Professori Marko Kohtamäki palkittiin Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä

Palkinto ja kunniamaininnat jaettiin Vaasan yliopiston järjestämässä Research Exhibition of Energy -tiedeposterinäyttelyssä keskiviikkoiltana. Näyttely on osa meneillään olevan Vaasan EnergyWeekin ohjelmistoa.

Palkintoraati painotti tänä vuonna tiedeviestintää sosiaalisessa mediassa ja aktiivista vuoropuhelua eri yleisöjen kanssa. Professori Marko Kohtamäki on yksi yliopiston seuratuimmista tutkijoista LinkedInissä. Hän viestii somessa aktiivisesti ja jakaa päivityksissään näkemyksiään ja tutkimustuloksiaan liittyen esimerkiksi strategiseen johtamiseen, palvelullistumiseen ja yritysten liiketoiminnan uudistamiseen. 

Lisäksi Kohtamäki on uuttera puhuja erilaisissa webinaareissa, seminaareissa ja keskusteluissa, kysytty vieras yrityspodcasteissa ja blogeissa sekä arvostettu asiantuntija mediassa.

Raadin mukaan Kohtamäen ansiokas tiedeviestintä osoittaa, kuinka tutkimustieto voi rikastuttaa yhteiskunnallista keskustelua ja tukea päätöksentekoa yrityksissä ja yhteiskunnassa.

– Ilman vaikuttavuutta tutkimus on turhaa. Tutkimuksen täytyy olla hyödyllistä, ja ollakseen hyödyllistä, sen täytyy olla vaikuttavaa tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa, sanoo Kohtamäki.

Kohtamäen mielestä tärkeää on myös tiedon ymmärrettävyys ja sovellettavuus.

– Olennaista on tutkimusten tulosten kääntäminen käytännöiksi ja sellaisen kielen ja puheen muotoon, jota yrityksissä oikeasti käytetään.

Kohtamäki sanoo, että on hyvä, jos tutkimusta tulkitaan yritysten ja organisaatioiden kohtaamien haasteiden kautta. Esimerkiksi, miksi hyvätkin strategiset suunnitelmat valuvat hiekkaan ja miksi strategian toteuttamisessa usein epäonnistutaan? 

– Yhteisen strategisen ymmärryksen rakentaminen on sitä ydintä. Valitettavan usein, kiire syö ”yhteisen” aamiaiseksi – ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät osaa toimia strategian mukaisesti. Yhteisestä ymmärryksestä syntyy se "me ollaan tässä samassa veneessä kokemus". Jos henkilöstöllä on tuo kokemus, päätöksiä toteutetaan paljon tehokkaammin, ja tämä näkyy kilpailukyvyssä, kannattavuudessa ja kasvussa.

Kohtamäki kertoo, että on saanut paljon myönteistä palautetta tiedeviestinnästä etenkin silloin, kun hän on päässyt keskustelemaan kilpailukyvystä ja yritysten menestymisestä tai johtajien valmentamisesta hyvin laajasti ja avoimesti.

– Tyypillinen mielikuva professorista saattaa olla kapea-alainen introvertti. Taidan kuitenkin olla jonkinlainen vastakohta, hyvin laajasti yritysten ja asiantuntijoiden menestymisestä ja yhteiskuntapolitiikasta kiinnostunut, aika ekstrovertti proffa, tuumii Kohtamäki.

Image

Essi Vesterisen ajankohtainen tutkimus puhuttaa mediassa

Markkinoinnin tutkijatohtori Essi Vesteriselle myönnettiin kunniamaininta esimerkillisestä tiedeviestinnästä. Hän väitteli viime syksynä Vaasan yliopistossa tohtoriksi. Vesterisen tutkimus osoittaa, että omaan hyvinvointiin vetoaminen voi olla ympäristöhuolia tehokkaampi keino vähentää vaatteiden kulutusta. Tutkimuksen mukaan vaatteiden käyttöiän pidentäminen on myös yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja positiivisempaan kehonkuvaan.

Image

Vesterisen väitöstutkimus on herättänyt laajaa kiinnostusta sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa. Lisäksi hän on itse viestinyt tutkimuksestaan aktiivisesti esimerkiksi podcasteissa ja blogeissa.

– Kulutus on tutkimusaiheena ylipäätään kiinnostavaa, koska se koskee meitä kaikkia. Haluaisin uskoa, että tutkimukseni on herättänyt kiinnostusta myös siksi, että se tarjoaa hieman aiemmasta kestävyyskeskustelusta poikkeavan uuden näkökulman ylikulutukseen ja kestävään kulutukseen, sanoo Vesterinen.

Entä minkä neuvon Vesterinen antaisi muille väitöskirjan tekijöille ja nuorille tutkijoille, jotka miettivät, uskaltaisiko omaa tutkimusta tuoda esiin julkisuudessa?

– Vaikka itsestä tuntuisi, ettei oma tutkimus kiinnosta ketään, niin kannattaa muistaa, että tutkija eksyy helposti niin sanottuun itsestäänselvyyden illuusioon. Tällä tarkoitan sitä, että kun on itse perehtynyt omaan tutkimusaiheeseensa jo pidemmän aikaa, ei enää hahmota, mikä on yleistietoa ja mikä sellaista tietoa, joka on vain itsellä. Niinpä monet sellaiset asiat, jotka omassa mielessä ovat jo muodostuneet itsestäänselvyyksiksi, ovatkin monen muun näkökulmasta aivan uutta ja usein myös mielenkiintoista tietoa.

Mohammed Elmusrati: Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia tiedeviestintään, mutta ei korvaa tutkijoita viestinnässä

Tietoliikennetekniikan professori Mohammed Elmusrati sai kunniamaininnan pitkäjänteisestä tiedeviestinnästä sosiaalisessa mediassa. Hän on jakanut tutkimustaan ja opetustaan verkossa jo useiden vuosien ajan, aiemmin erityisesti X:ssä ja nykyisin yhä enemmän LinkedInissä.

Image

Elmusrati tutkii ja opettaa muun muassa koneoppimisen ja tekoälyn sovelluksia, peliteoriaa, langattomia verkkoja, bioteknologiaa, langatonta automaatiota ja digitalisaatiota. Hän jakaa somepostauksissaan tutkimustuloksia, uusia artikkeleita ja kirjoja sekä näkymiä professorin arkeen luennoilta kansainvälisiin konferensseihin. Hän nostaa usein esiin myös jatko-opiskelijoidensa ja tutkimusryhmänsä työtä.

Elmusrati kannustaa tutkijoita viestimään omasta tutkimuksestaan.

– Kannustaisin kollegoitani näkemään tiedeviestinnän ja sosiaalisen median luontevana jatkona omalle akateemiselle työlle. Tieteellisen tiedon tulisi ulottua myös yliopistokampuksen ulkopuolelle, ja sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden jakaa omaa tutkimusta laajemmalle yleisölle. Se on myös hyvä foorumi keskustelemiseen tieteen tekemisestä, kuten tutkimusprosessin haasteista. Tällainen vuoropuhelu auttaa tekemään akateemista maailmaa ymmärrettävämmäksi. Samalla näen, että sosiaalinen media on tehokas tapa tuoda esiin Vaasan yliopiston akateemista elinvoimaa.

Pitkään koneoppimis- ja tekoälytutkimusta tehnyt Elmusrati näkee, että tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia myös tiedeviestintään. Erityisesti silloin, kun tiedettä halutaan yleistajuistaa ja tehdä monimutkaisia aiheita ymmärrettäviksi.  

– Tiedeviestinnässä tekoälyn kyky yksinkertaistaa monimutkaisia aiheita ja tiivistää pitkiä tekstejä on todellinen käännekohta. Itse esimerkiksi käytin hiljattain Googlen NotebookLM-tekoälytyökalua lyhyen videon tekemiseen, jossa esittelin uusimman kirjani keskeisen teeman. Työkalu auttoi muuntamaan monimutkaiset käsitteet helposti ymmärrettävään viiden minuutin esitykseen. Palaute oli erittäin myönteistä. Tällaiset työkalut laajentavat tutkimuksen saavutettavuutta tavoilla, jotka eivät aiemmin olleet yhtä helposti mahdollisia.

Elmusrati kuitenkin muistuttaa, että tekoälyn yleistyessä tutkijoiden merkitys luotettavan tiedon välittäjinä korostuu.

– Tekoälytutkijana näen myös haasteet. Tekoälyn mahdollistama nopea sisällöntuotanto herättää perusteltuja kysymyksiä tiedon paikkansapitävyydestä, luotettavuudesta ja virheellisen tiedon leviämisestä. Siksi en usko, että tekoäly korvaa tutkijoita viestinnässä, pikemminkin tutkijoiden rooli muuttuu. Tutkijoista tulee entistä tärkeämpiä luotettavia asiantuntijoita, jotka varmistavat tiedon paikkansapitävyyden, auttavat ymmärtämään ilmiöitä ja huolehtivat siitä, että tekoälyn tukema tiedeviestintä pysyy vastuullisena ja luotettavana.
 

Vaasan yliopiston tutkijat esittelivät tuloksiaan ja hankkeitaan EnergyWeekin tiedenäyttelyssä

Image

Research Exhibition of Energy keräsi tuttuun tapaan runsaasti yleisöä taidehalliin tutustumaan Vaasan yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuspostereita oli hallissa noin 40 kappaletta. Postereiden lisäksi moni sai hyvän mahdollisuuden keskustella ja kysyä tutkimuksesta suoraan tutkijoilta. Tilaisuus pidettiin EnergyWeekin yhteydessä ja sen järjestivät Vaasan yliopisto ja sen neljä tutkimusalustaa: VEBIC, Digital Economy, Resilienssi ja InnoLab.
 

Image

Image

Image

Image

Image