“Kielimuuri on vain tekosyy” – Miten pk-yritys saa kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin käyttöön?

Anna Häggblomin perustama Aveo on sisustusverkkokauppaan ja -suunnitteluun keskittyvä neljän hengen yritys pienessä Komossan kylässä Vöyrillä. Häggblom tietää, että uudet ideat eivät kävele kylänraitilla vastaan, vaan niitä on aktiivisesti etsittävä.  

– Pitää miettiä, mitkä vaihtoehdot ovat: lähdetkö palkkaamaan konsultin? Onko siihen varaa? Vai lähdetkö tekemään yhteistyötä sellaisen tahon kanssa, jossa kansainvälistä näkemystä ja know-howia on? Tämä on kustannustehokas keino, Häggblom sanoo. 

Viime kesänä Häggblom palkkasi Aveoon harjoitteluun opiskelijan Vaasan yliopiston kansainvälisestä maisteriohjelmasta. Aveon tytäryhtiöllä, tekoälykonsultointiin ja -koulutukseen keskityvällä AveoAI:lla, Häggblom on myös mukana yliopiston uudessa kansainvälisille opiskelijoille ja pk-yrityksille suunnatussa Flipped Mentorship -ohjelmassa.  

Harjoittelija toi näkemystä verkkokaupan kansainvälistymisprojektiin 

Vaikka Aveon pääasiallinen asiakaskunta on Suomessa, löytyy asiakkaita ympäri maailmaa, aina Qatarista ja Yhdysvalloista asti. Siksi kansainväliselle osaamiselle on yrityksessä tarvetta. 

– Hyvä keino valmistautua maailmanvalloitukseen on, että oma työyhteisö on kansainvälinen, Häggblom toteaa. 

Kesäksi 2024 Aveo haki harjoittelijaa kansainvälistymisprojektiin. Sopivan harjoittelijan valintaan Häggblom sai tukea Vaasan yliopiston urapalveluista, josta osattiin neuvoa, minkä alan opiskelija voisi sopia harjoittelijaksi. Ilmoitus harjoittelupaikasta julkaistiin yliopiston JobTeaser-palvelussa.  

Harjoittelijan palkkaamiseen kynnystä madalsi rahallinen harjoittelutuki, jonka yritys voi saada yliopisto-opiskelijan palkkaamiseen tiettyjen ehtojen täyttyessä – kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen Vaasan yliopisto maksaa korotettua harjoittelutukea. 

Aveolle harjoittelijaksi valikoitui kansainvälisen liiketoiminnan maisteriopiskelija Shidhanshu Khandelwal, joka on kotoisin Intiasta.  

Khandelwal pääsi Aveolla moneen mukaan. Hän veti projektia, jossa avattiin englanninkielinen verkkokauppa moneen maahan. Lisäksi hän teki markkinoinnin tehtäviä, piti LinkedIn-koulutusta ja kehitti opiskelijoille suunnattuun asumiseen keskittyvää Aveo Student Hubia. 

– Kohtelias, huumorintajuinen ja iloinen harjoittelija toi positiivista energiaa meidän yhteisöön, Häggblom kertoo. 

Suurimmaksi hyödyksi harjoittelusta Häggblom näkee sen, että yritykseen saatiin uuden henkilön mukana uutta näkemystä. Myös koko työyhteisön kielitaito karttui. 

– Me puhuttiin englantia koko kesä. On hyvä, että kieltä tuli harjoiteltua päivittäin. 

Mitä yrityksen pitäisi sitten ottaa huomioon, jos harkitsee kansainvälisen opiskelijan palkkaamista? 

Häggblomin mukaan yrityksellä on hyvä olla onboarding-strategia, tulipa töihin sitten kansainvälinen opiskelija tai kuka tahansa uusi henkilö. Kun se on mietitty, on myös kansainvälinen osaaja helppo ottaa osaksi yhteisöä. Uuden henkilön perehdyttäminen vie aina aikaa, mutta Häggblomin mukaan eroa ei pitäisi juuri olla, oli henkilö ulkomailta tai Suomesta. 

Häggblom ajattelee, että kielimuurinkaan ei tänä päivänä pitäisi olla este kansainvälisen osaajan palkkaamiseen, sillä tulkkaus- ja käännöstyökaluja on jo helposti saatavilla. 

– Kielimuuri on vain tekosyy – sen purkajat on keksitty jo aikaa sitten. Mutta miten me saadaan kielityökalut pohjanmaalaisissa yrityksissä käyttöön? Häggblom pohtii. 

Työkulttuuriin liittyviä eroja voi kuitenkin olla, ja ne on hyvä ottaa huomioon. 

– Yleensä Suomessa on epähierarkinen työkulttuuri. Se ei välttämättä ole aina näin muissa kulttuureissa. Kannattaa laittaa ekstrapanosta siihen, että kaikki oppivat tuntemaan toisiaan. Kannattaa myös puhua asioista suoraan ja kertoa, miten meillä toimitaan. 

Häggblomin mukaan harjoittelijan perehdyttäminen voikin auttaa yritystä kirkastamaan omaa identiteettiään, arvojaan ja tone-of-voiceaan.  

– Siinä voi ymmärtää ketä olemme ja miten me puhumme. Tekoälyn aikakautena menestyy se, joka tietää mitä on, miten puhuu, millaiset arvot yrityksellä on ja millaista tulosta haluaa saavuttaa. 

Häggblom ajattelee, että opiskelijan kannalta harjoittelu pienemmässä yrityksessä voi olla hyvä tapa tutustua paikallisiin. Pieni työporukka tulee harjoittelun aikana ehkä tutummaksi kuin isommassa yrityksessä, jossa ollaan päivittäin tekemisissä monien eri ihmisten kanssa ja suhteet jäävät pintapuolisemmiksi. 

Uusia ideoita yrityksen kehittämiseen uudenlaisesta mentorointiohjelmasta 

Image

Häggblom lähti innolla mukaan myös uuteen Flipped Mentorship -ohjelmaan, jota Vaasan yliopisto pilotoi Pohjanmaan yrityskummit ry:n kanssa. Siinä ryhmä kansainvälisiä opiskelijoita ideoi ratkaisua aiheeseen, johon yritys kaipaa kehittämistä. Mukana on myös yrityskummi, joka tukee yrittäjää ja fasilitoi mentorointisessioita. Tavoitteena on tehdä paikallisia yrityksiä ja niiden toimintaa tutuksi kansainvälisille opiskelijoille, mutta myös tarjota yrityksille uusia ideoita ja näkökulmaa haluamaansa konkreettiseen teemaan. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään opintojensa ja aiemman työkokemuksensa tuomaa osaamista suomalaisen työelämän kontekstiin. 

Flipped mentorship -ohjelmaan Häggblom lähti mukaan Aveon tytäryhtiöllä AveoAI:lla, joka tarjoaa tekoälykonsultointia ja -koulutusta.  

– AveoAI on lähtenyt kasvamaan itsestään ja tyhjästä. Asiakkaita on ilman markkinointia ja yritysstruktuuria. 

Flipped Mentorship -ohjelmassa opiskelijat pääsevät pohtimaan yrityksen kehittämistä. 

– Ollaan aika alussa, mutta hyvin lupaavalta vaikuttaa! Ryhmässä on todella päteviä opiskelijoita mukana, ja ohjelma on hyvin mietitty etukäteen. On kysytty oikeat kysymykset ja uskon, että löydetään vastauksia ja ideoita, miten viedään projekti maaliin.