EU:lta merkittävä rahoitus Vaasan yliopistolle - GLOBALINTO selvittää aineettoman pääoman ...

Uutisen oletuskuva
Euroopan Unioni on myöntänyt Horisontti 2020 -ohjelmasta kolmen miljoonan euron rahoituksen aineetonta pääomaa tutkivaan GLOBALINTO-hankkeeseen vuosille 2019–2022. Vaasan yliopisto koordinoi tutkimushanketta ja sen osuus rahoituksesta on noin 600 000 euroa.
Aineeton pääoma kattaa tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi yritysten johtamiskyvykkyyden, markkinoinnin, digiosaamisen ja verkottumisen arvoketjuissa, sanoo professori Hannu Piekkola.

Mukana on Vaasan yliopiston lisäksi seitsemän muuta yliopistoa tai tutkimuslaitosta: Aarhusin yliopisto, Hampurin yliopisto, Ljubjanan yliopisto, Paris-Sud -yliopisto, Ateenan kansallinen teknillinen korkeakoulu NTUA, Manchesterin yliopiston Innovaatiotutkimuksen instituutti ja Norjan tilastokeskuksen tutkimusosasto.

Aineeton pääoma selittää talouskasvua

Aineeton pääoma on noussut keskeiseksi selittäjäksi talouskasvulle ja tuottavuuden kehittymiselle sekä innovaatioiden ja uusien kasvualojen syntymiselle. Uudessa eurooppalaisessa GLOBALINTO-hankkeessa analysoidaan, mitä kautta aineettoman pääoman ja tuottavuuden ja innovaatioiden yhteys syntyy ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

– Aineeton pääoma kattaa tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi yritysten johtamiskyvykkyyden, markkinoinnin, digiosaamisen ja verkottumisen arvoketjuissa. Projektin ainutlaatuiset aineistot yritysten henkilöstöstä ja sen osaamisesta yritysten välisiin arvoketjuihin antavat kattavan kuvan yritysten osaamispääomasta ja Euroopan vahvuuksista ja heikkouksista. Eurooppa tarvitsee uusia talouskasvun lähteitä ja tilastoinnin kehittämistä osaamisen tunnistamisessa, sanoo tutkimushankkeen johtaja, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola.

Mittaaminen haasteena

Aineettoman pääoman mittaamisen haasteena on Piekkolan mukaan se, miten aineeton pääoma vanhenee – eli mikä osa tiedosta ja osaamisesta on kestävää. Toinen haaste on aineettoman pääoman mittaaminen niin, että se on yhteensopivaa kansantalouden tilinpitoon.

– Aineettoman pääoman eri osa-alueet ovat nivoutuneet toisiinsa siten, että tutkimus- ja kehittämistoiminta korreloi voimakkaasti informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja johtamistaidon välillä. Globalinto selventää näitä rajoja, mikä on tärkeää etenkin Suomessa, jossa johtamistaidon puutetta on usein esitetty yhdeksi yritysten kasvun esteeksi, sanoo Piekkola.

Piekkolan mukaan aineettoman pääoman mittaaminen yrityksissä ja taloudessa kaipaa tarkempia ja yhdenmukaisempia tietoja ja menetelmiä. Uusi tutkimushanke jatkaa näiden kehittelyä Piekkolan koordinoiman aiemman EU-rahoitteisen INNODRIVE-hankkeen pohjalta.

Suuria eroja Euroopan sisällä

GLOBALINTO-hankkeessa analysoidaan aineettoman pääoman suhdetta tuottavuuteen koko Euroopan tasolla. Eroavuudet pohjoisten ja eteläisten Euroopan maiden välillä ovat suuret. Näihin kehityseroihin vaikuttavat osaamisen kumuloituminen työvoiman vaihtuessa, tiedon leviäminen pienten ja isojen yritysten välillä, markkinoille tulon esteet, digitalisaatio, organisaation kyvykkyys, innovaatiot ja tuottavuus globaaleissa arvoketjuissa.

Tutkimushankkeessa käytetään maakohtaisia yritys-työntekijäaineistoja, jotka ovat käytettävissä etäyhteyden kautta tilastolaitoksiin. Etäaineistoissa on poistettu yritysten tunnistettavuus. Tutkimusaineistoihin kuuluvat myös innovaatiokyselyt sekä Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin toimialakohtaiset aineistot.

Lisätiedot

Taloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8426, sähköposti: hannu.piekkola(at)uwasa.fi

Mitä mieltä olit jutusta?