SuomiAreenassa haettiin kasvun kaavaa – tutkimus, osaaminen ja yhteistyö ovat avainasemassa

Keskustelijoina olivat Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Sirkku Linna, Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa ja Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen. Paneelin juonsi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullas. Voit katsoa paneelin tallenteen MTV.fi:n katsomosta.

– Suomessa kaiken A ja O on korkeatasoinen, kansainvälinen osaaminen ja tutkimus. Kasvun avain on siinä, että tutkimus on aidosti integroitunut yritysten globaaleihin tarpeisiin. Yritysten kanssa tehtävän tutkimuksen on oltava tieteellisesti korkeatasoista – muuten yritysten tutkimus- ja tietopohja ei yllä sille tasolle, joka edistää kansainvälisen korkean tason liiketoiminnan kehittämistä ja maksimoi talouskasvua, muistutti rehtori Minna Martikainen. 

Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa kertoi Wärtsilän strategian kulmakiven olevan dekarbonisaatio eli asteittainen siirtyminen hiilettömyyteen. Hän sanoi Wärtsilän investoivan TKI:hin satoja miljoonia joka vuosi, mutta se ei hänen mukaansa yksistään riitä.

– Tarvitaan vahvaa yhteistyötä yliopistojen kanssa, hän totesi.
 

Image

Martikaisen ja Mäntymaan mukaan hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Pohjoismaiden suurin energiateknologiaklusteri Vaasassa, jonka ympärille ollaan vahvistamassa tutkimusekosysteemiä. Vaasan yliopiston ja klusterin toimijoiden uuden Energiatransition laakso -aloitteen avulla on tarkoitus lisätä yhteistutkimuksen, merkittävän uuden tutkimusinfrastruktuurin ja tohtorikoulutuksen kautta alueen yritysten TKI-toimia ja tukea siten koko Suomen energia-alan kilpailukykyä, kestävää talouskasvua ja hiilineutraalia energiaomavaraisuutta. 

Martikaisen mukaan Energiatransition laakso tarvitsee yritysten omien investointien lisäksi 40 miljoonan euron lisäinvestoinnin. Arvioiden mukaan tämä lisäinvestointi synnyttäisi kymmenen vuoden aikana jopa 400 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa energiateknologian yrityksiin. 

– Tällä hetkellä energiatransitio eli hiilineutraalisuuteen siirtyminen ja sen nopeuttaminen ovat aivan avainasia siinä, miten Suomi tulevaisuudessa voi houkutella investointeja ja minkälainen talouskasvun maaperä Suomi on, sanoi Martikainen.

Tutkimus- ja kehittämismenojen nosto vaatii vahvaa yhteistyötä

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Sirkku Linna kertoi hallituksen T&K-tavoitteesta ja kehysriihen päätöksistä, jotka lisäävät julkista TKI-rahoitusta. TKI-menojen nosto neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä vaatii hänen mukaansa vahvaa yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä. Hän muistutti myös siitä, että yhteistyössä molempien osapuolten tulee hyötyä.

Image

Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen muistutti, että Suomessa on hyvin tarjolla TKI-rahoitusta, kunhan ideat ovat laadukkaita ja talouskasvun kannalta relevantteja. Business Finlandin rooli julkisessa TKI-rahoituksessa on iso, ja tuotepalettia kehitetään hänen mukaansa jatkuvasti.

– Tutkimuksen tulee olla relevanttia talouskasvun kannalta. Tekoäly (AI) on niin transformatiivinen siirtymä, että ilman merkittäviä panostuksia AI-sovellusten seuraavan tason käyttöönottoon on hankala päästä asetettuihin tavoitteisiin, sanoi Noponen.

Noponen lainasi puheessaan SiloAi:n ostaneen AMD:n johtoa, joka oli hänen mukaansa hyvin kiteyttänyt, että tulevaisuuden älytalouden tuotantotekijät ovat energia, osaaminen ja laskentateho. 

Hän nosti myös Vaasan aluetta ja sen energiateknologiaklusteria esiin hyvänä esimerkkinä alueellisesta kasvusta. 

– Vaasa on saavuttanut kategoriajohtajuuden, jota kannattaa määrätietoisesti vahvistaa.

Suomen talouskasvu vaatii osaajia

Image

Ylijohtaja Sirkku Linna kiinnitti huomiota siihen, että talouskasvu vaatii osaajia. Tulevaisuudessa nuorten ikäluokat ovat pienentymässä. Korkeakouluopetuksen tulee olla vetovoimaista, niin että sinne halutaan hakeutua ja pyrkiä myös jatkossa. Hän muistutti myös, että Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, ja että korkeakoulujen ja yhteiskunnan on tuettava heidän integroitumistaan paremmin osaksi yritysyhteistyötä ja työelämää. 

 Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa painotti, että kansainvälisten osaajien integroiminen yrityksiin alkaa jo varhaisessa vaiheessa, jossa yhteistyö korkeakoulujen kanssa on keskeisessä roolissa.

– Kesätöiden kautta, tutkimusyhteistyön kautta ja yhteisten tutkimusprojektien kautta saadaan tuotua nämä ulkomaalaiset osaajat, esimerkiksi tohtoriopiskelijat, lähelle ja yhteistyöhön bisneksen kanssa jo opiskelujen aikana.

Rehtori Minna Martikaisen mukaan juuri tämä varhainen ja suunnitelmallinen integraatio yrityselämään tuottaa suurinta lisäarvoa sekä yrityksille että yhteiskunnalle.

– Meidän on pystyttävä rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Näkisin yliopistosektorin edustajana, että ainoa järkevin tapa on se, että me rekrytoimme ja koulutamme heidät ja integroimme heidät yrityksiin ja yhteiskuntaan mahdollisimman tehokkaasti. Tällä tavalla voidaan saavuttaa suurin lisäarvo ilman hukkainvestointeja.