Maantieteen päivät 2026 kokosi alan asiantuntijat Vaasaan
Image
Vaasan yliopisto ja Suomen maantieteellinen seura ry järjestivät 29.–30. lokakuuta Maantieteen päivät 2026-tapahtuman, joka on maantieteen alan merkittävin Suomessa järjestettävä konferenssi. Tapahtumassa tutkijat, väitöskirjatutkijat ja alan asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista tutkimusteemoista sekä tulevaisuuden tutkimustarpeista. Lisäksi väitöskirjatutkijat kokoontuivat 28.10. Maantieteen päivien osana järjestetyssä tutkijakoulussa, jonka tavoitteena oli vahvistaa väitöskirjatutkijoiden kykyä monitieteiseen yhteistyöhön ja keskustella maantieteellisen ajattelun vahvuuksista suhteessa nykyajan monimutkaisiin ilmiöihin.
Tämän vuoden teemana oli Paikan voima 2.0. (The power of place 2.0.). Teema oli jatkumoa vuonna 2019 Vaasassa järjestetylle tapahtumalle. Teeman tarkoituksena oli johdattaa tarkastelemaan maantieteen merkitystä monikriisien aikakaudella.
– Teeman avulla halusimme herätellä osallistujia pohtimaan, miten paikkaperustainen tieto, sitä tukevat politiikat ja osallistuminen voisivat edistää vuoropuhelua ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Samalla tiedon tuottajien ja käyttäjien välille tulisi luoda uudenlaisia siltoja, sanoo tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Ilkka Luoto.
Konferenssissa tarkasteltiin alueellisia murroksia
Image
Kaksipäiväisen konferenssin keynote-puheenvuoroista ensimmäisen pitänyt professori Louise Kempton (Newcastle University) korosti puheessaan, kuinka yliopistojen tehtävä ei ole vain tuottaa tutkimusta ja osaamista, vaan toimia aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Hänen mukaansa vaikuttavimmat tulokset syntyvät pitkäjänteisistä kumppanuuksista, jotka yhdistävät yliopistot, julkisen sektorin, yritykset ja paikallisyhteisöt.
Seuranneessa puheenvuorossa professori Charlotta Hedberg (Umeå University) toi esiin, kuinka mittavat teollisuusinvestoinnit muuttavat kokonaisia alueita synnyttämällä uusia työvoima- ja muuttoliiketarpeita. Samalla korostettiin, että vihreä siirtymä on teknologisen murroksen lisäksi myös sosiaalinen ja alueellinen muutos, jonka vaikutukset ulottuvat paikallisyhteisöihin, palveluihin ja työmarkkinoihin. Hedbergin esitelmään kommenttipuheenvuoron piti Vaasan yliopiston nuorempi apulaisprofessori Eija Meriläinen.
Image
Perjantaina ohjelmassa oli paneelikeskustelu Kriittiset mineraalit, kriittiset ajat. Paneeliin osallistuivat Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith, professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta, projektitutkija Johanna Leino Itä-Suomen yliopistosta ja keskustelua moderoi Vaasan yliopiston nuorempi apulaisprofessori Antti Mäenpää. Keskustelussa tarkasteltiin kriittisten mineraalien kasvavaa merkitystä vihreän siirtymän ja geopoliittisen jännitteiden näkökulmasta sekä pohdittiin kysymystä, kuka hyötyy kriittisistä mineraaleista.
Kohtaamispaikka uusille tutkimusavauksille
Vuosittain järjestettävien Maantieteen päivien tavoitteena on tehdä näkyväksi maantieteen ajankohtaista tutkimusta, vahvistaa tutkijoiden verkostoitumista sekä synnyttää uusia tutkimusavauksia. Konferenssi tarjoaa tärkeän foorumin alan keskustelulle ja yhteistyölle. Seuraavan kerran maantieteilijät kokoontuvat Vaasassa vuonna 2032.
– Alan monipuoliselle tutkimustiedolle on erityistä tarvetta nykyisessä kriisien sävyttämässä ajassa. On ollut hienoa olla koordinoimassa päiviä ja nähdä kuinka suuri joukko alan merkittäviä tutkijoita kokoontuu Vaasan yliopistolle käymään keskustelua ja ratkomaan tämän ajan haasteita, tapahtuman koordinaattori Tiina Pitkänen painottaa.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.