Rehtori Minna Martikainen Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa: ”Suomen tulevaisuus ei rakennu osaamista heikentämällä”
Martikainen varoitti valtiovarainministeriön budjettiesityksestä, joka toteutuessaan vähentäisi yliopistojen rahoitusta ensi vuonna kaikkiaan 90 miljoonaa euroa. Aiemmin ilmoitettujen leikkausten lisäksi ehdotukseen sisältyy indeksin jäädytys kahdeksi vuodeksi. Ensi vuonna sen leikkausvaikutus yliopistojen perusrahoitukseen olisi 59 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 jo 112 miljoonaa euroa.
– Indeksijäädytys olisi suora, pysyvä leikkaus yliopistojen perusrahoituksesta. Se merkitsisi toimintojen supistamista, opiskelupaikkojen vähentämistä ja 50 prosentin korkeakoulutusastetavoitteen romuttamista, Martikainen sanoi.
Hän muistutti, että jo aiemmat indeksijäädytykset ja leikkaukset ovat pudottaneet Suomen yliopistojen rahoituksen pysyvästi muiden Pohjoismaiden tasoa alemmaksi.
Martikainen painotti, että parlamentaarisesti sovittu tavoite nostaa T&K-investoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on ollut yksi Suomen tärkeimmistä linjauksista talouskasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
– Nyt ei ole oikea hetki vesittää tätä tavoitetta tai siirtää sitä hamaan tulevaisuuteen. Päinvastoin, tutkimukseen ja osaamiseen panostaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Martikainen korosti.
Rehtorin puhe lukuvuoden avajaisissa
Katso avajaisten verkkolähetys:
Kansanedustaja Matias Mäkynen: “Tutkimus ja koulutus ovat Suomen tärkeimmät julkiset investoinnit”
Kansanedustaja Matias Mäkynen nosti juhlapuheessaan esiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2040, jota Suomessa laaditaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.

– Itse toivon, että visiosta tulee myönteinen, korkeakoulujen perustaa ja toiminnan ennakoitavuutta vahvistava ja yliopistoyhteisöä innostava. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan tiede ja tutkimus, joiden pohjalle järjestetään koulutus selvästi yli puolelle nuorista ikäluokistamme ja luodaan uusia teknologisia innovaatioita, jotka tukevat Suomen menestystä. Tutkimustoiminnan sekä korkeakoulutettujen määrän ja laadun nostaminen ovat tärkeimmät julkiset investoinnit, jotka voimme tehdä Suomen kilpailukyvyn ja korkean kotimaisen arvonlisän viennin vahvistamiseksi.
Mäkynen korosti, ettei Suomen visio voi olla näivettävä ”vähemmällä rahalla pienemmälle joukolle sama osaaminen kuin ennen”, vaan on tavoiteltava huippulaatuista tiedettä ja koulutusta, jotka yhdessä houkuttelevat vientiteollisuuden investointeja ja lisää osaajia.

– Näivettymisen spiraali ei ole edes mikään visio, vaan on mahdollista synnyttää hyvän kehä, jonka voima tulee tutkimuksesta ja tieteestä. Parhaimmillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio voi olla koko Suomen visio.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pääsihteerin vanhempi strateginen neuvonantaja ja Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith toi esiin puheessaan, että epävarmuuksien aikakaudella Suomi nähdään maailmalla esimerkkinä.
– Suomella on mahdollisuus profiloitua huippuosaajaksi kokonaisuusturvallisuusmallin kehittämisessä. Kokonaisturvallisuus edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Se ei ole vain puolustusta, vaan vaatii ennakointia, kriittistä ajattelua ja kansainvälistä yhteistyötä. Tässä yliopistot ovat keskiössä.

Vaasan ylioppilaskunnan tervehdyksen toi ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenni Hiltunen.
– Suomen tämänhetkinen tilanne koskettaa kaikkia. Moni opiskelija kamppailee toimeentulonsa ja jaksamisensa kanssa. On velvollisuutemme yhdessä tuoda esiin, että koulutus ei ole kuluerä vaan sijoitus tulevaisuuteen.
DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen Vaasan yliopiston vuoden 2025 alumniksi
Lukuvuoden avajaisissa palkittiin Vaasan yliopiston vuoden 2025 alumnina DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Tolvanen on vaikuttavalla urallaan teknologiayhtiöiden johdossa näkyvä esimerkki opiskelijoille. Viimeiset neljä vuotta Tolvanen on ollut DNA Oyj:n toimitusjohtaja ja sitä ennen toiminut muun muassa Suomen Microsoftin toimitusjohtajana.

Tolvanen on lisännyt yliopiston vuorovaikutusta talouselämän kanssa olemalla mukana muun muassa yliopiston varainhankinnassa.
– Olin todella yllättynyt ja kiitollinen kuullessani palkinnosta. Arvostan Vaasan yliopistoa todella paljon, ja tämä on minulle suuri kunnia, Tolvanen iloitsee.
Hän näkee yliopistokoulutuksen tärkeänä suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle.
– Yritysten ja laajemmin koko Suomen kilpailukyvyn ja innovaatioiden kannalta osaamisen merkitys korostuu, ja tässä yliopistoilla on äärimmäisen tärkeä rooli.
Pohjanmaan kauppakamari -palkinto rahoituksen apulaisprofessori Vanja Piljakille ja nuoremmalle apulaisprofessori Nebojsa Dimicille
Pohjanmaan kauppakamari -palkinto on myönnetty Vaasan yliopiston rahoituksen apulaisprofessori Vanja Piljakille ja nuoremmalle apulaisprofessori Nebojsa Dimicille energia-alaan liittyvästä tutkimusartikkelista, joka on julkaistu arvostetussa Energy Economics -lehdessä.

Palkittu artikkeli tarkastelee energia-alan SPACeja. SPACit ovat kuoriyhtiöitä, jotka keräävät pääomaa listautumisannilla ja ostavat myöhemmin yrityksen vieden sen pörssiin sulautumisen kautta. Tulosten mukaan energia-SPACit tuottavat sijoittajille lyhyellä aikavälillä hyviä voittoja, mutta pitkällä aikavälillä tuotot kääntyvät usein jyrkästi negatiivisiksi. Lisäksi hallintotavoilla ja johdon taustalla havaittiin olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi toimitusjohtajan ulkomainen tausta liittyi pitkän aikavälin heikompiin sijoitustuottoihin.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Vaasan yliopiston uutiskirje kokoaa yhteen ajankohtaiset artikkelit ja tuoreet uutiset. Lue, katso ja kuuntele! Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.