Åbo Akademi -palkinto Pirkko Vartiaiselle, Harri Raisiolle ja Nina Pilkkeelle

Uutisen oletuskuva
Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on myöntänyt professori Pirkko Vartiaiselle, tutkijatohtori Harri Raisiolle ja professori Nina Pilkkeelle 3000 euron Åbo Akademi -palkinnon Vaasan yliopiston avajaisjuhlassa maanantaina 7.9.
Raisio, Pilke ja Vartiainen saivat palkinnon artikkelista "Deliberatiivinen demokratia ja kielelliset toimintamallit: Esimerkkinä Pohjanmaalla toteutetut kaksikieliset kansalaisraadit".

Palkinto myönnetään vuosittain edellisen lukuvuoden aikana Vaasan yliopistossa julkaistulle kirjalle, artikkelille tai opinnäytetyölle, joka edistää kaksikielisyyttä tai tehokasta energiahuoltoa.


Palkinto myönnettiin Vartiaiselle, Raisiolle ja Pilkkeelle artikkelista ”Deliberatiivinen demokratia ja kielelliset toimintamallit: Esimerkkinä Pohjanmaalla toteutetut kaksikieliset kansalaisraadit”. Artikkeli on julkaistu Politiikka-lehden numerossa kolme vuonna 2014 ja se on kirjoitettu yhteistyössä Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja pohjoismaisten kielten yksikön kanssa.



– Palkinto on hieno huipennus ja kannustin eri tieteenalojen yhteistyölle. Samalla se on tunnustus sille joustavalle ja toiset ihmiset huomioon ottavalle toiminnalle, johon kansalaisraadit ja muut puntaroivan demokratian mallit pyrkivät, sanoo sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen.

Vartiaisen, Raision ja Pilkkeen artikkeli on osa laajaa tutkimushanketta, jossa on kehitetty, toteutettu ja analysoitu kansalaisten deliberatiivisia osallistumismalleja.

Mallien tarkoituksena on vahvistaa vuoropuhelua kansalaisten ja poliittis-hallinnollisten toimijoiden kesken sekä edistää muun muassa kielirajat ylittävää yhteistyötä alueellamme ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Artikkelissa analysoidaan kahden kaksikielisen kansalaisraadin tuloksia. Analyysissä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Millaisena erikieliset osallistujat kokevat kaksikielisen kansalaisraadin kielelliset käytänteet, millaisia vaikutuksia kaksikielisyydellä voi olla kansalaisraadin inklusiivisuuteen, keskustelujen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä millainen on optimaalinen kaksi- tai monikielisen kansalaisraadin kielellinen toimintamalli.

– Koko se prosessi, johon artikkelin analyysi perustui, oli jo itsessään kaksikielisyyttä ja toisten ihmisten ymmärtämistä korostava. Ajattelisin, että juuri tällaista nykymaailmassa tarvitaan, professori Vartiainen sanoo.

Mitä mieltä olit jutusta?