Simulaatio-opetus vie opiskelijat kuvitteellisen Hiisilän maakunnan päätöksenteon ytimeen
Image
Vaasan yliopistossa on jo kymmenen vuoden ajan toteutettu poikkeuksellista simulaatio-opetusta, jossa opiskelijat astuvat kuvitteellisen Hiisilän maakunnan johto- ja asiantuntijatehtäviin ratkomaan realistisia ja moniulotteisia aluekehittämisen haasteita. Aluetieteen aluekehittämisen simulaatiokurssista on vuosien aikana rakentunut kokonaisuus, jota opettajat kuvaavat koko Julkisen toiminnan johtamisen kandidaattiohjelman lippulaivaksi ja opiskelijat parhaaksi kurssiksi, jolla ovat opiskelleet.
Kurssi sai alkunsa aluetieteen yliopistolehtori Ilkka Luodon mukaan siten, että Luoto ja hänen kollegansa Niklas Lundström lähtivät kokeilemaan, miten toimijuuteen perustuva edularppaus (eng. edu-larp) eli opetuksellinen roolipeli voisi toimia käytännössä.
- Me lähdimme learning by doing -hengessä kokeilemaan, miten tällainen toimijuuteen perustuva edularppaus toimii aluekehittämisen opetuksessa. Huomasimme, että hyvinhän se toimii, Luoto kertoo.
Edularppausta aluepolitiikan maailmassa
Kuvitteellinen Hiisilän maakunta toimii simulaation kehyksenä. Simulaatiossa opiskelijat jaetaan maakunnan ja kuntien eri toimijaryhmiin, ja heidän tehtävänään on reagoida metavaltion eli opettajien antamiin tilannekuviin, kriiseihin ja haasteisiin. Hiisilän maakunnassa tapahtuu vuosittain paljon, ja kurssilla käsiteltävät tilannekuvat ovatkin monesti oikeassa maailmassa tapahtuvia ajankohtaisia ilmiöitä. Tämän vuoden kurssilla teemoina on ollut muun muassa sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vihreän energian maankäyttö ja monikriisi.
Opettajat seuraavat ryhmien työskentelyä läpi kurssin, ja muokkaavat, tarkentavat ja hämmentävät simulaation kulkua tarvittaessa opiskelijoiden tuottamien ratkaisujen pohjalta. Ennen kurssin alkua opettajat miettivät valmiiksi yleiset raamit, joiden mukaan simulaatiot etenevät. Ihan kaikkea ei kuitenkaan mietitä etukäteen valmiiksi, vaan opiskelijoiden keksimiä ratkaisuja kuullaan ja tilanteita muokataan niiden mukaan.
- Opiskelijoiden anti ja luovuus ovat isossa roolissa. Me emme suinkaan keksi kaikkea itse valmiiksi, vaan heidän päätöksensä vievät tarinaa eteenpäin, Luoto kertoo.
Intensiivinen ja työelämää simuloiva kokonaisuus
Kurssi kestää vajaan kuukauden verran ja sisältää neljän kampuksella pidettävän simulaatiosession lisäksi etänä pidettävät kurssin aloitus- ja lopetustilaisuudet. Simulaatiosessioiden lisäksi opiskelijat tekevät kurssin aikana välitehtäviä sekä lopussa laajan yhteenvetotehtävän.
- Opiskelijoilta kuulee usein, että tämä on todella intensiivistä. Ja se on tavallaan tarkoituskin. Simuloimme työelämän aikapainetta ja päätöksenteon hektisyyttä turvallisessa ympäristössä, Luoto kertoo.
Työelämätaitojen harjoittelu onkin yksi kurssin keskeinen tavoite. Opiskelijat oppivat kurssilla esimerkiksi neuvottelutekniikoita, ryhmätyöskentelyä, paineensietokykyä, nopeaa reagointia ja luovaa ongelmanratkaisua. Luodon mukaan kurssi tarjoaa oivalluksia, joita perinteisillä luennoilla voi olla vaikeaa saavuttaa, sillä sessioiden yhteydessä esiteltävät teoriasisällöt ja käytännön taidot sekoittuvat kurssilla ainutlaatuisella tavalla.
Ainutlaatuisuus näkyy myös kurssin laajassa opettajakattauksessa. Luodon lisäksi kurssilla opettavat julkisoikeuden yliopistonlehtori Laura Perttola, aluetieteen yliopisto-opettaja ja utopiatutkija Mikko Karhu, sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijatohtori Patrik Nordin sekä julkisjohtamisen yliopistonlehtori Kirsi Lehto. Jokainen opettaja tuo kurssiin mukanaan oman eritysosaamisensa ja yhdessä tästä kaikesta syntyy uniikki kokonaisuus.
Simulaatio-opetus vie mukanaan: ”Paras kurssi mihin olen ikinä osallistunut”
Tammikuussa kymmenvuotista taivalta juhlistanut kurssi on saanut paljon hyvää palautetta. Suurin osa opiskelijoista kokee simulaation innostavana ja opettavaisena. Vaikka osa ottaakin intensiivisen tahdin ja ryhmätyöskentelyn varauksella vastaan, moni palaa kurssin jälkeen kiittelemään.
- Olemme saaneet palautetta, että tämä on ehdottomasti paras kurssi, jolle opiskelijat ovat ottaneet osaa. Se on aina hienoa kuulla, Luoto kertoo.
Toisen tai kolmannen vuoden hallintotieteiden kandidaattiohjelmien opiskelijoille suunnattu kurssi järjestetään vuosittain tammikuussa, ja sitä halutaan kehittää jatkuvasti opiskelijapalautteiden perusteella. Ensi vuonna kurssia saatetaan laajentaa pidemmäksi kokonaisuudeksi.
- Emme halua hajottaa sitä, mikä toimii. Teemme pieniä ja maltillisia parannuksia aina tarvittaessa, Luoto summaa.
Image
Image
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.