Kohtaamisista syntyy oivalluksia ja tunne kuulumisesta työyhteisöön

– Fyysisillä kohtaamisilla on yhä merkittävä rooli yhteisöllisyyden, vertaistuen ja luottamuksen rakentumisessa. Helsingin kampus on suunniteltu joustavaksi kohtaamis- ja työskentelytilaksi, joka palvelee useita eri käyttäjäryhmiä. Tavoitteenamme on luoda uusia toimintamalleja opiskelijoiden ja henkilöstön kohtaamiseksi, joita voidaan hyödyntää myös yliopiston muilla kampuksilla, kertoo rehtori Minna Martikainen.

Image

Helsingin kampuksella on merkitystä myös Vaasan yliopiston vaikuttavuuden ja sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta. Keskeinen sijainti mahdollistaa tiiviimmän vuoropuhelun alumnien, strategisten kumppanien, yhteistyöyritysten, julkishallinnon toimijoiden, poliittisten päätöksentekijöiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Yliopistolle on tärkeää olla näkyvä ja läsnä siellä, missä yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteon valmistelu tapahtuvat.

– Yliopistoja koskevat päätökset tehdään suurelta osin Helsingissä. Meidän on tärkeää olla näkyvästi ja vaikuttavasti läsnä siellä, missä päätösten taustat muotoutuvat joka päivä. Helsingin kampus antaa meille mahdollisuuden olla aidosti mukana keskusteluissa, rakentaa suhteita ja tuoda esiin Vaasan yliopiston asiantuntemusta ja näkemyksiä, Martikainen jatkaa.

Graduklinikat tuovat opiskelijat yhteen

Helsingin kampus tarjoaa pääkaupunkiseudulla asuville tutkinto-opiskelijoille konkreettista tukea erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Kevään aikana kampuksella on järjestetty graduklinikoita sekä avattu EXAM-tiloja, jotka mahdollistavat sähköisten tenttien suorittamisen joustavasti.

Image

Graduklinikoilla opiskelijat ovat saaneet lähityöskentelystä paljon irti, ja erityisesti vertaistuen merkitys on noussut esiin.

– Monelle graduntekijälle prosessin pitkittyminen voi tarkoittaa yksin jäämisen tunnetta: työ etenee omassa tahdissa, mutta keskustelut muiden samassa vaiheessa olevien kanssa jäävät helposti vähäisiksi. Graduklinikoilla opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan, sparrata toisiaan ja huomata, etteivät ole haasteidensa kanssa yksin. Kasvokkain kohtaaminen ja ajatusten vaihto osoittautuvat usein yllättävänkin motivoiviksi ja auttavat avaamaan graduprosessin solmuja, kertoo yliopistonlehtori Heini Pensar, joka on ollut pitämässä graduklinikkaa Helsingissä.

Myös kampuksen tarjoamat työskentelytilat herättävät kiinnostusta. Useampi opiskelija on viime viikkoina tarttunut mahdollisuuteen työskennellä itsenäisesti gradunsa parissa Helsingin kampuksella. Työympäristö koetaan innostavaksi ja keskittymistä tukevaksi – ja se vahvistaa samalla tunnetta kuulumisesta akateemiseen yhteisöön.

– Yksi graduntekijä kuvasi, että hän saa täällä keskimäärin kolme kertaa enemmän tekstiä aikaan kuin kotona samassa ajassa. Samalla meille on avautunut arvokas tapa saada autenttista palautetta opiskelijoilta. Kahvihuonekohtaamisissa olemme saaneet erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien opiskelijoilta näkemyksiä siitä, miten voimme kehittää toimintaamme oikeaan suuntaan, kertoo Helsingin kampuksen päällikkö Jari Jumpponen.

– Tavoitteena meillä täällä – kuten Vaasassakin – on, että valmistuvista opiskelijoista kasvaa aktiivisia alumneja, jotka kääntyvät myöhemmin Vaasan yliopiston puoleen yhteistyön, rekrytointien tai jatkuvan oppimisen tarpeissa ja suosittelevat meitä myös omille verkostoilleen, hän jatkaa.

Tutkimustyössä kohtaamisen merkitys korostuu

Opiskelijoille tarjottavien palveluiden lisäksi Helsingin kampus toimii yliopiston henkilöstön ja tutkijoiden työpisteenä. Aiempaa laajemmat tilat tarjoavat paremmat edellytykset esimerkiksi tutkimushankkeiden valmistelulle, projektitapaamisille sekä yhteistyön kehittämiselle.

Väitöskirjatutkija Miia Toikka on tehnyt tutkimushaastatteluja Helsingissä, ja kokenut saavansa kohtaamisista enemmän irti, kun haastattelut pidetään Vaasan yliopiston omissa tiloissa.

– Olen haastatellut eri ministeriöiden virkamiehiä hallintotieteen väitöskirjaani varten, ja suurin osa heistä on valinnut Vaasan yliopiston Helsingin tilat mieluummin kuin oman työpaikkansa. Keskeinen sijainti, tilojen helppo saavutettavuus sekä ministeriöiden rajalliset kokoustilat ja vierailijamuodollisuudet tekevät tästä luontevan vaihtoehdon.

Omissa tiloissa toimiminen tukee myös rauhallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. 

– Koen mieluisaksi sen, että saan itse olla emäntänä ja vaikuttaa haastattelutilanteen olosuhteisiin. Tämä on erityisen tärkeää, sillä haastattelut käsittelevät virkamiesten henkilökohtaisia kokemuksia ympäristökestävyystavoitteisiin liittyvistä politiikka- ja lainsäädäntöprosesseista. Osalle heistä voi olla helpompaa puhua avoimesti oman työpaikan ulkopuolella.

Yhteisöllisyyttä yli oppiainerajojen

Helsingin kampuksen arjessa korostuu monialaisuus: samassa tilassa työskentelevät eri alojen asiantuntijat. Keskustelut kollegoiden kanssa tarjoavat vertaistukea ja uusia näkökulmia omaan tekemiseen, vaikka tutkimusaiheet ja oppiaineet olisivatkin erilaisia. Kyse on ennen kaikkea läsnäolosta: siitä, että tullaan yhteen, jaetaan kokemuksia ja rakennetaan yhteisöllisyyttä arjen kohtaamisissa – kampuksesta ja paikkakunnasta riippumatta.

Image

Tuotantotalouden väitöskirjatutkija Ella Tolonen tekee väitöskirjaansa Mikonkadulla lähes päivittäin ja kokee Helsingin kampuksen omaksi työpaikakseen. Vaikka etätyö tuo välillä joustavuutta ja vaihtelua, hän huomaa saavansa työnsä parhaiten eteenpäin toimistoympäristössä.

– Täällä on erinomaiset työpisteet ja ennen kaikkea mukavat kollegat, joilta saan tarvittaessa neuvoja ja vertaistukea väitöskirjatyöhön. Kampuksen ansiosta tunnen olevani osa Vaasan työyhteisöä, vaikka en itse käy Vaasassa kovin usein.

Myös markkinoinnin väitöskirjatutkija Katariina Sorvari korostaa arjen kohtaamisten merkitystä. Hän aloitti Vaasan yliopistossa syksyllä 2022, ja alusta lähtien hänelle oli tärkeää, ettei väitöskirjan tekeminen ole vain yksin puurtamista.

– Asun Helsingissä, mutta käyn säännöllisesti Vaasassa, ja tutkimusryhmäni järjestää paljon yhteisiä hetkiä niin etänä kuin kasvotustenkin. Silti on ollut äärettömän tärkeää, että myös päivittäiseen työskentelyyn sisältyy kohtaamisia ja arkisia keskusteluja, joita lähityöskentely Helsingin kampuksella mahdollistaa.

Katariina tulee kampukselle erityisesti kollegojen takia.

– Työnteon ohella keskustelemme projektiemme etenemisestä, vaihtelemme hyviä ideoita ja saamme toisiltamme vertaistukea. Nämä arkiset kohtaamiset inspiroivat ja vahvistavat kokemusta siitä, että olen osa Vaasan yliopiston työyhteisöä. Lisäksi sähköpöydät, näytöt ja neuvottelutilat tehostavat työskentelyä ja tukevat fyysistä hyvinvointia. On hienoa, että yliopistomme tarjoaa laadukkaat tilat työskentelylle myös pääkaupunkiseudulla, jossa monet meistä asuvat tai vierailevat säännöllisesti.