Klaus Grobys

Rahoituksen apulaisprofessori
Kyberhyökkäykset lisääntyvät tulevaisuudessa – kryptovaluuttoihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tutkiva Klaus Grobys haluaa jakaa tutkimustietoa koko kansalle
Klaus Grobys profiilikuva

Rahoituksen apulaisprofessori Klaus Grobys toivoo, että kuluttajat olisivat kriittisempiä uusia lohkoketjuteknologiaan perustuvia sovelluksia kohtaan ja että yhteiskunta tutkisi uusiin teknologioihin liittyvät riskit ennen niiden käyttöönottoa. Klaus tutkii tällä hetkellä kryptovaluutta Bitcoiniin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä. Hän innostuu opettamisesta sekä tutkimuksesta ja uskoo yhteistyöhön, jossa ihmiset täydentävät toisiaan.

Mitä tutkit juuri nyt?

Tällä hetkellä tutkin lohkoketjuteknologiaan perustuviin rahoitussovelluksiin, kuten kryptovaluuttoihin ja Initial Coin Offering (ICO) -joukkorahoitusmalleihin, liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa esimerkiksi hajautetusti tuotetut digitaaliset valuutat, sähköiset omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät ja laitteiden väliset keskinäiset maksut.

ICO on englanninkielinen termi joukkorahoitukselle, joka keskittyy kryptovaluuttoihin kasvuyritysten pääoman lähteenä. Tässä rahoitusmuodossa tietty määrä joukkorahoitetusta valuutasta varataan sijoittajille rahakkeiden muodossa. Uskon, että suuri yleisö on kiinnostunut lohkoketjuteknologiaan perustuvista kryptovaluutoista ja joukkorahoitusmalleista.

Miksi lohkoketjuteknologiaa on tärkeä tutkia?

Lohkoketjuteknologia näkyy rahoituksen alalla jo nyt. Tutkimukseni opettaa ihmisille virtuaalimaailman toisesta puolesta, jota he eivät usein tule ajatelleeksi. Sovellusten kehittäjät haluavat yleensä käyttäjältä hänen aikansa ja rahansa, mutta käyttäjä harvemmin ajattelee tätä puolta.

Mikä sai sinut innostumaan tutkimuksesta?

Lapsuudestani on jäänyt mieleen, että isoäiti kertoi matematiikan olevan tärkeää. Huomasin myöhemmin, että nautin numeroiden kanssa työskentelystä ja johtopäätösten tekemisestä tilastoiden perusteella. Pidän selkeistä tuloksista, jota tilastollinen lähestymistapa tarjoaa.    

Minkä tutkimustuloksesi nostaisit juuri tällä hetkellä esiin?

Olen tällä hetkellä tekemässä tutkimusta kybervaluutta Bitcoiniin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä. Tulevaisuudessa kyberhyökkäykset ovat yleisempiä ja laajempia, joten on tärkeää ymmärtää niihin liittyvät riskit. Bitcoinin kokonaisvarannoistaa 10% on itseasiassa jo varastettu. Tämä on todella suuri summa rahaa, kun ajattelemme Bitcoinin markkina-arvoa vuonna 2021, joka oli korkeimmillaan yli 60 000 dollaria eli noin 52 000 euroa. Bitcoinin hinta on tosin aina ollut epävakaa. Vuosien varrella on nähty rakettimaisia nousuja ja suuria pudotuksia.

Keräsimme noin 50 verkkohyökkäystä ja arvioimme niiden taustalla olevan jakauman. Tutkimus osoitti, että Bitcoin-varkauksien taustalla olevaa jakaumaa hallitsee fraktaaliprosessi. Matemaattisesti pystyimme osoittamaan, että jakaumalla ei ole keskiarvoa, mikä tarkoittaa, että riski olisi rajaton. Bitcoinin tarjonta on kuitenkin rajallista, joten käytämme tutkimuksessa apuna ääriarvoteoriaa (Extreme-Value-Theory), joka on yksi käytetyimmistä lähestymistavoista riskin arvioimiseksi. Riski riippuu aina Bitcoinin nykyisestä markkina-arvosta. Olemme havainneet, että riski on huomattavasti suurempi kuin pelkkä otoksen keskiarvo, joten data ei aina kerro aivan kaikkea.

Mikä on neuvosi yhteiskunnalle?

Mielestäni on tärkeää arvioida uuden teknologia mahdolliset riskit ennen sen käyttöönottoa. Uusi ei aina tarkoita automaattisesti parempaa. Ajatelkaa esimerkiksi paistinpannuissa paljon käytettyä teflonia, jota pidettiin ihmeaineena, kun se otettiin käyttöön. Materiaali paljastui myöhemmin tutkimuksissa erittäin haitalliseksi ympäristölle ja edesauttavan esimerkiksi syövän kehittymistä. Teflonia valmistanut yritys DuPont joutuikin paljastuksen jälkeen suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Miten tutkijan työ on muuttunut tai tulee muuttumaan?

Työskentely akateemisessa maailmassa on muuttunut paljon vuosien saatossa. Aiemmin suurinta osaa tutkijoista ajoi aito kiinnostus ja intohimo alaansa kohtaan. He todella halusivat tehdä maailmaa ymmärrettäväksi.

Nykyisin akateemisissa ympyröissä maailmalla kohtaa myös tutkijoita, jotka näkevät työnsä ennen muuta pelkkänä työnä muiden joukossa. On jopa sellaisia tutkijoita, jotka eivät halua luoda uutta vaan julkaisevat samojen tulosten ympärillä, tai tutkijoita, jotka keräävät arvonimiä ja valtaa. Tätä tapahtuu myös muualla yhteiskunnassa. Onneksi löytyy paljon niitä, jotka suhtautuvat työhönsä aidolla intohimolla ja kehittävät uutta tutkimusta.

Uralla etenemisen ei pitäisi perustua hyvä-veli-verkostoon tai siihen, kuka on julkaisut määrällisesti eniten akateemisia julkaisuja. Olen iloinen, että rehtorimme Jari Kuusisto päätti hyväksyä DORA-julistuksen, joka tarkoittaa, että Vaasan yliopisto korostaa jatkossa tutkimuksen monipuolista arviointia. Tämä on mielestäni perustavanlaatuinen ensiaskel.

Onko työsi sosiaalista: tapaatko paljon muita ihmisiä?  Kuuluuko työhösi matkustamista?

Kirjoitan julkaisut itse, mutta kysyn myös apua kollegoilta, joten työskentely on osittain tiimityötä. Finanssimatematiikkaan liittyviä empiirisiä ja teoreettisia tutkimustuloksiani on julkaistu suosituissa alan julkaisuissa, kuten Quantitative Financessa. Yhden kirjoittajan julkaisut ovat hyvin harvinaisia Suomessa, ja luulen olevani ainoa, joka on onnistunut julkaisemaan yhden kirjoittajan tutkimuksia tässä julkaisussa.

Haluan ympäröidä itseni pätevillä kollegoilla, jotka täydentävät omaa osaamistani ja jotka saavat jotain minun osaamisestani. Minulla on mahtavia kollegoita, kuten amerikkalainen, joka osaa kirjoittaa parhaat tutkimussuunnitelmat ja suomalainen, joka tuntee uusimmat ekonometriset menetelmät.

Alan konferensseissa annamme ja saamme palautetta tehdystä työstä. Lisäksi siellä tapaa myös kiinnostavia ihmisiä. Korona-aika on opettanut, että konferenssit voidaan järjestää videoyhteydellä. Säästyy aikaa ja rahaa, koska meidän ei enää tarvitse lentää paikasta toiseen.  

Millaista työsi on ja miten työaikasi rytmittyy? 

Koen, että työhöni kuuluu useampi erilainen pelikenttä, jossa työskentelen. Yksi on opettaminen, josta nautin suuresti. Pidän tärkeänä sitä, että tietoa jaetaan eteenpäin uusille sukupolville. Toinen kenttä on tutkimus. Nautin myös tutkimuksen teosta, sillä siinä oppii aina jotain uutta. Mielestäni kolmas kenttä on medianäkyvyys. Veronmaksajat kustantavat työni, joten on mielestäni tärkeää, että he tietävät mihin yliopistot käyttävät rahoja. Siksi haluan osaltani jakaa tutkimustuloksia koko kansan nähtäväksi.

Mistä saat voimaa ja hyvinvointia työhön?  

Minusta tuli hiljattain isä. Pelkästään tyttäreni katseleminen antaa minulle voimaa selviytyä mistä tahansa. Muuten harrastan vapaa-ajallani liikuntaa istumisen vastapainoksi. Nostelen painoja, kävelen ja harrastan erilaisia itsepuolustuslajeja. Terveyteni kannalta on erittäin tärkeää harrastaa liikuntaa, jossa voin treenata sekä voimaa, kestävyyttä että refleksejä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen ei ole luotu istumaan ruudun ääressä 24/7. Aivot ovat elin, joka tarvitsee ravintoa ja happea siinä missä muutkin ihmisen elimet.

Fakta

Klaus Grobys