Professori Petri Välisuo: Datakeskusten päästöjä voidaan vähentää käyttämällä hukkalämpö kotimaiseen ruoantuotantoon ja tilojen lämmittämiseen

Suomi elää parhaillaan datakeskusinvestointien kultakautta. Viimeksi syyskuussa teknologiajätti Google ilmoitti investoivansa Suomessa muun muassa tuleviin datakeskuksiinsa ja niihin liittyvään infrastruktuuriin kaikkiaan 13 miljardia euroa ensi ja sitä seuraavana vuonna.

Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo toppuuttelee alan ympärillä käytävää huolestunutta keskustelua. Kansalaisia arveluttavat varsinkin vaikutukset sähkön hintaan sekä datakeskusten aiheuttamat päästöt.

– Hinnannousuja ja päästöjä voidaan hillitä Suomen puhtaan sähkön lisäksi varsinkin tehokkaalla jäähdytyksellä, kysyntäjoustoilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä, Välisuo kertoo.

Datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään nykyisin eniten kaukolämmön tuotantoon, mutta ratkaisu on Välisuon mukaan suhteellisen kallis. Hyödyllisintä olisi, jos hukkalämpöä voitaisiin käyttää lähellä datakeskuksia.

– Esimerkiksi täällä länsirannikolla on paitsi tuulivoimaa myös paljon kasvihuoneita, joiden lämmityksessä voitaisiin siirtyä hukkalämmön hyödyntämiseen. Jatkossa vaikutus myös muuhun ruoantuotantoon kotimaassa voisi olla huomattava, ja tuonnin hiilijalanjälki pienenisi.

Kylmä ilmasto auttaa jäähdytyksessä

Välisuon johtamassa WSTAR-datakeskuslaboratoriossa muun muassa mallinnetaan erilaisia jäähdytysratkaisuja, hukkalämmön hyödyntämistä sekä sähköverkon optimointia ja mahdollisuuksia kysyntäjoustoihin.

Visioita on paljon. Sähkön syöttöpuolelle voidaan kehittää yksinkertaisempia tekniikoita. Mahdollisia ratkaisuja ovat myös omat sähkövarastot ja osittainen energiantuotanto.

– Kaikki laskentaan käytetty sähkö muuttuu lopulta lämmöksi ja siitä on päästävä eroon. Suomessa kylmää ulkoilmaa voidaan hyödyntää vapaajäädytyksessä suuren osan vuodesta, Välisuo konkretisoi.

– Vesijäähdytyksellä syntyy korkealämpöisempää hukkalämpöä etäämmälle siirrettäväksi.

Yrityksille kannustimia päästöjen hillitsemiseksi?

Teoriassa osa datakeskusten laskennasta voitaisiin ajoittaa hiljaisempiin ajankohtiin – tai siirtää tehtäväksi toiseen datakeskukseen. Kysyntäjousto olisi päästöjen vähentämiseksi oleellista, mutta vielä ei tiedetä, kuinka paljon tähän on käytännössä mahdollisuuksia.

– Yrityksille tarvittaisiin myönteisiä kannustimia, jos kulutusta ja lämpöä siirrettäisiin tilanteiden mukaan.

Myönteisinä kannustimina voisivat toimia esimerkiksi ei-kiinteähintaiset sähkösopimukset. Sähkön riittävyydestä hän ei lähtisi tekemään liian pitkälle meneviä ennusteita.

– Sähkö ei tule loppumaan, mutta toki jos vaikkapa talvisena, tuulettomana päivänä on tarjolla vain vähän tuulivoimaa, sähköä voidaan joutua tuottamaan myös fossiilisilla polttoaineilla, jolloin päästöt kasvavat toisaalla.

Monet vaihtoehdot ja päätöksenteko edellyttävät kuitenkin julkisen sektorin toimia sekä mahdollisesti uutta lainsäädäntöä.

Sähkö ei lopu, mutta hinnat voivat nousta

Jättihankkeet eivät ole toteutumassa kertarysäyksellä.

– Esimerkiksi tällä hetkellä on suunnitteilla noin 140 hanketta, mutta niiden valmistuminen vie vielä vuosia, eikä ole varmaa, rakennetaanko niitä täyteen varattuun kapasiteettiin. Yhtiöillä on vain tapana varata tontteja ja sähköliittymiä pitkälle tulevaisuuteen.

Välisuo näkee, että datakeskuksiin liittyviä riskejä on tietenkin olemassa ”jos asiat tehdään huonosti”.

– Uskon kuitenkin, että päästöt pystytään pitämään ainakin nykyisellä tasolla, vaikka tekoäly kasvattaa laskennan määrää koko ajan.

– Suomessa on valmiuksia uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen, mutta sähkömarkkinoilla ei ole sellaiseen ryhdytty, sillä sähkön hinta on ollut melko alhainen ja kysyntä ei ole ollut riittävää.

Tavallisille kuluttajille Välisuo sanoo, että mitään katastrofaalista ei ole sähkön suhteen tapahtumassa.

– Jonkinlaista nousupainetta hintoihin kyllä tulee, ja voi olla, että vuoden kuluttua tulee hintapiikki.