Systeemisen muutoksen johtaminen sote-palveluissa

Image
sote

Tämä koulutus keskittyy sote-palveluiden muutosten johtamiseen. Miten asiakaskokemusta johdetaan palveluyhteiskunnassa? Millaisia ovat johtamisen metataidot ja metahallintarakenteet? Millainen sote-uudistus on strategisena, systeemisenä ja ihmiskeskeisenä muutosprosessina? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan tässä uudessa ja ajankohtaisessa moduulissa.

Moduuli on suoritettavissa täysin itsenäisinä opintoina, mutta se on mahdollista sisällyttää myös Executive MBA -ohjelman erikoistumisopintoihin. 

SOTE eMBA

Kevät 2026

Vaasa

Monimuoto

10 op

Hinta

4 800 € + alv 25,5%

Banner Title
Ohjelman tieteellinen johtaja professori Harri Jalonen

Feature image
hh

Moduulin rakenne

Koulutuksissa yksi teema kattaa yksi, kaksi tai puoli koulutuspäivää. Yksi osa on yleensä kaksipäiväinen. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

FT, Harri Jalonen, professori, Vaasan yliopisto

Systeemiajattelun lyhyt oppimäärä – voiko kompleksisuutta johtaa?

Sotejärjestelmän kompleksisuutta voidaan jäsentää jakamalla se viiteen erilliseen toisiinsa kiinteästi kytkeytyvään ulottuvuuteen, joita ovat rakenteellinen (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden vuorovaikutussuhteet), toiminnallinen (erilaiset toimintaa ohjaavat institutionaaliset logiikat), ohjauksellinen (moninaiset valta- ja vastuusuhteet ja tilivelvollisuudet sekä ohjausta tukevan tiedon monitulkintaisuus), ideologinen (poliittiset tavoitteet ja odotukset) ja kulttuurinen (arvot, uskomukset ja toimintakäytännöt) kompleksisuus. Päivän aikana käsitellään kompleksisuuden eri muotojen kohtaamista ja etsitään ratkaisuja niiden johtamiseksi.

HTT, Sanna Tuurnas, apulaisprofessori Vaasan yliopisto

Arvonluonti ja asiakaskokemuksen johtaminen 

Monet organisaatiot ajattelevat asiakaskeskeisesti. Arvon luominen nostaa esille kaksi keskeistä kysymystä: missä arvon ajatellaan syntyvän ja kenen toimesta? Arvon syntymiseen vaikuttaa esimerkiksi palvelunkäyttäjän ja hänet kohtaavan ammattilaisen välillä tapahtuva vuorovaikutus. Arvon luomiseen vaikuttaa myös taustalla oleva palvelujärjestelmä ja sitä tukevat toimijat, kuten kansalaisjärjestöt. Samaan tapaan kuin arvoa voidaan luoda, sitä voidaan myös tuhota. Miten arvoa luovia kohtaamisia voi sitten johtaa? Päivän aikana käydään läpi arvon luomista prosessina ja toimintamallina teoreettisen keskustelun ja käytännön esimerkkien kautta.

HTT, Anna-Aurora Kork, apulaisprofessori, Vaasan yliopisto

Vaikuttavuusperusteiset sote-palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuusperusteista ohjausta tapahtuu monella eri tasolla: politiikassa, hallinnossa ja organisaation johtamisessa. Päivän aikana käsittellään monitulkintaista vaikuttavuuden ilmiötä, johon kietoutuu yhteen monenlaisia poliittishallinnollisia tavoitteita. Lisäksi pohditaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuusperusteisuutta asiakasarvon, palvelujen uudistamisen ja voimavarojen hallinnan näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä vaikuttavuuden johtamisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista, erityisesti sote-palvelujen vaikuttavan toiminnan kehittämiselle hyvinvointialueilla.

HTT, Tomi Niemi, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto

Digitaalinen transformaatio sote-palveluissa

Digitalisaation ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen muodostaa moniulotteisen kokonaisuuden. Olennaisiksi asioiksi nousevat niin teknologisiin infrastruktuuriin ja organisaation toimintakulttuuriin liittyvät kysymykset kuin myös ihmisten yksilöllinen suhtautuminen digitalisaatiota sekä tulevaisuuden teknologioita kohtaan. Aamupäivän aikana perehdytään laaja-alaisesti digitalisaation tematiikkaan ja pohditaan teknologian hyötyjä ja haavoittuvuuksia hyvinvointipalveluiden kontekstissa.

Tiedolla johtaminen sote-alalla
FT, Harri Laihonen, professori, Itä-Suomen yliopisto

Tieto on aina ollut hyvän hallinnan keskeinen kulmakivi. Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että tiedon merkitys päätöksenteossa on korostunut viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa niin politiikan kuin hallinnon saroilla. Tietojohtamista on pidetty yhtenä sote-uudistuksen kulmakivistä. Iltapäivän aikana avataan tietojohtamisen lähtökohtia, avainkäsitteitä ja näkökulmia sekä asemoidaan tietojohtamista osaksi kotimaista hallinnon uudistamisen pyrkimystä. Tavoitteena on, että osallistujat ymmärtävät tietojohtamisen eri lähestymistapojen merkityksen organisaation tuloksellisuuden kehittämisessä ja osaavat hahmottaa tietojohtamisen erilaiset roolit ja kyvykkyydet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa.

 Keskeiset teemat

  • Tietojohtaminen osana julkisen sote-organisaation strategista johtamista
  • Tuloksellisuuden kehittämisen vaade ja tiedolla johtaminen ohjausmekanismina
  • Tietojohtamisen kyvykkyydet ja osaamiset

KT, Marina Kinnunen, johtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue

Muutoksen keskellä – kokemuksia hyvinvointialueen johtamisesta

Hyvinvointialueuudistus on ollut uudistus, jossa fuusioitiin kymmeniä organisaatioita, mutta samanaikaisesti jouduttiin kehittämään ja taloudellisesti sopeuttamaan toimintaa. Muutoksen johtaminen on ollut toisaalta perusasioihin palaamista, että organisaation perusasiat saadaan toimimaan, mutta myös prosessien kehittämistä integraation löytymiseksi. Kysymys on ennen kaikkea  ihmisten johtamisesta, jotta organisaatiot saadaan toimimaan ja väestö luottamaan toimintaan.

HTT, Kaisa Kurkela, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto

Kansalaisuus ja osallisuus sote-palveluissa

Iltapäivän aikana pohditaan kansalaisten erilaisia rooleja suhteessa sote-palveluihin. Kansalaiset nähdään paitsi palveluiden käyttäjinä, myös laajemmin sote-palveluihin ja palvelujärjestelmään vaikuttavina toimijoina. Lisäksi avataan kansalaisten osallistumista sote-palveluiden näkökulmasta sekä sen taustatekijöitä. Lopuksi pohditaan, mitä odotukset kansalaisten osallistumisesta tarkoittavat hyvinvointialueiden hallinnan näkökulmasta.

VTT, Petri Uusikylä, tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto
FT, Harri Jalonen, professori, Vaasan yliopisto

Työpaja: Systeemisen muutoksen tuuppaaminen 

Työpajassa tutkitaan ohjauksen kehittämismahdollisuuksia uudessa hyvinvointialuehallinnossa. Millaisiksi ohjausrakenteet muodostuvat? Miten johtajia ohjataan ja miten he ohjaavat työntekijöitä? Miten ohjausta voidaan kehittää systeemisyyden ja ohjauksen pullonkaulat huomioiden.

Kysyttävää? Ota yhteyttä!