Vaasan yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 45 lisäaloituspaikkaa

Yliopistolle osoitetut lisäaloituspaikat kohdentuvat kyberjohtamiseen (25 paikkaa), automaatioon ja tietotekniikkaan (10 paikkaa) sekä sähkö- ja energiatekniikkaan (10 paikkaa).

Päätös on osa hallituksen toimia, joilla nostetaan Suomen koulutus- ja osaamistasoa sekä vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä, kestävää kehitystä ja kokonaisturvallisuutta. Yhteensä ministeriö myönsi 1095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille, joista 595 kohdistuu yliopistoihin.

Rehtori Minna Martikainen näkee päätöksen tärkeänä tunnustuksena Vaasan yliopiston vahvoille tuloksille ja roolille Suomen kasvun tukijana.

– Saimme kokoomme suhteutettuna eniten lisäaloituspaikkoja koko maassa, mikä kertoo ministeriön luottamuksesta tekemäämme työhön. Olemme Suomen nopeimmin kasvava ja tehokkain yliopisto, ja meiltä valmistuvien työllistyminen on valtakunnan kärkeä. Lisäaloituspaikat vahvistavat asemaamme osaamisen ja kilpailukyvyn rakentajana erityisesti talouskasvua tukevilla aloilla, joilla työvoimatarve kasvaa nopeasti. Ne mahdollistavat myös yliopiston oman kasvun jatkumisen – ja sen, että voimme edelleen kouluttaa asiantuntijoita, jotka tukevat Suomen taloudellista ja teknologista kehitystä.

Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi käynnistettävistä kasvutoimista. Kehysriihessä linjattiin, että koulutus- ja osaamistason nostoon kohdennetaan kertaluonteisesti yhteensä 100 miljoonan euron lisäpanostus. Lisäpanostusta kohdistetaan kasvutoimeen, jolla nostetaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta ikäluokasta kohti 50 prosenttia. Aloituspaikkalisäykset tulevat käyttöön syksyllä 2026 alkavissa koulutuksissa, joihin hakeminen päättyi kevään toisessa yhteishaussa. Lisäaloituspaikkojen rahoituksessa huomioidaan niiden kohdentuminen korkeakoulutuksen ensikertalaisille.

Ministeriön päätöksessä on huomioitu hakukohteet, jotka kytkeytyivät suoraan Suomen kestävän kasvun, uudistumisen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi tehdyistä kansallisista valinnoista johdettuihin alakokonaisuuksiin. Tämän lisäksi lisäaloituspaikkojen kohdentamisessa otettiin huomioon perustelut aloituspaikkojen lisäämiselle sekä arvioitiin korkeakoulujen esityksiä suhteessa koulutustarjontaan, hakupaineeseen ja ennakoituihin työvoimatarpeisiin. Hakupainetta tarkasteltiin myös huomioiden erityisesti alueet, joissa korkeakoulupaikkoja on vähiten suhteessa nuorisoikäluokan kokoon.