Energiasiirtymä vaatii innovaatioita ja yhteistyötä – EnergyWeek-ilta kokosi asiantuntijat Vaasan yliopistolle
Image
Euroopan energiasiirtymä ei etene ilman uusia innovaatioita ja tiivistä yhteistyötä tutkimuksen, teollisuuden ja julkisen sektorin välillä. Tämä viesti nousi esiin maanantaina Vaasan yliopistossa järjestetyssä EnergyWeekin kansainvälisessä iltatilaisuudessa, jossa eurooppalaiset päättäjät, yritysjohtajat ja yliopiston edustajat keskustelivat energiamurroksen vauhdittamisesta ja strategisesta omavaraisuudesta.
European Energy Transition & Resilient Sovereignty -seminaarin ja iltatilaisuuden avannut Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen korosti tutkimuksen ja yritysyhteistyön merkitystä energiasiirtymässä. Hänen mukaansa yliopistojen tehtävä on tuoda tutkimustieto osaksi käytännön ratkaisuja ja teollisuuden kehitystä.
– Tiede on merkityksellistä vasta silloin, kun se yhdistyy yrityksiin ja yhteiskuntaan ja saa aikaan vaikutusta.
Vaasan yliopistossa tutkitaan monitieteisesti, miten rakennetaan joustavia ja kestäviä energiajärjestelmiä, jotka kestävät globaalit murrokset ja vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä.
Belgian suurlähettiläs Karel Tousseyn kertoi puheessaan energiapolitiikan ja -infrastruktuurien kehityksestä Belgiassa ja muistutti, että energiakriisit ovat usein vauhdittaneet uusia ratkaisuja ja investointeja. Hänen mukaansa yksikään maa ei voi turvata energiasuvereenisuuttaan yksin, vaan kumppanuuksia tarvitaan.
Image
Image
Energiasiirtymä kytkeytyy myös turvallisuuteen ja talouteen
Illan pääpuheenvuoron piti entinen EU:n energiakomissaari Kadri Simson, joka tarkasteli energiapolitiikan muutosta Ukrainan sodan jälkeen. Hänen mukaansa Eurooppa joutui nopeasti vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta ja vauhdittamaan energiasiirtymää.
– Monipuolistimme energianhankintaamme, vähensimme riippuvuuksia, vauhditimme uusiutuvan energian käyttöönottoa ja varmistimme, ettei yksikään toimittaja voi enää pitää koko mannerta otteessaan.
Image
Simsonin mukaan energiapolitiikka on muuttunut nopeasti, ja energiasiirtymä kytkeytyy nyt entistä tiiviimmin turvallisuuteen, talouteen ja ilmastotavoitteisiin. Juuri nyt ollaan jälleen uuden öljy- ja kaasukriisin äärellä.
Hän muistutti myös energiamarkkinoiden jännitteestä: uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat laskeneet, mutta kuluttajien energialaskut ovat silti nousseet viime vuosien kriisien aikana.
Simson viittasi lisäksi puheessaan myös Ukrainan kokemuksiin ja siihen, miten kriisit paljastavat toimitusketjujen haavoittuvuuden.
– Juuri silloin, kun olemme kipeimmin riippuvaisia tietyistä teknologioista, niitä ei ole markkinoilla saatavilla.
Image
Innovaatioekosysteemit vauhdittavat energiasiirtymää
Euroopan innovaatiorahoituksesta puhunut Timo Hallantie, Euroopan innovaatiorahoitusta koordinoivan EIC Pathfinder -yksikön johtaja, puhui siitä, miten tutkimusideoista pitäisi saada syntymään uusia yrityksiä.
– Me uskomme keksijöihin ja heidän ideoihinsa.
Hallantien mukaan EU pyrkii tukemaan innovaatioita paitsi tutkimusrahoituksella myös sijoituksilla kasvaviin teknologiayrityksiin.
EIT InnoEnergy Scandinavian toimitusjohtaja Lowina Lundström kuvasi energiasiirtymää ennen kaikkea teollisena murroksena. Hän nosti esiin myös Suomen vahvan startup-kentän ja korosti politiikan merkitystä siinä, että uudet teknologiat saadaan nopeasti teolliseen käyttöön.
Image
Startup-kiihdyttämötoimija Jeff Wallace, joka on Silicon Valley in Your Pocket -verkoston perustaja ja Batchery Acceleratorin partneri, painotti kansainvälisten verkostojen merkitystä innovaatioiden synnyssä.
– Lisäksi kumppanuudet isojen yritysten kanssa ovat tärkeitä. Innovaatiot syntyvät usein startupeissa, mutta niiden skaalaus ja levittäminen isoissa yrityksissä. Siksi siltoja pitää rakentaa ekosysteemien välille, jotta resurssit ja ideat löytävät toisensa.
Wallacen mukaan myös verotus ja sääntely vaikuttavat siihen, uskaltavatko sijoittajat rahoittaa uusia yrityksiä.
Resilienssi ja energiajärjestelmien turvallisuus nousi esiin
Euroopan komission energia-asioiden neuvonantaja Eero Ailio tarkasteli energiasiirtymää EU:n talous- ja teollisuuspolitiikan näkökulmasta.
– Ajatus energiasiirtymästä mahdollisuutena on edelleen vahva.
Ailio muistutti, että energiapolitiikassa on sovitettava yhteen ilmastotavoitteet ja kilpailukyky. Hänen mukaansa energian korkea hinta on edelleen merkittävä haaste Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle.
Euroopan komission kriisivalmiuden asiantuntija Florin Urseanu tarkasteli energiajärjestelmiä resilienssin näkökulmasta ja vertasi strategista autonomiaa kotitalouteen, joka pystyy tuottamaan oman energiansa.
Urseanu muistutti myös, että kriiseissä ongelma ei yleensä ole yksi teknologia vaan koko toimitusketju.
Energiaturvallisuutta ja -resilienssiä tutkitaan myös Vaasan yliopiston eri tutkimusryhmissä ja tänä vuonna käynnistyneellä Resilienssi-tutkimusalustalla, jossa yhdistyvät muun muassa kokonaisturvallisuuden, resilienssin ja varautumisen näkökulmat. Syksyllä yliopistossa alkaa myös uusi varautumisen ja resilienssin maisteriohjelma.
Image
Vaasan energiaklusteri toimivan yhteistyön esimerkkinä
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry esitteli yleisölle Vaasan energiateknologiaklusteria, johon kuuluu noin 180 yritystä. Hänen mukaansa alueen vahvuus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välillä.
– Julkinen sektori, yliopistot ja yritykset asettavat yhteiset tavoitteet ja luovat yhdessä arvoa koko ekosysteemille.
Häyry nosti esiin myös kasvavan haasteen: energiateollisuuden investoinnit lisäävät nopeasti sähkön kysyntää, mutta energiainfrastruktuuri ei kehity samassa tahdissa. Hänen mukaansa keskustelussa keskitytään usein tuotantoon, vaikka yhtä tärkeää olisi varmistaa, että energia saadaan siirrettyä sinne, missä sitä tarvitaan.
Yritysten näkökulmasta energiasiirtymää tarkastelivat Eleonor Hedström, Wärtsilän Next Business Labin ja WISE-ekosysteemin johtaja, Jérôme Kervyn de Meerendre, Memoco-yhtiön perustaja, sekä Jari Marjo Danfoss Drivesilla.
Image
Wärtsilän Hedström muistutti, että uusiutuvan energian nopea kasvu muuttaa energiajärjestelmää perusteellisesti. Tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat halvinta sähköä, mitä maailmassa on koskaan nähty. Samalla järjestelmään tarvitaan ratkaisuja, joilla vaihtelevaa tuotantoa voidaan tasapainottaa.
Kervyn de Meerendre puolestaan korosti sähköverkkojen digitalisaation merkitystä ja kuvasi, miten sähkön kulkua verkossa voidaan seurata yhä tarkemmin mittausdatan avulla.
Danfoss Drivesin Industrial Drives -liiketoiminnan johtaja Jari Marjo nosti esiin innovaatioiden taloudellista merkitystä.
– Kun innovaatio tuottaa arvoa asiakkaalle, se luo työpaikkoja, vientiä ja myös uusia innovaatioita.
Marjo korosti myös yritysten, sijoittajien ja yliopistojen yhteistyön merkitystä sekä osaajien koulutuksen tärkeyttä energia-alan kehitykselle.
Image
Tilaisuuden päätti Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Mika Grundström, joka tiivisti keskustelun keskeisen viestin.
– Päivän teema on ollut vahvasti yhteistyö – tätä matkaa ei kuljeta yksin.
EnergyWeekin yhteydessä järjestetty seminaari ja iltatilaisuus jatkoivat Vaasan yliopiston Brysselissä aiemmin käynnistämää keskustelua energiajärjestelmien resilienssistä ja Euroopan energiasiirtymästä. Ilta päättyi verkostoitumiseen ja rentoon yhdessäoloon Vaasan yliopiston pelihallissa.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.