Vaasan yliopisto korosti tutkimuksen vaikuttavuutta ja yhteistyötä EnergyWeekillä – energiasiirtymä, resilienssi ja innovatiiviset ratkaisut esillä viikon keskusteluissa
Energiatransitio vaatii uusia innovaatioita ja yhteistyötä – EnergyWeekin iltatilaisuus kokosi asiantuntijat Vaasan yliopistoon
Euroopan energiatransitio ja resilienssi edellyttävät uusia innovaatioita sekä tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Tämä oli keskeinen viesti Vaasan yliopistossa järjestetyssä European Energy Transition & Resilient Sovereignty -iltaseminaarissa, joka kokosi yhteen eurooppalaisia päättäjiä, yritysjohtajia ja tutkijoita.
Rehtori Minna Martikainen korosti avauspuheenvuorossaan tutkimuksen ja yritysyhteistyön merkitystä.
– Tiede on merkityksellistä vasta, kun se kytkeytyy yrityksiin ja yhteiskuntaan ja saa aikaan vaikuttavuutta, Martikainen totesi.
Karel Tousseyn, joka on Belgian suurlähettiläs Suomessa ja Virossa, muistutti, että energiakriisit ovat usein vauhdittaneet uusia ratkaisuja ja muutoksia.
Näin kävi esimerkiksi Venäjän Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin myötä.
– Olemme monipuolistaneet energiantuotantoamme, vähentäneet riippuvuuksia, kiihdyttäneet uusiutuvan energian käyttöönottoa ja varmistaneet, ettei yksikään toimittaja voi enää pitää maanosaa otteessaan, sanoi tilaisuuden pääpuhuja, EU:n entinen energiakomissaari Kadri Simson.
Avaruusdata nousee yhä tärkeämpään rooliin energiaturvallisuudessa
Tiistain Nordic Pathways to Resilient and Decarbonised Energy Systems -seminaarissa pohdittiin, miten Pohjoismaat voivat vahvistaa sähköverkon resilienssiä, lisätä rajat ylittävää energiaintegraatiota ja vauhdittaa päästövähennyksiä yhteistyön avulla.
Tutkijatohtori Giovanna Pinilla De La Cruz esitteli Vaasan yliopiston hankkeita, jotka tukevat Pohjoismaiden tavoitetta kohti vahvoja, integroituneita ja vähähiilisiä energiajärjestelmiä. Hän korosti, että alueellisen yhteistyön tarve on nyt suurempi kuin koskaan.
Seminaarissa kuultiin myös Magtechin toimitusjohtaja Eilert Bjerkanin, Energiaviraston johtaja Veli‑Pekka Saajon ja Euroopan komission energia-asioiden neuvonantaja Eero Ailion puheenvuorot teknologioiden käyttöönoton vauhdittamisesta, sääntelyn roolista energiasiirtymässä ja Pohjoismaiden edelläkävijyydestä Euroopassa. Tilaisuus päättyi Vaasan yliopiston tutkimus- ja kehitysjohtaja Jan Segerstamin vetämään paneelikeskusteluun. Tapahtuman järjesti Vaasan yliopiston tutkimusalusta VEBIC.
Miten avaruuspohjainen data voi parantaa energiajärjestelmien resilienssiä? Tätä kysymystä käsiteltiin EnergyWeekillä tiistaina Powered by Space: Building Resilient Energy Systems -seminaarissa. Tilaisuuden avasi Vaasan yliopiston professori Ali Nadir Arslan, joka kertoi avaruusteknologioiden roolista nykyaikaisissa energiajärjestelmissä. Satelliittipohjainen data mahdollistaa muun muassa valvonnan, tarkan ajoituksen ja yhteyksien toimivuuden.
– Avaruus ei ainoastaan tue energiajärjestelmiä, vaan on osa niiden toiminnallista selkärankaa, Arslan totesi.
Työelämäprofessori Hanna Smithin moderoimassa paneelikeskustelussa tarkasteltiin energiajärjestelmien turvallisuuden ja resilienssin kehittämistä sekä sitä, miten avaruusteknologia ja avaruusdata tukevat tätä. Mukana olivat muun muassa Business Finlandin Tiina Nurmi, Huoltovarmuuskeskuksen Janne Känkänen, ABB:n Petri Hovila, Euroopan komission tutkimuskeskuksen Lukasz Kosma Bonenberg sekä Vaasan yliopiston Elham Ahmadi.
Tiistai-iltapäivän sessiossa vanhempi tutkija Katja Sirviö esitteli Novel Power Infra -konseptin, jota on valmisteltu yhdessä EnergyVaasan yritysten kanssa vastaamaan kehittyvien energiajärjestelmien verifiointi-, validointi- ja sertifiointikäytäntöjen haasteisiin. Session asiantuntijat toivat eri näkökulmista esiin, että joustavat ja kestävät energiajärjestelmät vaativat järjestelmätasoista, simulaatioihin perustuvaa validointia.
Datakeskukset ja järjestelmätason simulointi muovaavat energiatulevaisuutta
Keskiviikon EnergySampo‑foorumissa yhtenä keskeisenä teemana oli, kuinka järjestelmätason simuloinnin rooli kasvaa energiajärjestelmien kehittyessä nopeasti ja muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi. Vanhempi tutkija Katja Sirviö korosti esityksessään simuloinnin merkitystä ja sitä, miten sen avulla voidaan tarkastella monimutkaisten järjestelmien käyttäytymistä ennen ratkaisujen viemistä käytäntöön.
– Simulointi ei ole enää pelkkä tutkimustyökalu. Siitä on tulossa strateginen kyvykkyys monimutkaisten energiajärjestelmien ymmärtämiseen ja hallinnointiin, Sirviö totesi.
Osana EnergyWeekiä yliopistolla vieraili kansainvälisten toimittajien ryhmä. Rehtori Minna Martikainen ja vararehtori Mika Grundström esittelivät heille yliopiston tutkimusyhteistyötä ja strategisia aloitteita, kuten Energiatransition laaksoa, joka tukee siirtymää kohti hiilineutraalia ja omavaraista energiajärjestelmää. Kierroksella tutustuttiin myös yliopiston laboratorioihin.
Vaasan yliopiston, Åbo Akademin, Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin ja Novian järjestämässä Future Data Centers- seminaarissa keskiviikkona tarkasteltiin uusimpia teknologioita, jotka muovaavat seuraavan sukupolven tekoälyvetoisia datakeskuksia. Tekoälyn työkuormien kasvu lisää korkean energiatiheyden ratkaisujen kysyntää. Seminaari ja sitä seurannut paneelikeskustelu kokosivat yhteen alan johtajat ja tutkijat pohtimaan sähkönsyötön, jäähdytyksen, hukkalämmön hyödyntämisen ja yhteistoiminnallisen infrastruktuurin innovaatioita, jotka määrittävät kestävien ja energiatehokkaiden datakeskusten tulevaisuuden.
Keskiviikon, tutkijatohtori Bahaa Eltahawyn järjestämässä Robocoast EDIH – Tekoäly ja teollinen kyberturvallisuus -sessiossa käsiteltiin pk-yritysten tarpeita aikakaudella, jossa tekoälyn ja kyberturvallisuuden merkitys kasvaa nopeasti. Keynote‑puheenvuoroissa esiteltiin muun muassa palvelu- ja neuvontakumppani Robocoast EDIH:n toimintaa ja Robocoast 2.0 -hanketta sekä pk‑yritysten keskeisiä AI- ja kyberturvallisuushaasteita.
Vaasan yliopisto on valinnut strategiaprofessori Marko Kohtamäen Vuoden tiedeviestijäksi. Lisäksi kunniamaininnat saivat markkinoinnin tutkijatohtori Essi Vesterinen ja tietoliikennetekniikan professori Mohammed Elmusrati. Palkinnot jaettiin Vaasan yliopiston järjestämässä Research Exhibition of Energy -näyttelyssä EnergyWeekillä.
Palkintoraati korosti aktiivista tiedeviestintää ja vuoropuhelua eri yleisöjen kanssa. Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä palkittu Kohtamäki viestii tutkimuksestaan laajasti sosiaalisessa mediassa sekä keskustelee yritysten, päättäjien ja kuntalaisten kanssa.
– Ilman vaikuttavuutta tutkimus on turhaa. Tutkimuksen täytyy olla hyödyllistä, ja ollakseen hyödyllistä, sen täytyy olla vaikuttavaa tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa, sanoo Kohtamäki.
Research Exhibition of Energy keräsi tuttuun tapaan runsaasti yleisöä taidehalliin tutustumaan Vaasan yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuspostereita oli hallissa noin 40 kappaletta. Postereiden lisäksi moni sai hyvän mahdollisuuden keskustella ja kysyä tutkimuksesta suoraan tutkijoilta. Tilaisuus pidettiin EnergyWeekin yhteydessä ja sen järjestivät Vaasan yliopisto ja sen neljä tutkimusalustaa: VEBIC, Digital Economy, Resilienssi ja InnoLab.
Yliopistojen ja alueen yritysten edustajat opiskelijoiden roastattavana
Torstain aamupäivän seminaareissa Data center technology disruption points and research roadmap sekä Achieving a sustainable future with fossil-free solutions tarkasteltiin, kuinka datakeskuksista voidaan tehdä entistä kestävämpiä, toimintavarmempia ja tulevaisuuteen valmiimpia.
Datakeskusten teknologian murrospisteitä ja tutkimuslinjauksia käsittelevässä sessiossa Vaasan yliopiston tiimi – vanhempi tutkija Katja Sirviö, dekaani Raine Hermans, työelämäprofessori Seth Miller, tutkija Henrik Sievers ja professori Petri Välisuo – esitteli uusimpia havaintojaan datakeskusten arvoketjuissa esiin nousevista murrospisteistä. Keskeinen kysymys oli, miksi teknologinen murros tuntuu aina tulevan yllätyksenä, vaikka sen ei pitäisi. Tiimi päätti esityksensä kutsumalla yritykset ja muut sidosryhmät mukaan tutkimusyhteistyöhön.
Toisessa sessiossa tutkimusjohtaja Taina Tukiainen osallistui keskusteluun Suomen mahdollisuuksista kehittyä kestävien datakeskusten kotipaikaksi. Hän kuvasi, miten Eurooppa voi edetä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa, ja nosti esiin sekä alueen vahvuudet – kuten uusiutuvan energian kasvun – että haasteet, kuten sähköverkon pullonkaulat. Tukiainen korosti, että EU:n politiikka on siirtynyt yksittäisten ilmastotavoitteiden ajamisesta kohti laajempaa muutosagendaa, jossa energia, digitalisaatio ja yhteiskunta kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa ja ihmiset ovat muutoksen keskiössä.
Building Competitive Advantage with DEI -seminaarissa tuotiin esiin, miten monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) vahvistavat organisaatioiden kilpailukykyä. Apulaisprofessori Aušrinė Šilenskytė muistutti, että sosiaalinen kestävyys on yhtä tärkeä ulottuvuus kuin ympäristö- ja taloudellinen kestävyys. Hän nosti esiin kolme keskeistä osa-aluetta: turvallisuuden, oppimisen ja yhteisöllisyyden. Hän havainnollista yritysesimerkkien kautta, miten DEI luo arvoa ja avaa strategisia mahdollisuuksia yritysten arjessa, sen sijaan että sitä tarkasteltaisiin vain HR-työkaluna.
Paneelikeskustelussa tohtorikoulutettava Devendra Jayawardane osallistui keskusteluun koskien suurimpia esteitä, joita yritykset kohtaavat rekrytoidessaan kansainvälistä työvoimaa. Hän korosti, että EnergyVaasa on yksi Pohjoismaiden globaalimmin verkottuneista teollisista ekosysteemeistä, mutta tutkimuksen mukaan osaajapula on yritysten suurin haaste lähivuosina. Jayawardane totesi suunnan olevan oikea, vaikka työtä riittää edelleen.
Energy Academyn järjestämässä Back to the Future Roast! -roastaustilaisuudessa yliopistojen ja alueen yritysten edustajat pääsivät vastaamaan opiskelijoiden kinkkisiin kysymyksiin. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Raine Hermans oli yksi roastattavista henkilöistä. Opiskelijat esittivät panelisteille kiperiä kysymyksiä muun muassa datakeskuksista, vedystä ja resilienssistä. Energy Academy on Vaasan alueen korkeakoulujen ja Vaasan seudun yritysten yhteistyömalli. Tarkoituksena on lisätä alueen kiinnostavuutta opiskelijoiden ja valmistuneiden keskuudessa sekä luoda yhteyksiä työelämään.
Bubbling and Sector Coupling -sessiossa torstaina käytiin käytännönläheistä vuoropuhelua teollisuuden, yhteisöjen, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välillä älykkäistä energiajärjestelmistä. Yhdessä Vaasan yliopiston, EPV Energian, Vaasan Sähkön ja Vaasan kaupungin kanssa pohdittiin, miten uusiutuvia energialähteitä integroidaan energiantuotantoon ja miten dataperusteiset ratkaisut sektorien yhdistämisessä edistävät yhteistyötä, energiatehokkuutta ja kaukolämmön optimointia. Vaasan yliopistosta keskustelemassa olivat professori Petri Välisuo, nuorempi apulaisprofessori Antti Mäenpää ja tutkijatohtori Morteza Vahid Ghavidel.
Yliopiston tiedekasvatusta tarjoava LUMA-keskus Pohjanmaa oli mukana EnergyWeek NextGen -tapahtumassa, joka tarjosi viikon aikana interaktiivisen tiedenäyttelyn varhaiskasvatus- ja kouluryhmille. Kasvattajilla ja opettajilla oli mahdollisuus tutustua alueen energiateemaisiin opetusmateriaaleihin, välineistöihin ja opetusalan hankkeisiin. Lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu, jossa koulut ja teollisuus pohtivat yhdessä, miten nuoria voitaisiin innostaa STEM-aloille. Interaktiivinen, elämyksellinen tiedenäyttely avaa ovensa perheille lauantaina 21.3.2026.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.