Korkeakoulukonsernin seminaarissa pohdittiin osaamisen, tutkimuksen ja yhteistyön roolia Suomen kasvussa

Suomen kasvu tarvitsee osaamista, tutkimusta ja tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja päättäjien välillä. Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun uusi konserni vastaa tähän kokoamalla koulutuksen, tutkimuksen ja työelämäyhteistyön entistä tiiviimmin kansallisten kasvutavoitteiden ja yritysten muuttuvien osaamistarpeiden tueksi. Aiheesta keskusteltiin torstaina korkeakoulukonsernin seminaarissa, joka kokosi Vaasaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun väkeä sekä yritysten, päättäjien, rahoittajien ja muiden sidosryhmien edustajia.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta, osaamisen ennakoinnista sekä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöstä. Päivän keskusteluissa korostui yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooli Suomen kasvun, TKI-toiminnan ja tulevaisuuden osaamisen vahvistajana.

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen toi avauspuheenvuorossaan esiin Vaasan mallin vahvuudet. Hänen mukaansa Vaasassa korkeakoulut, kaupunki, yritykset ja muut toimijat rakentavat kasvua tavalla, jossa tutkimus, koulutus, investoinnit ja elinkeinoelämän tarpeet kytkeytyvät toisiinsa.

– Vaasan mallin mukaisesti korkeakoulumme tähtäävät vaikuttavimpaan tieteeseen, vaikuttavimpaan TKI-työhön ja korkeaan osaamiseen koulutettujen asiantuntijoiden kohdalla. Tämä mahdollistuu vain tekemällä se yhdessä sidosryhmien ja yhteiskunnan kanssa, Martikainen sanoi.

Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Hannu Vahtera kertoi, että korkeakoulukonsernin yhteinen strategia on valmistunut ja antaa vahvan pohjan tulevaisuuden rakentamiseen. Hänen mukaansa konsernin tehtävä on mahdollistaa kasvua, opiskelijoiden ja työssä jo olevien osaamisen kehittymistä sekä tiivistä työelämäyhteyttä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Suomen Akatemian Jussi Vauhkonen: Julkinen tutkimusrahoitus on investointi

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Suomen Akatemian rahoitushakujen yksikön johtaja Jussi Vauhkonen. Hän tarkasteli, miten julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset käytettäisiin viisaimmin.

Vauhkosen mukaan julkinen tutkimusrahoitus on investointi, jonka vaikutukset rakentuvat pitkällä aikavälillä. Hän muistutti, ettei tutkimuksen merkitystä voi arvioida vain välittömien sovellusten tai nopeasti markkinoille vietävien ratkaisujen perusteella.

Kestävä kasvu edellyttää Vauhkosen mukaan sekä perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta että kykyä liikkua näiden välillä. Hän painotti alustuksessaan tutkimuksen laatua ja pitkäjänteisten TKI-panostusten merkitystä.

– Me tarvitsemme kansallisesti ja kansainvälisesti näkyviä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan korkealaatuisia keskittymiä. Lyhyesti: viisainta, mitä voimme tehdä, on panostaa laatuun, Vauhkonen sanoi.

Vaikuttavuus syntyy tutkimuksesta, koulutuksesta ja vuorovaikutuksesta

Päivän ensimmäisessä paneelissa kysyttiin, millaiset korkeakoulut tuovat menestyksen. Keskustelua moderoi Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäki. Panelisteina olivat Suomen Akatemian Jussi Vauhkosen lisäksi rehtori Minna Martikainen Vaasan yliopistosta, Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen, kansanedustaja Matias Mäkynen sekä Danfoss Drivesin teknologiajohtaja Nicklas Södö.

Mäkynen korosti, että korkeakoulujen vaikuttavuutta ei voi tarkastella vain rahoitusmallien tai yksittäisten mittareiden kautta.

– Yksinkertaisin vastaus tuntuu olevan, että vaikuttavuus syntyy siitä, että maksimoidaan rahoitusmallista saatava rahoitus. Se on aika kaukana oikeasta vaikuttavuudesta. Koulutuksen ja tutkimuksen rinnalla vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa synnyttää aitoa vaikuttavuutta, Mäkynen sanoi.

Yritysnäkökulmaa edustanut Södö painotti, että tutkimus on yrityksille vaikuttavaa silloin, kun se vastaa asiakastarpeisiin, teollisuuden haasteisiin tai laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hän korosti myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteyttä. Kun ne ovat linjassa, korkeakoulut rakentavat teollisuudelle kyvykkyyttä vastata tulevaisuuden tarpeisiin.

Vaikuttavuussäätiön Poutanen muistutti, että yritysyhteistyön rinnalla korkeakoulujen perustehtäviä ei pidä kaventaa. Hänen mukaansa yliopistoilla on edelleen tärkeä rooli perustutkimuksen turvaajana ja sivistyksen ylläpitäjänä. Samalla hän kannusti korkeakouluja toimimaan entistä vahvemmin ekosysteemien solmukohtina, joissa eri sektorien toimijat voivat kohdata ja rakentaa pitkäaikaisia kumppanuuksia.

Vauhkonen puolestaan totesi, että vaikuttavuus ei synny yksisuuntaisesti niin, että yritys tai päätöksentekijä esittää kysymyksen ja tutkija vastaa siihen. Tarvitaan kaksisuuntaista vuorovaikutusta, jossa myös tutkimus voi nostaa esiin kysymyksiä, joihin yrityksillä, julkisella sektorilla tai muilla toimijoilla on ratkaisuja.

Datakeskusten tutkimusympäristö esimerkkinä yhteistyöstä

Seminaarissa kuultiin myös konkreettinen esimerkki korkeakoulukonsernin yhteistyöstä. Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo esitteli WSTAR-projektia, jossa Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat rakentaneet Novian ja Åbo Akademin kanssa yhteistä tutkimusympäristöä energiatehokkaiden datakeskusten tutkimiseen. Hanketta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Välisuo kuvasi datakeskuksia merkittäväksi tulevaisuuden tutkimus- ja investointikohteeksi, jossa yhdistyvät energia, sähköjärjestelmät, jäähdytys, hukkalämmön hyödyntäminen, akkuteknologiat, automaatio, ohjelmistot ja digitaalinen suvereniteetti. Hänen mukaansa Vaasa tarjoaa datakeskustutkimukselle luontevan ympäristön, koska alueella yhdistyvät korkeakoulujen osaaminen ja vahva energiateknologian yrityskeskittymä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Elina Pylkkänen: Koulutustason kehitykseen olisi pitänyt reagoida aiemmin

Kahvitauon jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tarkasteli alustuksessaan Suomen kasvun, työllisyyden ja osaamisen haasteita. Pylkkänen näytti graafin 30–34-vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta. Sen mukaan Suomi alkoi jäädä jälkeen läheisistä verrokkimaistaan jo vuonna 2019.

Hänen mukaansa kehitys on huolestuttava, sillä koulutustaso ennustaa vahvasti työllisyyttä ja vaikuttaa siihen, miten Suomi pystyy vastaamaan talouden ja elinkeinorakenteen muutoksiin.

– Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä alkoi painua vuonna 2019 alle läheisimpien verrokkimaidemme. Mitä on tapahtunut ja miksi emme ole puuttuneet tähän romahdukseen? Tässä olisi ollut hätäjarrun paikka, Pylkkänen sanoi.

Pylkkäsen mukaan Suomessa on korkea työttömyys ja samaan aikaan kohtaanto-ongelma kasvaa nopeasti. EU-komission arvion mukaan Suomen rakenteellisen työttömyyden taso on noin 7,9 prosenttia. Kun talous lähtee kasvuun, kaikki työttömät eivät välttämättä työllisty, jos heidän osaamisensa ei vastaa työmarkkinoiden muuttuvaa kysyntää..

– Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa sitä, että työttömien osaaminen ei vastaa enää sitä, mihin työvoiman kysyntä kohdistuu, minkälaisia osaamisia yrityksissä kysytään ja minkälaisia osaamisia tarvitaan avoimiin työpaikkoihin, Pylkkänen sanoi.

Pylkkänen liitti koulutustason kehityksen ja kohtaanto-ongelman laajempaan elinkeinorakenteen muutokseen. Pitkien matalasuhdanteiden jälkeen kasvu rakentuu usein eri toimialoille kuin ennen kriisiä. Siksi koulutusjärjestelmän on pystyttävä ennakoimaan, mille aloille uutta osaamista tarvitaan ja millainen osaaminen ei enää vastaa työmarkkinoiden kysyntää.

– Tarvitsemme ennakoivuutta opetukseen, investointien tukeen ja kaikkeen muuhunkin, Pylkkänen sanoi.

Pylkkänen kannusti korkeakouluja hyödyntämään nykyistä vahvemmin dataa ja tekoälyä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa. Hänen mukaansa koulutuksen tarjoajien on pystyttävä tunnistamaan, millaiset osaamiset ovat nousemassa, ja uudistamaan koulutuksen sisältöjä sen mukaisesti.

Tulevaisuuden osaaminen vaatii joustavia polkuja

Päivän toisessa paneelissa pohdittiin, miten varmistetaan tulevissa työpaikoissa tarvittava oikeanlainen osaaminen. Keskustelua moderoi Vaasan yliopiston maisteriopiskelija Elmo Paloniemi. Panelisteina olivat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, hallitusammattilainen Eriikka Söderström, VAMKin rehtori Hannu Vahtera, Bolidenin Corporate Responsibility Manager ja Kokkola Industrial Parkin hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen sekä LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja Joel Sunabacka.

Söderström korosti yritysten ja korkeakoulujen jatkuvaa vuoropuhelua. Tulevaisuuden uramahdollisuuksia ei voida ennustaa varmasti, mutta korkeakoulut voivat vahvistaa opiskelijoiden kykyä uudistua, oppia uutta ja toimia epävarmuudessa.

Vahtera tarkasteli osaamista koko koulutuspolun näkökulmasta. Hänen mukaansa saavutettavuus ei tarkoita vain sisäänpääsyä korkeakouluun, vaan sitä, että opiskelija löytää oman polkunsa osaajaksi ja työelämään. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiset koulutusmallit, harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat tässä keskeisiä.

Halonen nosti esiin koulutuksen tarvelähtöisyyden. Hänen mukaansa koulutusta ei pidä suunnata aloille, joille ei ole työllistymismahdollisuuksia. Samalla työelämässä tarvitaan joustavuutta: kaikkea ei tarvitse osata täydellisesti ennen työelämään siirtymistä, sillä myös työ opettaa.

Sunabacka puolestaan korosti yrittäjämäistä ajattelua. Korkeakoulutus ei valmista vain olemassa oleviin työpaikkoihin, vaan sen pitäisi antaa valmiuksia rakentaa uutta liiketoimintaa ja työllistää myös itse itsensä.

Paneelissa nousivat esiin myös kansainväliset opiskelijat ja osaajat. Heidän kiinnittymisensä Vaasan seudulle nähtiin tärkeänä osana alueen ja koko Suomen kasvua. Tämä edellyttää, että yhteys yrityksiin syntyy jo opintojen aikana.

Vaasalainen korkeakoulukonserni rakentuu yhteistyölle

Seminaarin lopuksi Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun konsernin neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen kokosi päivän keskustelua yhteen. Hänen mukaansa Suomen korkeakoulupoliittisissa tavoitteissa ja käytännön toimissa on ristiriita. Tavoitteina ovat neljän prosentin T&K-panostukset ja korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen, mutta tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ennakoitavuutta ja korkeakoulujen vahvaa perusrahoitusta.

Mäkynen muistutti, että korkeakoulukonserni on syntynyt alueen omista lähtökohdista, ei ulkoa annetusta mallista. Sen vahvuutena on alueellinen ekosysteemi, jossa korkeakoulut, yritykset, kaupunki ja muut toimijat rakentavat osaamista ja kasvua yhdessä.

– Kaikista parhaat tulokset saadaan omista ja alueellisista lähtökohdista lähtevällä yhteistyöllä ja kehittämisellä. Sillä oma ekosysteemimme voi lunastaa paikkaansa. Näin se on tähän asti tehnyt, ja luotan siihen, että tekee myös jatkossa, Mäkynen sanoi.

Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje

Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.

Tilaa uutiskirje