Suomen Pankin Marja Nykänen: Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa – suurimmat uhat rajojen ulkopuolelta

Suomen Pankin Marja Nykäsen mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa, mutta vakautta ei voi pitää itsestään selvyytenä. Hän painotti, että kriisinkestävyyden vahvistaminen on ollut pitkäaikainen prosessi, joka on ulottunut sääntelystä pankkien valvontaan ja kriisinratkaisumalleihin.

– Tämä vakaus ei ole hyvää tuuria, vaan pitkäjänteisen ja laaja-alaisen työn tulosta. Meidän rahoitusjärjestelmämme kriisinkestävyyttä on parannettu viime vuosikymmeninä hyvin monin tavoin, hän totesi 23. lokakuuta pidetyssä seminaarissa.

Nykäsen kertoi puheenvuorossaan, että suomalaiset pankit ovat kansainvälisesti verrattuna vahvoja. Pankit ovat vakavaraisia, kannattavia, ja sijoittajien luottamus niihin on säilynyt.

– Pankkisektori on vakaa ja likviditeetti on hyvä. Meidän pankeillamme on runsaasti omia pääomia suhteessa vaatimuksiin, joita lainsäädäntö asettaa.

Image

Geopoliittinen epävarmuus varjostaa vakaata järjestelmää

Vaikka vakaus on hyvällä tolalla, niin riskit ovat kasvaneet. Nykäsen mukaan suurimmat uhat Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle tulevat tällä hetkellä maan rajojen ulkopuolelta.

– Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt Euroopan turvallisuutta, ja voimapolitiikka näkyy rahoitusmarkkinoilla lisääntyneenä heiluntana.

Hän viittasi myös talouden heikentymisen riskeihin sekä huoliin Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitikan suunnasta, Trumpin ilmoituksiin uusista tulleista ja Yhdysvaltojen ankaraan suhtautumiseen liittolaisiin. 

– Myös lännestä tulevat signaalit, kuten kauppapolitiikan kiristyminen ja epävarmuus keskuspankkien itsenäisyydestä, ovat lisänneet sijoittajien huolia.

Sijoittajien luottamus Suomeen säilynyt

Vaikka maailmantalouden riskit ovat kasvaneet, Suomen maariski, joka liittyy valtion luottoluokitukseen, on pysynyt pienenä ja sijoittajat toistaiseksi luottavat Suomeen.

– Muuttunut turvallisuustilanne ei ole merkittävästi näkynyt esimerkiksi Suomen valtionlainojen hinnoittelussa. Valtionlainat ovat kallistuneet korkotason nousun vuoksi, mutta suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin ei ole nähty niin sanottujen spreadien (korkoerojen) leviämistä, Nykänen sanoi.

Nykänen korosti, että sijoittajien luottamus perustuu vakaaseen julkiseen talouteen, vahvoihin instituutioihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

– On tärkeää varmistaa maariskin pysymistä pienenä. Se edellyttää, että turvaamme julkisen talouden kestävyyttä ja rahoitusjärjestelmän vakautta.

Nykänen muistutti, että Suomen maariskiä voidaan vähentää myös sillä, että vahvistamme sijoittajien tietoisuutta Suomen kriisivarautumisesta ja kokonaisturvallisuuden toimintamallista, joka turvaa yhteiskunnan toimintakykyä kaikissa olosuhteissa.

Yrityslainat ja kuluttajaluotot pysyneet hallinnassa

Image

Nykäsen mukaan suomalainen pankkisektori on kannattava ja vakavarainen ja sen maksuvalmiustilanne on vakaa.  

– Siitä huolimatta, että korot ovat nousseet ja talouden taantuma on lisännyt hoitamattomia lainoja, pankkien luottoriskit ovat pysyneet hallinnassa.

Hän totesi, että hoitamattomat yrityslainat ovat keskittyneet pieniin ja keskisuurin yrityksiin. Toimialoista ongelmallisia ovat olleet rakentamisen lisäksi erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä taide- ja kulttuurialat.

Kotitalouksien osalta Nykänen korosti, että valtaosa suomalaisista on sopeutunut korkojen nousuun ja pystynyt hoitamaan lainansa. Vuonna 2024 käyttöön otettu positiivinen luottorekisteri on hänen mukaansa tärkeä väline riskienhallinnan ja vastuullisen luotonannon tukemisessa.

Talousosaamista vauvasta vaariin

Nykänen nosti esiin myös kotitalouksien talouslukutaidon merkityksen ja viittasi siihen, että Vaasan yliopistossa on vahvaa osaamista tästä aiheesta.

– On tärkeää, että meillä on riittävä talousosaaminen kansalaistaitona siten, että ymmärrämme talouden perusasioita, osaamme hoitaa omaa talouttamme ja pystymme toimimaan monimutkaisessa ja digitalisoituvassa ympäristössä. Talousosaamista ja talouslukutaitoa pitää kehittää vauvasta vaariin mahdollisimman laaja-alaisesti.

Hän muistutti, että Suomeen on laadittu kansallinen talousosaamisen strategia, jonka tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman kärkeen vuoteen 2030 mennessä.

Paneelikeskustelussa nousivat esiin riskit, resilienssi ja rahoitus

Paneelikeskustelussa tarkasteltiin professori Olli-Pekka Ruuskasen johdolla muun muassa pankkisektorin vakautta, asuntomarkkinoiden kehitystä ja talouden resilienssiä laajasti niin kotitalouksien, yritysten kuin julkisen talouden näkökulmista. Keskustelussa olivat mukana Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen,  Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä, OP Keski-Pohjanmaan ja tulevan OP Länsirannikon toimitusjohtaja Jyrki Rantala sekä Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.

Image

OP Keski-Pohjanmaan toimitusjohtaja Jyrki Rantala korosti, että pankkien tehtävä ei ole vältellä riskiä, vaan ymmärtää, hallita ja hinnoitella sitä.

– Meillä on varaa ottaa riskiä, ja OP-ryhmän puolesta voin yhteisesti puhua, että olemme ihan selkeästi tehneet luottopolitiikassa muutoksen. Esimerkiksi vakuuksien vaateita ei ole enää samassa määrin, kuin oli vaikkapa vuosi sitten.

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä painotti, että yritysten suurimmat haasteet eivät liity rahoituksen saatavuuteen.

– 15 prosenttia yrityksistä kertoo, että rahoituksen saaminen on haasteellista, mutta jos mennään siihen, missä ne oikeat vaikeudet ovat, niin kyllä se on ihan ylivoimaisesti riittämätön kysyntä.

Professori Panu Kalmi nosti esiin kiinteistösektorin ja asuntojen hintakehityksen alueellisten erojen vaikutuksen lainansaantiin ja vakuusarvoihin. Maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla asuntojen hintojen lasku voi johtaa huonoon kierteeseen.

– Vakuusarvot laskevat, ja lainansaanti vaikeutuu, mikä ruokkii entisestään alueiden välistä eriytymistä.

Suomen Pankin Marja Nykänen kertoi olevansa huolissaan markkinoiden polarisaatiosta ja siitä, että Suomessa on alueita, joissa asuntokauppaa ei käytännössä käydä ollenkaan. Hän muistutti, että asuntorakentaminen ja asuntorahoittaminen on tärkeää koko kansantalouden kannalta. Toimialaan liittyy iso klusteri rakennusliikkeineen, kiinteistövälittäjineen ja kauppiaineen.

Vaasan yliopistossa tutkitaan monitieteisesti resilienssiä

Seminaaritilaisuuden avauksessa Vaasan yliopiston koulutuksen ja sidosryhmäsuhteiden vararehtori Tanja Risikko painotti, että resilienssi on yksi Vaasan yliopiston keskeisistä tutkimusteemoista.

Image

– Olemme perustaneet Resilienssi-tutkimusalustan, joka vahvistaa monitieteistä tutkimusta talouden ja yhteiskunnan resilienssistä, varautumisesta ja kokonaisturvallisuudesta, Risikko totesi.

Seminaari oli samalla osa Johdatus pankkitoimintaan -kurssia, ja Risikon mukaan hyvä esimerkki siitä, miten Vaasan yliopiston opetuksessa yhdistyvät tutkimus ja työelämäyhteydet.

Vaasan yliopiston Visioista vaikuttavuuteen -seminaarisarja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvia näkökulmia ajankohtaisiin ilmiöihin ja konkreettisia työkaluja kestävän talouden, energiasiirtymän ja yhteiskunnan kehittämiseen.