Wasa Future Festivalilla etsittiin ratkaisuja kasvuun
Image
Rehtori Minna Martikainen ja vararehtori Mika Grunström avasivat festivaalin tiistaipäivän.
Wasa Future Festival toi jälleen 11.–14. elokuuta 2026 päättäjät, tutkijat, teollisuuden asiantuntijat ja yhteiskunnalliset toimijat yhteen edistämään talouden ja yhteiskunnan innovaatioita, jotka kehittävät Suomea tulevina vuosina. Vaasan yliopisto toi festivaalille monipuolisen ohjelman, jossa etsittiin ratkaisua kasvuun muun muassa investointien, tekoälyn, resilienssin, energiasiirtymän, datakeskusten, startup-yrittäjyyden ja avaruustalouden näkökulmista.
Festivaalin pääjärjestäjä on Wasa Innovation Center. Osa tapahtuman ohjelmasta on katsottavissa tallenteena Wasa Future Festivalin Youtube-kanavalla.
Kuutio-työskentelystä konkreettisia keinoja investointien lisäämiseksi
Festivaalilla tuotiin esiin konkreettisia keinoja lisätä investointeja ja vauhdittaa kasvua Suomessa. Sitran ja Vaasan yliopiston Finland Investment Instituten järjestämässä korkean tason kutsuvierastyöpajassa hyödynnettiin Sitran tekoälyä hyödyntävää Kuutio-menetelmää. Työskentely tuotti 280 ajatusta ja 39 ratkaisuehdotusta.
Image
Työskentelyn keskiviikkona avannut Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand peräänkuulutti Suomeen nykyistä määrätietoisempaa investointipolitiikkaa.
– Meiltä on puuttunut ehkä systemaattisempi ote investointien edistämiseen ja kotiuttamiseen, Strand sanoi.
Työpajan tuottamissa ratkaisuissa korostuivat osaajien saatavuus, investointiympäristön kehittäminen ja TKI-panostusten parempi kohdentaminen. Ehdotuksiin kuuluivat muun muassa kansainvälisten osaajien parempi kiinnittyminen Suomeen, tekoälyn hyödyntäminen lupaprosesseissa ja tiiviimpi pohjoismainen TKI-yhteistyö.
Image
– Suomen oma nuori väestö ei tulevaisuudessa riitä ylläpitämään taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Tarvitsemme kansainvälisiä koulutettuja osaajia ja aktiivista työtä sen eteen, että he jäävät Suomeen, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen totesi tulostilaisuudessa torstaina.
Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen puolestaan painotti, ettei ratkaisuja voida enää rakentaa jatkuvasti kasvavan julkisen rahoituksen varaan.
– Olennaista on saada Suomeen lisää yksityistä ja kansainvälistä pääomaa ja luoda ympäristö, jossa yritysten kannattaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Osaaminen on tässä yksi Suomen tärkeimmistä vahvuuksista, Jääskeläinen sanoi.
Lue yhteenvetoraportti Kuutio-työskentelyssä syntyneistä ehdotuksista.
Tekoäly tutkimuksen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan voimavarana
Image
Tiistain yliopistopäivässä pohdittiin, miten tekoäly vaikuttaa työhön, päätöksentekoon ja yhteiskuntaan laajemmin. Aamun sessiossa professori Marko Kohtamäki avasi, miten tekoäly voi tukea tutkimusprosesseja sekä vahvistaa tuottavuutta, laatua, luovuutta ja kapasiteettia. Elomaticin Head of AI Joonas Kevari,In-Parallelin Co-Founder Kristian Luoma ja Wärtsilän General Manager of Manufacturing Christian Sundman toivat keskusteluun mukaan näkökulmiaan strategiasta, hankinnasta ja valmistavasta teollisuudesta.
Myöhemmin päivällä Vaasan yliopiston Maria Pajuoja, JAMKin Anna-Mari Simunaniemi ja VTT:n Pauli Komonen vetivät työpajan, jossa hyödynnettiin GenAI-Projectissa kehitettyä AI radar -työkalua osaamistarpeisiin, dataan ja ympäristövaikutuksiin liittyvien muutossignaalien tarkasteluun.
Päivän viimeinen sessio keskittyi tekoälyn rooliin yhteiskunnassa. Tutkijat Nina Wessberg, Antero Karvonen, Anton Sigfrids ja Jaana Leikas tarkastelivat tekoälyn vaikutuksia demokratiaan, julkishallintoon ja hoivaan. Sessiossa heräteltiin tutkimukseen pohjaten keskustelua siitä, millaista tekoälyn mahdollistamaa yhteiskuntaa haluamme yhdessä rakentaa ja mistä arvoista emme voi tinkiä.
Epävarmuuden keskelläkin voi kukoistaa
Image
Resilienssiä käsittelevässä How to prosper during the times of uncertainty? -keskustelussa pohdittiin, miksi kriisi lamaannuttaa yhden organisaation mutta saa toisen uudistumaan. Wärtsilä Marinen Hannu Mäntymaa kuvasi, kuinka ilmastokriisi on vauhdittanut uusien polttoaineiden ja monipolttoainemoottorien kehittämistä. Patrian Kari Renko puolestaan kertoi Venäjän hyökkäyssodan muuttaneen puolustusalan toimintaympäristöä ja kasvattaneen voimakkaasti sekä koko alaa että Patrian toimintaa.
Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen korosti, ettei muutokseen tarvitse vain sopeutua, vaan organisaatiot voivat myös itse rakentaa tulevaisuutta. Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith kannusti näkemään epävarmuudessa mahdollisuuden kehittää asioita parempaan suuntaan. Keskustelua moderoi tutkimusjohtaja Petri Uusikylä.
Rakentamassa datakeskusten ja energiajärjestelmien tulevaisuutta
Yliopisto ja Sitowise järjestivät yhdessä paneelikeskustelun, jossa pohdittiin datakeskusten
roolia, ja miten datakeskukset voivat luoda Pohjoismaihin enemmän kuin investointeja. Keskustelussa korostui, että datakeskusten vaikutukset ulottuvat paljon infrastruktuuria laajemmalle. Ne voivat vauhdittaa innovaatioita, tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, osaamisen kehittämistä, energiajärjestelmien optimointia sekä uusien yritysten ja palveluiden syntymistä. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitaalisen infrastruktuurin kysynnän kasvaessa Pohjoismailla on vahvat edellytykset rakentaa kilpailuetua puhtaan energian, osaamisen ja yhteistyön varaan. VararehtoriMika Grundströmkorosti osaamisen ja tietotaidon merkitystä ja nosti esimerkkinä WSTAR (Wasa Zero Emission Data Centre) -tutkimusympäristön, jossa kehitetään uusia ratkaisuja datakeskusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Image
Image
Vanhempi tutkija Katja Sirviö oli mukana EnergySampo – Future of Energy -keskustelussa, jossa keskityttiin sektorikytkentään: siihen, kuinka sähkö, lämpö, vety, liikenne, teollisuus ja datakeskukset muodostavat yhä tiiviimmin yhden toisiinsa kytkeytyvän järjestelmän. Sirviö korosti simuloinnin merkitystä: sen avulla voidaan tarkastella eri osa-alueiden välisiä riippuvuuksia sekä erilaisia tulevaisuusskenaarioita jo ennen merkittävien investointipäätösten tekemistä.
Powering the Energy Transition Together: Scaling Collaboration for Real Impact -seminaari kokosi yhteen tutkijoita ja yritysmaailman asiantuntijoita pohtimaan, kuinka yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö voi kehittyä onnistuneista yksittäisistä hankkeista kohti laajempaa, systeemitason vaikuttavuutta. Seminaarissa kuultiin puheenvuorot Maciej Mikulskilta ja Katja Sirviöltä sekä yritysnäkökulmia Wärtsilältä, Danfossilta, Hitachi Energyltä, Esse Elektro-Kraftilta ja Astemesilta. Esitysten jälkeen järjestettiin osallistava työpaja, jossa tunnistettiin tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia ja vaikuttavia systeemitason käyttötapauksia. Tilaisuuden juonsivat yliopiston Henri Karimäki ja Jan Segerstam.
Vaasan startup-ekosysteemi luo yhteyksiä Piilaaksoon
Image
Startupien merkitys talouskasvun vauhdittajina nousi esille tiistain yliopistopäivässä, kunPhilipp Holtkamp esitteli Vaasan korkeakoulujen yhteisen aloitteen Vaasa Startup Factoryn, joka tukee yrittäjyyttä, innovaatioita ja startup-yritysten kehittymistä. Patrik Österåker kertoi Next Level Growth -haasteesta, jonka voittaja pääsee Piilaaksoon, ja Botnia Venturesin Samuel Broman esitteli heidän tarjoamiaan tukimahdollisuuksia startup-yrityksille.
Tilaisuudessa korostui myös kansainvälisten verkostojen merkitys. Tutkimusjohtaja Jan Segerstam ja CleanTech Region Groupin Lars Ling keskustelivat Vaasan ja Piilaakson välisten yhteyksien vahvistamisesta sekä uusien kansainvälisten mahdollisuuksien luomisesta. Lisäksi yhdeksän startup-yritystä esitteli innovaatioitaan, esimerkiksi dronepohjaista ratkaisua energiainfrastruktuurin tarkastamiseen ja yksinäisyyttä vähentävää chat-sovellusta.
Avaruustalous vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Avaruuskeskiviikko nosti esiin avaruustalouden kasvavat mahdollisuudet Suomessa ja Pohjoismaissa. Vaasan yliopiston ja Kvarken Space Centerin järjestämä tapahtuma kokosi yhteen tutkijoita, yritysedustajia ja asiantuntijoita keskustelemaan avaruuden taloudellisista vaikutuksista, avaruusdatan merkityksestä sekä pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä.
Image
Professori Ali Arslan kertoi yliopiston avaruusstrategiasta ja Kvarken Space Centerin toiminnan kehittämisestä. Tutkijatohtori Johanna Kalliokoski esitteli yhdessä Tampereen yliopiston professori Heidi Kuusniemen kanssa kansallista SpacEconomy-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä avaruustalouden kautta. Professori Petri Välisuo puolestaan esitteli Interreg Aurora -rahoitteista AuroraSpace-hanketta, ja professori Pekka Suominen jakoi näkemyksiään tieteenalojen ja organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Lisäksi ohjelmassa kuultiin Mikko Punnalan (Sharpnav) ja Søren Gram Riisgardin (Space Denmark) puheenvuorot.
Avaruusnäkökulma oli mukana myös maanantain ohjelmassa, kun apulaisprofessori Elham Ahmadi keskusteli datan ja tekoälyn mahdollisuuksista kestävässä kaupunkikehityksessä yhdessä EPV:n Simon Björkmanin ja Vaasan kaupungin Tiina Strandin kanssa. Ahmadi nosti esiin satelliittitiedot yhtenä konkreettisena esimerkkinä siitä, miten data voi tukea kestävää kaupunkikehitystä. Satelliittikuvien avulla voidaan nähdä muutokset: esimerkiksi, miten kaupunkialueet ovat kehittyneet viimeisten viiden vuoden aikana.
Kiertotalous uudistaa arvoketjuja
Maanantain ohjelmassa vanhempi tutkija Erwan Mouazan esitteli Horisontti Eurooppa- ohjelmasta rahoitusta saanutta FRANCESCA-hanketta. Hän esitteli, miten huonekalujen arvoketjua uudistetaan uusien kiertotalousmateriaalien, elinkaarisuunnittelun, kiertotalousliiketoimintamallien sekä digitaalisen tuotepassin avulla.
– Muutos ei tarkoita pelkästään kierrätyksen lisäämistä. Se edellyttää uudelleenajattelua siitä, miten arvoa luodaan, hyödynnetään ja säilytetään huonekalualalla – aina raaka-aineiden hankinnasta ja suunnittelusta uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, uudelleenvalmistukseen ja hyödyntämiseen, Mouazan sanoi.
Vastakkainasettelusta kohti yhteistyötä
Keskiviikkona ajankohtaisessa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten vastakkainasettelu vaikuttaa yhteiskuntaamme viestinnän, identiteettien ja ihmisen ajattelun näkökulmista. Keskustelijoina olivat Vaasan yliopiston viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen, tutkija ja kirjailija Tiina Raevaara sekä aivotutkija ja neurotieteilijä Katri Saarikivi. Ydinajatuksena keskustelussa oli, että yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä ja kykyä ylittää sosiaalisia ja ajattelullisia rajoja, jotta yhteistä ymmärrystä ja "me"-henkeä voidaan vahvistaa.
Näkökulmia energiaan ja innovaatioihin taiteesta
Image
Maanantai-illalla festivaaleilla vietettiin australialaistaiteilija Benjamin Knockin Terra-Forms -näyttelyn ja samalla Hall of Energyn uuden pysyvän näyttelyn avajaisia. Keväällä Vaasan yliopistossa vierailevana opettajana toiminut taiteilija oli saanut inspiraationsa etenkin Vaasan ainutlaatuisesta maankohoamisesta.
Avajaisissa puhuneen yliopiston rehtorin Minna Martikaisen mukaan näyttelyn taide herättää meitä miettimään energian roolia ja eri muotoja nyt ja tulevaisuudessa. Näyttelyn tarjosi Wasa Innovation Center ja Vaasan yliopisto.
Torstaina Taide innovaatioiden kiihdyttäjänä -keskustelussa pohdittiin, millaisia vaikutuksia taiteella on yritysten toimintakulttuuriin, luovuuteen ja innovaatioihin. Keskustelua moderoi Vaasan yliopiston työelämäprofessori Elina Melgin. Mukana keskustelemassa olivat Ia Adlercreutz Aalto-yliopistosta, taiteilija Teemu Mäki Suomen Taitelijaseurasta, Ulrika Romantschuk Nordeasta sekä toimitusjohtaja Janne Ylinen HalpaHallista.
Tutkimusyhteistyötä hyvinvointialueen kanssa
Image
Perjantaina professori Harri Jalonen esitteli Vaasan yliopiston ja Pohjanmaan hyvinvointialueen tutkimusyhteistyötä ja yhteisiä oppeja. Jalosen mukaan tutkimuksen merkitys ei rajoitu uuden tiedon tuottamiseen tai vaikuttavuuden osoittamiseen, vaan se voi auttaa tunnistamaan ongelmia uudesta näkökulmasta ja tukea organisaatioiden kehittämistä. Jalonen nosti esiin myös tutkimuksen ja käytännön toiminnan erilaiset aikajänteet. Tutkimustiedon tuottaminen on usein hidasta, kun taas käytännön työssä tietoa tarvitaan nopeasti päätöksenteon tueksi. Tämän vuoksi toimiva yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden välillä on keskeistä.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.