Kasvua ja kilpailukykyä tekoälyllä ja aineettomalla pääomalla sekä tiekartta kestävälle avaruustaloudelle – Vaasan yliopistolle kaksi STN-rahoitusta

Miksi talous ei kasva ja tuottavuus parane?

Taloustieteen professori Hannu Piekkolan mukaan TRANSFORM-AI-hanke ratkoo Suomen innovaatioparadoksia. Vahvasta osaamisesta ja tutkimuspanostuksista huolimatta talouskasvu ja tuottavuus eivät ole kehittyneet toivotusti.

– Suomessa on hyvät resurssit ja aineetonta pääomaa, mutta miksi näistä ei saada riittävästi irti? Kasvu on laahannut vuodesta 2008 lähtien hitaana, muistuttaa Piekkola.

Johtajuus, aineettomat resurssit ja innovaatiot voivat hänen mukaansa toimia tekoälyvetoisen kasvun ajureina. Hanketta ajatellen Vaasan yliopistolla on pitkäaikaista osaamista aineettoman pääoman tutkimuksesta ja käytössään laajat kokonaisaineistot työntekijöistä ja yrityksistä.

– Aiemmissa EU-rahoitteisissa Globalinto- ja Innodrive-projekteissamme kehittämämme menetelmä mittaa aineetonta pääomaa mikrotasolla perustuen ammatteihin. Aineeton investointi koostuu palkkakustannusten ja luovaan työhön käytetyn ajan lisäksi niiden edellyttämistä välituotteista ja aineellisesta pääomasta, joka on erikseen arvioitu panos-tuotostaulukoista.

Vaasassa on Piekkolan mukaan myös osaamista johtamisessa, rahoituksessa ja lainopillisissa kysymyksissä, jotka liittyvät digitalisaation sääntelyyn. Lisäksi hankkeessa on keskeistä tarkastella kestävää kehitystä ja resilienssiä. Piekkola huomauttaakin, että Vaasassa on vahvaa energiatalouden tutkimusta taloustieteessä.

Vaasan yliopiston lisäksi TRANSFORM-AI-hankkeessa ovat mukana sitä vetävä Turun yliopisto sekä Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Pellervon taloustutkimus PTT. Monitieteinen tutkijakonsortio hyödyntää taloustieteen lisäksi muun muassa käyttäytymistieteitä ja oppimistutkimusta.

Yli 30 sidosryhmätoimijan kanssa toteutettavan hankkeen on tarkoitus tuottaa konkreettisia työkaluja ja politiikkasuosituksia tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen, osaamisen kehittämiseen ja markkinoiden uudistamiseen kestävällä tavalla.

Vaasan yliopiston osuus hankkeen rahoituksesta on 377 608 euroa. Koko hankkeen rahoitus on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

– Projekti on yhteensä kuusivuotinen, joka on nyt budjetoitu ensiksi kolmelle vuodelle. STN-rahoituksen on tarkoitus jatkua samana myös seuraavana kolmivuotiskautena. Uskon myös, että projektin tulosten levittäminen ja hyödynnettävyys tulevat olemaan poikkeuksellisen vahvoja.

Avaruustalous tuo ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja aluekehitykseen

Aluetieteen apulaisprofessori Helka Kalliomäen mukaan avaruustalous tarjoaa ratkaisuja moniin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

– Satelliittiteknologiat, kuten maapallon havainnointi ja satelliittinavigointi, ovat yhä tärkeämpiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, infrastruktuurin resilienssin varmentamisessa, digitaalisten yhteyksien parantamisessa ja tuottavuuden kasvussa. Ne tukevat myös julkisia palveluja, alueellista innovaatiota ja datalähtöistä päätöksentekoa.

Vaikka Suomi on edennyt uudessa avaruustaloudessa (new space economy), niin hajanaiset ponnistelut ja rajallinen yhteistyö eri sektoreiden välillä voivat Kalliomäen mukaan heikentää kykyä hyödyntää avaruusinnovaatioita. SPACECONOMY-hankkeessa tarkoituksena onkin luoda ekosysteemi, joka yhdistää yliopistot, teollisuuden, viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan edistämään systeemistä uudistusta ja taloudellista resilienssiä.

– Kehittämällä maamme avaruusalan ekosysteemiä Suomella on mahdollisuus tulla avaruustalouden kestävän ja osallistavan kehityksen edelläkävijäksi, sanoo Kalliomäki.

SPACECONOMY-hanke on saanut yhteensä 2,9 miljoonan euron STN-rahoituksen, josta 387 290 euroa Vaasan yliopistolle. Konsortioon kuuluvat Vaasan yliopiston lisäksi hanketta johtava Tampereen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Hankkeen viestinnästä vastaa pääosin palkittu avaruustoimittaja Jari Mäkinen, mutta myös konsortiokumppanit osallistuvat sen toteutukseen.

Kalliomäki kertoo, että monialainen konsortio yhdistää syvällistä asiantuntemusta avaruusteknologioista, tekoälystä, taloustieteistä, kestävyydestä, hallinnosta ja yhteiskuntatieteistä.

Hankkeessa esimerkiksi selvitetään, miten kaukokartoitus-, satelliittipaikannus- ja tietoliikennedata voivat parantaa tuottavuutta, resilienssiä ja hyvinvointia ja mitkä kestävät ja skaalautuvat liiketoimintamallit kannattaa valita satelliittipohjaisten palveluiden tehokkaaseen kaupallistamiseen

Vaasan yliopisto johtaa hankkeessa työpakettia, joka keskittyy erityisesti kansallisen tiekartan kehittämiseen. Tiekarttaa yhteiskehitetään hallinnon, teollisuuden, akateemisen maailman ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa. Työpaketin johtajana toimii avaruusliiketoimintaan perehtynyt professori Arto Ojala. 

– Tiekartta kokoaa yhteen hankkeen löydöksiä ja tarjoaa suosituksia sääntelystä, investoinneista ja innovaatioista Suomen avaruusstrategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Vaasan yliopistossa hanke alkaa vuonna 2026. Kuten TRANSFORM-AI-hankkeessa, myös SPACECONOMY-hankkeessa budjettia on suunniteltu myös optiovuosille 2028–2031, eli kummankin hankkeen budjetit olisivat tässä tapauksessa noin kuusi miljoonaa euroa kuudelle vuodelle. 

Kalliomäen mukaan sidosryhmät ovat vahvasti mukana SPACECONOMY-hankkeessa. Tutkijoiden työtä tukee laaja kansallinen ohjausryhmä ja kansainvälinen tieteellinen neuvonantajakomitea. Hankkeen johtaja on Tampereen yliopiston professori ja Vaasan yliopiston dosentti Heidi Kuusniemi.