Suomesta vihreän siirtymän ja kestävän kasvun voittaja – Energiatransition laaksosta keskusteltiin Wasa Future Festivalilla

Paneeleihin osallistuivat muun muassa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand, Business Finlandin Hiilineutraali tulevaisuus -missiota johtava Helena Sarén, Fingridin Market Data and Innovations -yksikön päällikkö Jussi Matilainen, kansanedustaja Matias Mäkynen, Vaasan yliopiston dekaani Raine Hermans, Verne Hartikainen Epec Oy:stä sekä Shekhar Kubal, Danfoss Drivesin Head of Electrification.

Energiatransition laakso kokoaa osaamisen ja infrastruktuurin

Vaasan yliopiston ja Vaasan energiateknologiaklusterin toimijoiden yhteinen Energiatransition laakso -aloite vahvistaa alueen yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on muun muassa lisätä merkittävää tutkimusinfrastruktuuria ja lisäkouluttaa tohtoreita.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta vihreän siirtymän esimerkkimaaksi, innovaatioiden ja investointien voittajaksi, mutta se vaatii yliopistojen ja teollisuuden yhteistyön ja tutkimuksen merkittävää vahvistamista. Energiatransition laakso on konkreettinen askel tähän suuntaan. Vaasan alue on Euroopan merkittävin energiateknologiaklusterialue, joten täällä – jos missä – voidaan saada merkittävimmät edistysaskelet aikaan, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen.

Yhteistyössä Energiatransition laaksossa ovat Vaasan yliopisto, ABB, Wärtsilä, Vaasan Sähkö, Hitachi Energy, Danfoss, VEO, VNT Management, Vaasan kaupunki, VASEK, Pohjanmaan kauppakamari ja Pohjanmaan liitto.

Image

EU-rahoitus ja strategiset investoinnit vauhdittavat vihreää siirtymää 

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa (Leading Europe in enabling Energy Transition) haettiin vastauksia siihen, miten Suomi voi ottaa johtavan aseman Euroopassa energiasiirtymän toteuttamisessa, millaiset yhteistyömallit mahdollistavat sitä ja miten EU:n rahoitusinstrumentteja voidaan hyödyntää tehokkaammin. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandkorosti keskustelussa, että Suomen kannattaa EU:ssa keskittyä erityisesti huippuosaamiseen sekä yritysten ja sekä korkeakoulujen yhteisiin TKI-hankkeisiin. 

Strandin mukaan kaikki EU:n rahoitusohjelmat eivät ole Suomelle yhtä kannattavia. Hän vertasi kahta esimerkkiä: koheesiopolitiikkaa, joka tukee erityisesti Itä- ja Etelä-Euroopan alueita, ja Horisontti-ohjelmaa, joka rahoittaa huipputason tutkimusta ja innovaatioita.

– Jos Suomi sijoittaa yhden euron koheesio-ohjelmiin, siitä jää matkalle 77 senttiä eikä raha palaa meille täysimääräisesti. Mutta jos sijoitamme saman euron Horisontti-ohjelmaan, saamme keskimäärin 1,70 euroa takaisin. Siksi meidän pitäisi panostaa enemmän kansainväliseen huippututkimukseen ja vähemmän alueellisiin tukimuotoihin, Strand totesi.

Hän muistuttaa, että pienilläkin julkisilla investoinneilla voidaan ohjata globaalien yritysten TKI-toimintaa Suomeen ja Vaasaan.

– Esimerkiksi Vaasa–Uumaja-lautta ei ollut vain infrastruktuurihanke, vaan kelluva laboratorio yrityksille, joka auttoi tuomaan TKI-toimintaa ja tuotantoa takaisin muualta maailmasta.

Uudet sähkönkäyttäjät haastavat verkkoa 

Fingridin Market Data and Innovations -yksikön päällikkö Jussi Matilainen totesi, että Suomessa on nyt runsaasti kiinnostusta liittyä sähköverkkoon, mikä lisää painetta verkon kehittämiselle, sillä liittymät eivät etene eikä verkkoa rakenneta kysynnän tahdissa. Lisäksi kulutuksen joustoa tulisi kehittää uudeksi innovaatioalueeksi.

Hän nosti esiin, että monet uudet kuormat, kuten datakeskukset ja vedyn tuotanto, ovat sähköjärjestelmän kannalta täysin uusia ilmiöitä. Niiden vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi, erityisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa.

– On selvitettävä, miten tällaiset uudet sähkönkäyttäjät käyttäytyvät eri tilanteissa. Siihen tarvitaan simulaatioita ja emulointeja sekä yhteistyötä laitevalmistajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Suomesta energiasiirtymän kärkimaa myös kansainvälisesti

Business Finlandin Helena Sarén painotti, että Suomella on erinomaiset edellytykset nousta energiasiirtymän kärkimaaksi, mutta kaupallistaminen ja kansainvälinen näkyvyys vaativat vahvistamista.

– Suomi on kuin piilotettu helmi – meillä on osaamista ja ratkaisuja, mutta emme kerro niistä tarpeeksi. Tarvitsemme enemmän avointa yhteistyötä eri maiden ja yritysten kanssa sekä rinnakkaistestausta eri markkinoilla ja ympäristöissä, jotta yritykset saavat laajemmin dataa ja kokemusta.

Yhteistyötä, kriittisten kohtien tunnistamista ja uusia innovaatioita

Image

Toisessa paneelikeskustelussa, jonka aiheena oli The Vaasa Energy Transition Valley, pohdittiin, miten alue voi vauhdittaa energiasiirtymää ja vahvistaa osaamista. 

Vaasan yliopiston dekaani Raine Hermans korosti, että energiasiirtymä koskettaa koko yhteiskuntaa, mutta sen valtavan mittakaavan vuoksi on tärkeää rajata ja tunnistaa arvoketjun kriittisimmät osat, joissa voidaan aidosti edetä ja saavuttaa markkinoille pääsy. Teknologiainnovaatioiden rinnalla tarvitaan hänen mukaansa ennen kaikkea liiketoimintainnovaatioita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. 

Danfoss Drivesin Head of Electrification Shekhar Kubal näki vahvemman yhteistyön ja konkreettisten kokeiluympäristöjen, kuten korkean tehon laboratorion, keskeisenä keinona kehittää ja testata ratkaisuja, simuloida uusia sähköverkkotilanteita sekä kouluttaa osaajia. 

Epecin Verne Hartikainen puolestaan sanoi, että metsäkoneiden ja muiden työkoneiden sähköistyminen on iso liiketoimintamahdollisuus, johon voi liittyä uusia innovaatioita ja joka voi pienentää loppukäyttäjien kustannuksia. 

Kansanedustaja Matias Mäkynen muistutti, että Suomessa on toimivia yritysvetoisia resilienssiverkostoja, joita voitaisiin soveltaa laajemmin myös innovaatio- ja TKI-politiikkaan. Hän ehdotti, että suuryritysten ja yliopistojen yhteistyömallit voisivat nojata alueellisiin ja kansainvälisiin alustoihin, joilta ideat ja tutkimus kumpuavat. Lisäksi Mäkynen korosti maahanmuuttajien kotouttamisen ja kielikoulutuksen merkitystä osaajien houkuttelemisessa ja pitämisessä alueella.

• Lue lisää Energiatransition laaksosta: https://www.uwasa.fi/fi/tutkimus/energiatransition-laakso