Ulkomaisista tytäryhtiöistä luopuminen voi lisätä monikansallisten yritysten riskejä – riskien arvioinnit ratkaisevan tärkeitä

Ulkomaisista tytäryhtiöistä luopuminen tai niiden myynti saattaa aluksi vaikuttaa helpolta tavalta parantaa monikansallisen yrityksen taloutta tai suunnata sen toimintaa uudelleen, mutta divestoinnit eivät aina ole yrityksille hyödyllisiä.

Varsinkin jos samalla menetetään arvokkaita strategisia resursseja, divestointi voi toisinaan lisätä rahoitusriskiä.

Arshed Iqbal sanoo, että vaikka yksikään yritys ei normaalisti lakkauttaisi niin sanottua lypsävää lehmää, myyntihinta tai välitön kassavirta eivät saisi yksinään ratkaista päätöstä.

Iqbalin Vaasan yliopistossa tarkastettava kansainvälisen liiketoiminnan väitöstutkimus korostaa riskien arvioinnin merkitystä divestointeihin liittyen. Hän on tutkinut ulkomaisia divestointeja pitkällä aikavälillä ja pohjoismaisesta näkökulmasta.

– Yritysten tulisi arvioida etukäteen tytäryhtiön menettämisestä aiheutuvat kustannukset sekä pohtia pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi tulisi laatia suunnitelma kyseiselle ajanjaksolle.

Riskiarvioinnin merkitys on kasvanut entisestään globaalin epävarmuuden lisääntyessä.

– Yritysten on oltava varovaisempia, koska elämme maailmassa, jossa on monia muuttuvia tekijöitä, kuten geopoliittisia jännitteitä ja kauppakonflikteja.

Johdon kyvykkyydet avainasemassa

Ulkomainen divestointi sinänsä ei ole onnistuminen tai epäonnistuminen, mutta samankaltaiset divestoinnit voivat johtaa hyvin erilaisiin lopputuloksiin.

– Tärkein neuvoni on, että divestointia ei pidä tehdä pelkästään myyntihinnan tai välittömän kassavirran perusteella. Toisaalta divestointi voi auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevaa emoyhtiötä vapauttamalla resursseja ja vähentämällä taloudellista painetta, Iqbal sanoo.

Siinä missä aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet paljolti siihen, miksi yritykset myyvät liiketoimintojaan, Iqbalin väitöstutkimus tarjoaa näkemyksiä divestointien vaikutuksesta yritysten rahoitusriskeihin, osakkeenomistaja-arvoon sekä ylimmän johdon strategiseen rooliin.

Kokeneet johtajat ovat avainasemassa riskien hallinnassa.

– He pystyvät lieventämään mahdollisia haitallisia vaikutuksia, mutta onnistumiset ja epäonnistumiset riippuvat aina myös olosuhteista.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on avoin viestintä ja kulttuurinen tietoisuus. Jos luottamus menetetään, divestointi voi viedä yritykseltä niin maineen, markkinaosuuden kuin verkostotkin. Myös tytäryhtiöiden avainhenkilöiden menettämisessä on riskinsä – nämä voivat esimerkiksi perustaa omia kilpailevia yrityksiään.

– Paikoin henkilöstölle on tarjottu esimerkiksi mahdollisuutta työskennellä toisessa maassa tai autettu heitä uuden työn löytämisessä omassa maassaan.

Yksi tutkimuksen yllättävimmistä havainnoista liittyy yritysvastuuseen (corporate social responsibility, CSR).

– Laajat yritysvastuusitoumukset ja -investoinnit voivat aiheuttaa ylimääräistä taloudellista painetta ulkomaisten divestointien yhteydessä.

Väitöstutkimustaan varten Iqbal analysoi kaikkiaan yli sadan monikansallisen yrityksen paneeliaineistoja sekä haastatteli seitsemää sellaista ylimmän johdon edustajaa, joilla on suoraa kokemusta ulkomaisista divestoinneista. Haastattelut tehtiin vuosina 2024–2025.

Väitöskirja

Iqbal, Arshed (2026) Foreign divestment outcomes and risk mitigation: A Nordic perspective. Acta Wasaensia 590. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

KTM Arshed Iqbalin väitöstutkimus “Foreign divestment outcomes and risk mitigation: A Nordic perspective” tarkastetaan perjantaina 18.9.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/62117067355?pwd=7TAJlvN8utU5KAltdYZ33HnwrbBPYc.1
Password: 910634

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Ulf Andersson (Mälardalen University) ja kustoksena professori Arto Ojala.