsitelleessä paneelissa tutkimusjohtaja Petri Uusikylä muistutti alueellisen varautumisen merkityksestä ja huolesta sen roolin kaventumisesta. Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith painotti paikallistason ensihavaintoja ja nopeaa reagointia, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskuksen ylijohtaja Marko Pukkinen korosti paikallisen tilannekuvan rakentamista ja Wärtsilän turvallisuusjohtaja Jan Haglund näki luottamuksen keskeisenä tiedonvaihdon ja yhteistyön onnistumiselle.
Liiketoiminnassa kiireesti tunnistettava tekoälymurroksen vaikutukset ja mahdollisuudet
Tiistain AI2Business-paneelissa käsiteltiin asiantuntijoiden johdolla tekoälyn roolia liiketoiminnassa, uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsinnässä ja sitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämiseen.
– Kyse ei ole vuodesta 2040, vaan vuodesta 2027, emmekä voi olla 20 vuotta myöhässä tällä alueella, korosti Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäki asian ajankohtaisuutta.
VTT:n tutkija Marko Komssi puhui tekoälystä johtamisessa ja esitti mielenkiintoisen ajatuksen tekoälytoimitusjohtajasta. Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen nosti esiin, kuinka tekoäly vaikuttaa esimerkiksi kaupunkiliikenteen suunnitteluun, tuotteiden virheiden tunnistamiseen sekä kotien energiajärjestelmien hallintaan. Työelämäprofessori Pekka Koponen puolestaan käsitteli sitä, kuinka koulutuksessa on reagoitava murrokseen esimerkiksi sisällyttämällä koulutuksiin tekoälylukutaitoa.
AI2Business on Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteinen EU-rahoitteinen hanke, jossa on muun muassa kehitetty avoin verkkokurssi tekoälystä liiketoiminnassa.
Kansainvälinen tiedettä, taidetta ja teknologiaa yhdistävä Butterfly-näyttely avasi ovensa
Festivaaliviikolla avattiin myös Vaasan yliopiston ja australialaisen Deakin-yliopiston yhteistyössä järjestämä, kansainvälinen tiedettä, taidetta ja teknologiaa yhdistävä Butterfly-näyttely Wasa Innovation Centerin Katakombeissa. Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn liittyvä oheisohjelma toivat monia kansainvälisiä tieteen ja taiteen rajapinnassa toimivia taiteilijoita ja asiantuntijoita Vaasaan.
Butterfly-näyttely on avoinna päivittäin 31. elokuuta 2025 saakka. Lue lisää.
Opiskelijoiden tuottamissa sisällöissä pohdittiin ylikulutuskulttuuria ja populismia
Myös Vaasan yliopiston viestintätieteen opiskelijat olivat mukana ideoimassa ja toteuttamassa festivaalille tapahtumia. Näissä pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin tunnettujen asiantuntijoiden ja toimittajien kesken – mukana olivat esimerkiksi eduskunnan varapuhemies Paula Risikko, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila sekä meteorologi Kerttu Kotakorpi. Voit katsoa keskusteluja opiskelijamedia Pomedian Youtube-kanavalta:
Löydät Wasa Future Festivalin ohjelmien tallenteet festivaalin YouTube-kanavalta. Suuri osa ohjelmista striimattiin ja tallennettiin.
**
Uutisen pääkuva (ylimpänä): Tomas Häyry, Casper Herler, Riikka Heikinheimo, Minna Martikainen, Joakim Strand ja Olli Sipilä osallistuivat torstain Investointi-keskusteluun.