'

Verkkokaupat ohjaavat valintojasi pimeillä keinoilla

Image
Hanna Leipämaa-Leskinen istuu portaikossa ja katsoo kameraan
Verkko-ostaminen on arkea lähes jokaiselle. Samalla kuluttajat kohtaavat yhä enemmän verkkokauppojen keinoja, joilla ostopäätöksiä pyritään nopeuttamaan ja ohjaamaan. Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin apulaisprofessori Hanna Leipämaa-Leskinen tutkii, miten verkkokaupat vaikuttavat kuluttajien päätöksentekoon ja miksi harhaanjohtavia käytäntöjä on usein vaikea tunnistaa.

Moni ajattelee verkkokauppahuijauksen tarkoittavan verkkosivustoa, josta tilattua tuotetta ei koskaan toimiteta. Leipämaa-Leskisen mukaan ilmiö on kuitenkin paljon laajempi.

– Huijaukset voivat olla suoria petoksia, mutta yhä useammin kyse on kuluttajan hienovaraisesta ohjaamisesta. Verkkokaupan käyttöliittymä voidaan suunnitella siten, että kuluttaja tekee päätöksiä, joita ei alun perin aikonut tehdä.

Verkkokaupoissa voidaan esimerkiksi korostaa tuotteiden rajallista saatavuutta, käyttää jatkuvia laskureita tai tarjota lisäpalveluita tavalla, joka ohjaa kuluttajaa hyväksymään ne huomaamattaan. Tällaisia keinoja kutsutaan tutkimuksessa pimeiksi käytännöiksi.

Leipämaa-Leskisen mukaan kuluttajan voi olla vaikea havaita, milloin hänen päätöksentekoonsa pyritään vaikuttamaan.

– Verkkokaupat on usein suunniteltu tekemään ostamisesta mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Samaan aikaan ostoprosessiin voidaan rakentaa elementtejä, jotka vähentävät harkintaa tai luovat kiireen tunnetta.

Kuluttajalle voidaan esimerkiksi väittää, että juuri kyseistä tuotetta on enää ”vain muutama jäljellä”.
Hanna Leipämaa-Leskinen
,
Apulaisprofessori

Algoritmit johdattavat ostoksille

Verkossa kuluttaja ei törmää ainoastaan verkkokauppoihin, vaan myös hakukoneiden, sosiaalisen median ja muiden alustojen suosittelualgoritmeihin.

Kun ihminen hakee tietoa tuotteesta tai palvelusta, algoritmit alkavat tarjota vastaavaa sisältöä yhä enemmän. Tämä voi lisätä myös epäluotettavien toimijoiden näkyvyyttä.

– Digitaaliset alustat ovat merkittäviä portinvartijoita. Kuluttajalle voi syntyä vaikutelma, että näkyvillä oleva verkkokauppa on luotettava, vaikka näin ei välttämättä ole.

Tekoälyn yleistyminen tuo ilmiöön uusia haasteita. Tekoälyllä voidaan tuottaa vakuuttavan näköisiä tuotekuvia, asiakasarvioita ja markkinointisisältöjä, joiden perusteella epäluotettava verkkokauppa voi vaikuttaa aidolta. 54-vuotiaan suomalaisen Riitan jättämä positiivinen asiakasarvio voi todellisuudessa olla täysin tekoälyn luoma.

Huijauksille ei ole yhtä tyypillistä uhria

Verkkokauppahuijauksista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein tiettyihin ikäryhmiin. Leipämaa-Leskisen mukaan tutkimustieto ei kuitenkaan tue ajatusta yhdestä selkeästä riskiryhmästä.

– Periaatteessa kuka tahansa voi joutua harhaan. Tilanne, kiire ja verkkokaupan käyttämät keinot voivat vaikuttaa päätöksentekoon enemmän kuin esimerkiksi ikä.

Erityisen otollinen tilanne syntyy silloin, kun kuluttaja kokee löytäneensä poikkeuksellisen hyvän tarjouksen tai tarvitsee tuotteen nopeasti.

– Juuri kiire on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa ihmisen päätöksentekoon. Kun harkinta-aika lyhenee, myös kriittinen arviointi vähenee.

Seuraukset voivat ulottua rahallisia menetyksiä pidemmälle

Verkkokauppahuijauksista aiheutuvat vahingot eivät rajoitu pelkästään menetettyihin euroihin. Kuluttaja voi luovuttaa huijarille henkilötietojaan, maksutietojaan tai muuta arkaluonteista tietoa.

Lisäksi kokemus voi heikentää luottamusta verkkokauppaan laajemminkin.

– Jos kuluttaja kokee tulleensa huijatuksi, se voi vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu verkkokauppaan ja digitaalisiin palveluihin tulevaisuudessa. Se on ongelma myös rehellisille yrityksille.

Leipämaa-Leskisen mukaan kuluttajien medialukutaidon ja digitaalisten ympäristöjen ymmärtämisen merkitys korostuu entisestään teknologian kehittyessä.

– Verkkokaupassa kannattaa pysähtyä hetkeksi ennen ostopäätöstä. Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta tai ostamista pyritään kiirehtimään, siihen kannattaa suhtautua kriittisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia verkkokauppahuijauksista
 

Mistä tunnistan epäilyttävän verkkokaupan?

Hälytysmerkkejä voivat olla poikkeuksellisen alhaiset hinnat, puutteelliset yhteystiedot, epäselvät toimitus- tai palautusehdot sekä voimakas kiireen tunne, jota verkkokauppa pyrkii luomaan.

Mitä ovat verkkokauppojen pimeät käytännöt?

Pimeät käytännöt ovat käyttöliittymäratkaisuja, joilla kuluttajaa pyritään ohjaamaan tiettyyn toimintaan. Esimerkkejä ovat automaattisesti valitut lisäpalvelut, vaikeasti löydettävät peruutusvaihtoehdot ja jatkuvat kiireviestit.

Voiko verkkokauppa olla harhaanjohtava ilman varsinaista huijausta?

Kyllä. Kaikki kuluttajaan vaikuttavat käytännöt eivät ole rikollisia, mutta ne voivat silti ohjata tekemään päätöksiä, joita kuluttaja ei muuten tekisi.

Lisääkö tekoäly verkkokauppahuijausten riskiä?

Tekoäly mahdollistaa entistä uskottavampien kuvien, arvioiden ja markkinointimateriaalien luomisen. Siksi verkkokaupan luotettavuutta ei kannata arvioida pelkän ulkoasun perusteella.

Keitä verkkokauppahuijaukset koskevat?

Tutkimusten perusteella yhtä tyypillistä riskiryhmää ei ole. Kuka tahansa voi joutua harhaanjohtavan verkkokaupan tai huijauksen kohteeksi.

Mikä on tärkein neuvo verkko-ostajalle?

Pysähdy hetkeksi ennen ostamista, ja mieti tarvitsetko tuotetta todella. Tarkista verkkokaupan taustatiedot, lue toimitus- ja palautusehdot sekä arvioi kriittisesti, pyritäänkö sinua kiirehtimään tekemään päätös.

Hanna Leipämaa-Leskinen tutkii verkkokauppojen harhaanjohtavia käytäntöjä osana Vaasan yliopiston MISLEAD-tutkimushanketta. Hankkeessa selvitetään, miten harhaanjohtavat kaupalliset sisällöt leviävät digitaalisissa ympäristöissä.

Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje

Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.

Tilaa uutiskirje