Vaasan yliopisto palkitsi tiedeviestinnästä ja innovaatioista

Image
Vaasan yliopisto on valinnut tietotekniikan professorin ja Digital Economy -tutkimusalustan johtajan Heidi Kuusniemen Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi yliopisto antoi kunniamaininnat tiedeviestinnästä professori Miadreza Shafie-khahille ja professori Sami Vähämaalle. Yliopisto jakoi myös ensi kertaa historiassaan Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon. Sen saivat tietoliikennetekniikan professori Mohammed Elmusrati ja tutkija Mahmoud Elsanhoury.  

Rehtori Minna Martikainen jakoi palkinnot Vaasan yliopiston järjestämässä Research Exhibition on Energy -tiedenäyttelyssä keskiviikkona 13. maaliskuuta. Tapahtuma oli osa Vaasassa järjestettävää EnergyWeekiä.

Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijä -palkinto myönnettiin professori Heidi Kuusniemelle kiitoksena ansiokkaasta tieteen yleistajuistamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Image
Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijä, professori Heidi Kuusniemi.

Kuusniemen professuurin erityisaloja ovat paikantamisteknologia ja paikantamisjärjestelmät. Hän on tullut tutuksi etenkin avaruusdataan ja satelliittipaikannukseen liittyvistä hankkeista ja tutkimuksista. 

Palkintoraadin mukaan Kuusniemi on mainio esimerkki siitä, että tekniikan alan tutkimuksesta voi kertoa myös hyvin kiinnostavasti ja yleistajuisesti eri kohderyhmät huomioiden. Kuusniemi on monipuolinen tiedeviestijä, joka pitänyt useita luentoja ja esitelmiä suurelle yleisölle, esiintynyt mediassa, kirjoittanut kolumneja ja blogeja sekä ollut erittäin aktiivinen viestijä sosiaalisessa mediassa. Hän on tuonut myös lapsia ja nuoria satelliittien ja avaruuden maailmaan esityksillä, kilpailuilla, kouluvierailuilla, videoilla, hackathoneilla ja muilla tapahtumilla.

– Olen hyvin iloinen tästä palkinnosta, koska pidän tutkimusviestintää hyvin tärkeänä ja tutkimuksen jalkauttamisen elinehtona. Tieteellisten tulosten julkaiseminen tiedeyhteisölle ei yksin riitä, vaan saavutetuista edistysaskeleista tulee kertoa suurelle yleisölle ja yrityskumppaneille, sanoo Kuusniemi.

Hän kannustaa myös muita tutkijoita kertomaan tutkimuksestaan kansan kielellä ja siten lisäämään myös tutkimuksen ja tieteen vaikuttavuutta.

– Tiedeviestintä on tärkeä osa kaikkia tutkimushankkeitani. En pelkää myöskään pyytää apua siihen muilta. Viestintäammattilaisia kannattaa hyödyntää ymmärrettävyyden lisäämisessä ja viestien muodostamisessa.

Kunniamaininnat tiedeviestinnästä Sami Vähämaalle ja Miadreza Shafie-khahille

Laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa ja kestävien ja joustavien energiajärjestelmien professori Miadreza Shafie-khah saivat kunniamaininnan erinomaisesta tiedeviestinnästä.

Vähämaa sai viime vuonna paljon kotimaista ja kansainvälistä medianäkyvyyttä tutkimukselleen, jossa tekoälyä hyödyntäen tarkasteltiin toimitusjohtajien hyvännäköisyyden ja palkitsemisen välistä yhteyttä pankkialalla.  Häntä haastateltiin aiheesta muun muassa Financial Timesissa. Lisäksi Vähämaa on pitänyt eri tutkimuksistaan monia esityksiä erilaisille kohderyhmille ja kertonut tutkimuksistaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Vähämaan mukaan satsauksilla tiedeviestintään on ollut selvä vaikutus.

– Olen saanut yllättävän paljon kommentteja ja palautetta eri tilanteissa. Tutut ja tuntemattomat yliopistomaailmasta ja yliopistomaailman ulkopuolelta ovat kommentoineet tutkimuksia tai kyselleet niistä kaupungilla, ravintolan lounasjonossa, lentokentällä ja konferensseissa. Tiedeviestintä on tärkeää, ja uskon, että se vaikuttaa lopulta positiivisesti myös tutkimuksieni saamiin viittausmääriin, Vähämaa toteaa.

Image
Professorit Miadreza Shafie-khah ja Sami Vähämaa saivat kunniamaininnat tiedeviestinnästä. Molemmat ovat muun muassa aktiivisia tiedeviestijöitä sosiaalisessa mediassa.

Professori Miadreza Shafie-khah on puolestaan ollut esimerkillisen aktiivinen tutkija sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi X:ssä ja LinkedInissä, jossa hänellä on runsaasti seuraajia. Hän ei ole kertonut vain omasta tutkimuksestaan vaan myös kollegoidensa tutkimuksista ja saavutuksista. Lisäksi hän on tuonut sosiaalisen median kanavilla esiin tutkimuksen ja tieteenteon arkea.

Shafie-khahin mukaan sosiaalisesta mediasta on tullut yhä tärkeämpi työkalu tutkijoille. Se on tehokas tiedon levittämisen, verkostoitumisen ja yhteistyön väline.

– Sosiaalisen median kautta olen saanut yhteyden tutkijakollegoihin ja asiantuntijoihin eri puolilla maailmaa. Verkostoituminen sosiaalisessa mediassa on ollut korvaamatonta yhteistyön rakentamisessa, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja alani viimeisimmän kehityksen seuraamisessa. Toisaalta sosiaalinen media on tarjonnut minulle foorumin, jossa voin jakaa tutkimustuloksiani ja näkemyksiäni laajemmalle yleisölle myös muualla kuin akateemisessa maailmassa. Tämä on auttanut lisäämään työni näkyvyyttä ja vaikutusta, sillä se on tavoittanut tutkijakollegoiden lisäksi myös poliittisia päättäjiä, alan ammattilaisia ja suurta yleisöä.

Uusi innovaatiopalkinto Mohammed Elmusratille ja Mahmoud Elsanhourylle

Image
Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon saaneet professori Mohammed Elmusrati ja hänen väitöskirjaohjattavansa Mahmoud Elsanhoury ovat tehneet kaksi mielenkiintoista keksintöä.

Vaasan yliopiston uusi innovaatiopalkinto myönnettiin professori Mohammed Elmusratille ja väitöskirjaa tekevälle Mahmoud Elsanhourylle. He saavat palkinnon ponnisteluistaan innovaatioiden edistämisessä ja käytännön vaikuttavuuden lisäämisessä. He ovat tehneet kaksi keksintöä, joista ensimmäinen keskittyy LEO-satelliitteja hyödyntävään uuteen paikannusteknologiaan ja toinen Whitooth-nimiseen teknologiaan, josta odotetaan Bluetoothin päihittäjää parannettuine ominaisuuksineen.

– Olemme väitöskirjatutkijani Mahmoud Elsanhouryn kanssa todella kiitollisia yliopistolle tästä tunnustuksesta. Se motivoi ja inspiroi jatkamaan innovatiivisten ideoiden toteuttamista, sanoo Elmusrati.

Tutkijoiden mukaan LEO-satelliitteja hyödyntävästä paikannusteknologiaan liittyvästä keksinnöstä on jätetty patenttihakemus viime vuoden toukokuussa. LEO-satelliitit kiertävät maata vain muutaman sadan kilometrin korkeudella. Keksintö mahdollistaa helposti käyttöönotettavan, nopean, edullisen, energiatehokkaan, kestävän ja skaalautuvan paikannusratkaisun esimerkiksi esineiden internetin tarpeisiin.

– Käymme parhaillaan keskusteluja lupaavan startup-yrityksen kanssa konseptin toteuttamisesta. Pyrimme aktiivisesti etsimään rahoitusmahdollisuuksia, jotta tämä innovatiivinen teknologia saataisiin käyttöön sovelluksissa, Elmusrati kertoo.

Image
Palkinnot jaettiin yliopiston tiedenäyttelyssä eli Research Exhibition on Energy -tapahtumassa EnergyWeekin yhteydessä. Rehtori Minna Martikaisen mukaan Vaasan yliopisto haluaa palkinnoilla kannustaa tutkijoita tiedeviestintään ja innovaatiotoimintaan.

– Whitooth on puolestaan tällä hetkellä vielä valmisteluvaiheessa, mutta olen optimistinen, että se etenee lähitulevaisuudessa, hän jatkaa.

Palkintona Elmusrati ja Elsanhoury saivat matkan Euroopan suurimpaan tekniikan alan konferenssiin, eli Lissabonissa järjestettyyn Web Summitiin, joka kokosi yhteen yli 70 000 osallistujaa sisältäen alojen asiantuntijoiden lisäksi esimerkiksi toimitusjohtajia, startup-yrityksiä ja sijoittajia. 

– Tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty. Tutustuimme moniin tieteellisiin ja teknologisiin innovaatioihin, kertoo Elsanhoury.

Yliopisto haluaa palkinnolla motivoida tutkijoita ja yliopiston henkilökuntaa osallistumaan aktiivisesti innovointiin, antaa tunnustusta innovaatiotoiminnan edistämiselle ja tuoda esiin yliopistossa tehtyjen innovaatioiden vaikutusta niin akateemiseen maailmaan kuin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Innovaatioilla tarkoitetaan uusien ideoiden, menetelmien, tuotteiden ja palvelujen luomista, kehittämistä ja toteuttamista. Innovaatiot eivät siten ole vain uusien teknologioiden kehittämistä, vaan käsittävät laajasti myös tuote-, prosessi-, organisaatio- ja liiketoimintamalleihin liittyvät innovaatiot.

Mitä mieltä olit jutusta?