Mitkä ovat keskeiset opit koronapandemiasta tulevien kriisien hallintaan?
Image
Vaasan yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet koronapandemian hallinnan tutkimusta ja tunnistaneet keskeisiä oppeja, jotka voivat parantaa tulevien kriisien hallintaa. Selvitys korostaa hajautuksen, ennakoinnin, joustavuuden ja systeemisen ajattelun merkitystä tehokkaassa kriisinhallinnassa.
Pandemiakriisin opetukset (PAKO) -valtionavustushankkeen osana toteutetussa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten tuloksia eurooppalaisen ja suomalaisen koronapandemian hallinnan ja kriisijohtamisen onnistumisista.
– Suomalaisen koronapandemian aikaisen kriisijohtamisen onnistumiset tiivistyvät nopeaan, jämäkkään ja ketterään valmiuslakiin ja laajoihin rajoituksiin siirtymiseen. Tätä tukivat vahva terveydenhuoltojärjestelmä ja valtionjohdon viestintä erityisesti pandemian alkuvaiheissa, toteaa tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.
Ministeriöiden ja hallinnonalojen välisessä koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa sekä eri kansalaisryhmien huomioinnissa oli kuitenkin haasteita. Myös paikallista päätöksentekoa tulisi vahvistaa.
– Monet tutkimukset korostavat systeemisen ajattelun merkitystä kriisijohtamisessa. Tämä tarkoittaa, että kriisijohtamisessa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Päätöksenteossa on huomioitava yllättävät ja epäsuorat seuraukset, Uusikylä kertoo.
Policy Brief -julkaisussa esitetään kymmenen keskeistä oppia tulevia kriisejä varten. Näissä opeissa korostuvat ennakointi, monialainen yhteistyö, päätöksenteon joustavuus sekä laaja-alaisuus.
Katsauksen aineistona käytettiin 85 tutkimuksen laajaa katsausta, joka keskittyi suomalaiseen koronajohtamiseen ja -hallintaan. Lisäksi aineistona käytettiin PANDEMICS-tutkimusohjelman loppuraportin tuloksia sekä eurooppalaista metatutkimusta, joka käsitteli kahdeksan Horisontti-rahoitteisen kriisijohtamiseen ja -hallintaan liittyvän tutkimushankkeen tuloksia.
Pandemiakriisin opetukset (PAKO) -valtioavustushankkeen Vaasan yliopiston osatutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen pandemianhallinnan onnistumista varautumisen, kriisijohtamisen ja oppimisen näkökulmista ja esitetään suosituksia uudeksi kriisijohtamisen toimintamalliksi. Hankkeen muut toteuttajat ovat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Demos Research Institute.
Mitä mieltä olit jutusta?