Suomi ei ole ollut historiansa aikana kielellisesti aivan niin homogeeninen kuin usein väitetään, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen entinen johtaja, emeritusprofessori Pirkko Nuolijärvi.
– Kun ajatellaan esimerkiksi Helsinkiä vuonna 1870, asukkaista 17 prosenttia oli muunkielisiä eli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaupunki oli silloin pieni, asukkaita oli alle 30 000. Nykyään Helsingissä on yli 600 000 asukasta ja muunkielisiä on 14 prosenttia, sanoo Nuolijärvi, joka esitelmöi eilen Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten yksikön ja Monikielisyysinstituutin järjestämässä kolmipäiväisessä NORDAND-konferenssissa.
– Kun ajatellaan esimerkiksi Helsinkiä vuonna 1870, asukkaista 17 prosenttia oli muunkielisiä eli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaupunki oli silloin pieni, asukkaita oli alle 30 000. Nykyään Helsingissä on yli 600 000 asukasta ja muunkielisiä on 14 prosenttia, sanoo Nuolijärvi, joka esitelmöi eilen Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten yksikön ja Monikielisyysinstituutin järjestämässä kolmipäiväisessä NORDAND-konferenssissa.