Vaasan tiedekarnevaalit toivat tieteen kaupungin keskustaan – puhetta Venäjästä, tekoälystä, taloudesta ja sähköstä

Työelämäprofessori Hanna Smith käsitteli Venäjän hybridi- ja droonihyökkäyksiä ja kysyi, kuinka suuri uhka ne ovat Suomelle. Smithin mukaan Venäjän toiminta on monimuotoista ja ulottuu Suomea laajemmalle, aina kaapelivaurioista energiapolitiikkaan, kiinteistökauppoihin, “pakolaisten” käyttöön, drooneihin, propagandaan, kriminaaliverkostoihin, signaalihäirintään ja kyberhyökkäyksiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on hänen mukaansa tuonut “isomman maailman” myös Suomeen. Hän puhui esimerkiksi Kiinan muuttuneesta roolista.

– Niin kauan kuin Venäjä on nykyisen kokoinen ja sitä hallitaan autoritaarisesti, se on selkeä uhka Suomelle. 

Image

Smithin mukaan vain rakentamalla uskottava puolustus, oikeusvaltioon pohjautuva yhteiskunta ja toimiva kansainvälinen yhteistyöverkosto saamme Venäjän miettimään, mitä ihmettä Suomelle tehdään. Ainakin voimme varmistaa, että sodan aloittaminen käy hyökkääjälle kalliiksi.

📺Katso Hanna Smithin keynote-puheenvuoro

Halvat Kiina-akut varjostavat GigaVaasaa

Kauppakeskus Rewellin lavalla keskusteltiin perjantaina myös GigaVaasan tulevaisuudesta. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kuvasi Euroopan akkuteollisuuden haastavaa tilannetta.

– Eurooppa on aikamoisen painon alla, Häyry totesi.

Yhdysvallat tukee voimallisesti investointeja verohelpotuksin, ja Kiina on lisännyt tuotantoa valtavasti, mikä on painanut hintoja alas. Samaan aikaan Euroopan komissio etenee hitaasti, mikä on vaikeuttanut kilpailuasemaa globaaleilla markkinoilla.

– Me seuraamme markkinoita koko ajan ja pohdimme, millaisia toimijoita ja teknologioita tänne olisi realistista houkutella. Se, mitä me erityisesti toivomme, on sellaista kehitystä, joka vahvistaa sitä arvoketjua, jossa me jo olemme vahvoja – energiavarastoinnin, sähköjärjestelmien ja puhtaiden teknologioiden alueella, Häyry jatkoi.

Tutkijatohtori Petra Berg toi esiin kaupungin toimijuutta energiatransition mahdollistajana.

– Olen tutkinut erityisesti kaupungin toimijuutta ja sen roolia tällaisissa suurissa murrosprosesseissa. GigaVaasa on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunki ei ole vain passiivinen taustatoimija, vaan aktiivinen verkostojen rakentaja ja kehityksen mahdollistaja.

Lisäksi Berg esitteli opiskelijoidensa näkemyksiä tulevaisuuden kehityspoluista.

– Opiskelijat tekivät kurssillani visioita siitä, miltä GigaVaasan tulevaisuus voisi näyttää. Vuonna 2022 opiskelijat näkivät tilanteen hyvin optimistisena ja investoinnit suurena mahdollisuutena. Vuonna 2024 visioissa näkyi jo enemmän pohdintaa markkinoiden epävarmuudesta ja globaalien jännitteiden vaikutuksesta.

Image

Nuorempi apulaisprofessori Antti Mäenpää esitteli puolestaan tutkimusta, jossa kehiteltiin uutta teoreettista mallia ja tarkasteltiin paikkaperusteisia tekijöitä, jotka tukevat uuden kestävän teollisuuden syntyä. GigaVaasaa käytettiin tapausesimerkkinä. Tutkimuksessa huomattiinkin, että GigaVaasalla oli useita tunnistettuja menestystekijöitä, kuten tiivis yhteistyö yritysten, julkishallinnon ja korkeakoulujen välillä.

– Täällä on pitkä historia energia-alalla, osaamista ja infrastruktuuria. Myös kaavoitustyö on tehty valmiiksi, mikä on houkutteleva tekijä uusille toimijoille, Mäenpää totesi.

Työn murros, tekoäly ja sähköverkot

Johtamisen professori Liisa Mäkelä puhui hyvinvoinnista työn murroksessa ja nosti esiin työn tuunaamisen ja itsensä johtamisen merkityksen.

– Kun ihminen lähtee itse aktiivisesti muokkaamaan työtään, hän saa siihen enemmän sisältöä ja mielekkyyttä. Työnantajakin usein hyötyy, koska hyvä henki ja maine alkavat levitä, Mäkelä kuvasi.

Image

Jani Boutellier puolestaan muistutti esityksessään Vaasan pääkirjastossa, että tekoäly vaikuttaa jo monin tavoin yhteiskunnassa. Hän nosti esiin mahdollisuuksia, kuten yksitoikkoisen työn automatisoinnin, koulutuksen ja opiskelun räätälöinnin sekä itseohjautuvat ajoneuvot – mutta myös haasteita, kuten tekijänoikeudet, yksityisyys ja lasten aivojen kehitykseen liittyvät kysymykset.

Image

Sähköverkkojen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita käsittelivät professorit Hannu Laaksonen ja Kimmo Kauhaniemi. Keskustelussa pohdittiin, miten kohti älykkäämpiä ja kriisinkestävämpiä sähköjärjestelmiä voidaan edetä – ja miten akkuvarastot, sähköautot ja automaatio voivat tukea verkkojen joustoa.

📺Katso tallenne tekoälyesityksestä ja sähköverkkokeskustelusta.

Image

Islannin hyttysuutisista eläinten hyvinvoinnin lukutaitoon

Suomen tiedetoimittajien liiton järjestämässä Hyvät ja huonot tiedeuutiset -raadissa tiedekirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Vaasan yliopiston professori Juha Lindgren, tutkimusjohtaja Tommi Lehtonen ja Vaasan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenni Hiltunen arvioivat tiedeuutisia aina kofeiinittoman kahvin virkistysvaikutuksesta ja Islannin hyttysistä rikkaiden veropakolaisuuteen Suomesta. Keskustelua johti tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Image

Apulaisprofessori Henna Syrjälä ja väitöskirjatutkija Anna Rimppi puolestaan tarkastelivat, miten asiakkaat arvioivat eläinten hyvinvointia palveluissa – esimerkiksi husky-safarilla tai kissakahviloissa. Haastattelijana toimi Hanna Hietikko.

– Tutkimuksessa olemme kuvanneet hyvinvoinnin lukutaidon viidenä tasona: ensin tulee tiedostaminen, sitten tieto, asenne, taidot ja lopulta toiminta. Kun kuluttaja oppii arvioimaan eläinpalveluita näiden kautta, hän voi tehdä myös eläimille parempia valintoja, Syrjälä selitti.

📺Katso tallenne eläinten hyvinvoinnin lukutaito -haastattelusta.

Image

Vuorovaikutusta ja markkinoiden menoa

Lauantain ohjelmassa Heli Virkkunen ja Marjut Männistö pohtivat vuorovaikutusta ja arvojen merkitystä esityksessään Vuorovaikutus valintojen onnenpyörässä. Virkkunen ja Männistö lähestyvät vuorovaikutusta kontekstiinsa sidottuna tapahtumana, jossa sanat ja teot valitaan tarkoituksellisesti tai tahattomasti.

– Meitä kiinnostaa, miten arvot kytkeytyvät vuorovaikutukseen ja kehystävät valintojamme – ja miten arvojen kautta voidaan rakentaa tai rikkoa osallisuutta.

Image

Päivän päätti talouspaneeli, jossa keskusteltiin sijoittamisesta, säästämisestä ja kuluttamisesta geopoliittisessa tilanteessa. Paneelissa olivat mukana Timo Rothovius, Jaana Rahko ja Vaasan yliopiston maisteriopiskelija, Vaasan arvopaperisäästäjien varapuheenjohtaja Miska Wallasvaara, ja moderaattorina toimi työelämäprofessori Elina Melgin.

– Onko tekoälykupla syntynyt? Sen tietää vasta myöhemmin. Kurssit ovat korkealla, mutta jos tekoälyyn liittyvä tuloskasvu jatkuu, se voi olla perusteltua, pohti Rothovius.

– Teknologiamurroksissa laajuus yleensä aliarvioidaan, mutta nopeus yliarvioidaan, Rahko sanoi.

Image

Wallasvaaran mukaan niin sanotun Magnificent Sevenin (seitsemän Yhdysvaltojen isoa teknologiayhtiötä Applesta ja Metasta Nvidiaan) kassavirrat ovat kasvaneet valtavasti, mikä näkyy markkinoilla arvostuksessa, mutta samalla niiden osakkeiden kurssit ovat herkkiä korkojen muutoksille ja riskipreemioille.

📺Katso tallenne talouspaneelista

Kuvat: Jennifer Granqvist ja Linus Lindholm

Image