Rehtori Minna Martikainen: Hallitus ymmärsi viestimme osaamisen ja tutkimuksen tärkeydestä talouskasvulle – pitkäjänteistä panostusta tarvitaan jatkossa
Image
Hallituksen tällä viikolla pidetyn budjettiriihen tulos oli yliopistoille ja korkeakouluille kohtuullinen. Yliopistoindeksin jäädytystä ei toteuteta keväällä aiemmin päätettyjen leikkausten lisäksi. Päätös tuo kaivattua ennakoitavuutta yliopistojen rahoitukseen.
– Tämä lopputulos osoittaa hallituksen ymmärtäneen, ettei korkeakouluilta voi enempää ottaa, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen.
Indeksin jäädyttäminen olisi merkinnyt suoraa ja kertautuvaa leikkausta yliopistojen perusrahoitukseen. Vaikka pelätty jäädytys ei toteudu, niin yliopistojen rahoitus on silti vähenemässä ensi vuonna. Keväällä puoliväliriihessä päätetyt 56,2 miljoonan euron leikkaukset pysyvät voimassa. Vaikka tutkimustoimintaan lisätään 20 miljoonaa euroa ja aloituspaikkoihin 2,6 miljoonaa euroa, on yliopistojen perusrahoituksen nettovähennys vuonna 2026 yhteensä 33,6 miljoonaa euroa.
Osaamisella ja tutkimuksella Suomen talous kasvuun
Rehtori Martikainen korosti maanantaina lukuvuoden avajaispuheessaan, että Suomen tulevaisuus, kasvu ja kilpailukyky eivät rakennu osaamispohjaa heikentämällä, vaan vahvistamalla sitä.
– Suomen tie ulos velkaantumisesta, tuottavuusongelmista ja heikosta talouskasvusta kulkee vahvistamalla osaamispohjaa, houkuttelemalla investointeja ja rakentamalla kestävää kasvua, Martikainen sanoi.
Hän muistutti, että suomalaiset yliopistot toimivat jo nyt opiskelijamääriin suhteutettuna 20–30 prosenttia pienemmällä rahoituksella kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Jos tätä eroa ei kuro umpeen, Suomen osaamistaso ja kilpailukyky jäävät jälkeen muista maista.
Aloituspaikkoihin ja opintoseteliin kertaluontoinen rahoitus – tarvittaisiin pysyvämpiä resursseja
Hallitus piti kiinni keväällä sovituista toimista osaamistason nostamiseksi. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja toisen asteen valmistuneille tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Näihin on luvassa 100 miljoonan euron kertaluontoinen rahoitus.
Vaasan yliopisto pitää tärkeänä, että koulutuspolkuja sujuvoitetaan ja uusia mahdollisuuksia lisätään. Yliopisto on jo aiemmin kehittänyt monimuotoisia maisteriopintoja työelämässä oleville ja laajentanut avoimen yliopiston väylää, jotta opiskelijoille voidaan tarjota joustavia reittejä korkeakoulutukseen.
Hallituksen tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista saavuttaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Rehtori Martikaisen mukaan kertaluontoiset toimet eivät tähän kuitenkaan riitä.
– Tavoitteen saavuttaminen vaatii riittäviä pysyviä resursseja ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä. Aloituspaikkoja ei ole mahdollista lisätä vähenevällä rahoituksella. Siksi tarvitaan johdonmukainen suunnitelma, joka turvaa koulutuksen laadun ja määrän pitkällä aikavälillä, sanoo rehtori Martikainen.
Tavoite T&K-toiminnan rahoituksen kasvattamisesta säilyi
Vaasan yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa energiateknologiassa ja monilla muilla aloilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä tutkimushankkeita, laboratorioita ja testialustoja, joissa kehitetään uusia ratkaisuja yhdessä yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällainen yhteistyö auttaa yrityksiä uudistumaan, tuo lisää yksityisiä T&K-investointeja ja vauhdittaa sekä vientiä että vihreää siirtymää koko Suomessa.
Vaasan yliopisto kiittääkin, että hallitus piti kiinni parlamentaarisesta sitoumuksesta T&K-menojen nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.