Huijarien Suomi – väärinkäytökset suomalaisilla työpaikoilla ovat yllättävän yleisiä

Annukka Jokipiin ja Nadia Paavolan juuri ilmestynyt kirja Huijarien Suomi – Rehellisen kansan petolliset kasvot (Docendo) antaa äänen kansalaisten kokemuksille väärinkäytöksistä ja neuvoo, miten niitä voi tunnistaa ja ehkäistä työpaikoilla.

– Usein työpaikoilla tapahtuvista väärinkäytöksistä vaietaan. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa, vaan puhuminen olisi hyvä alku ennaltaehkäisylle, sanovat kirjoittajat Jokipii ja Paavola.

Sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen erikoistuneen professori Jokipiin mukaan kirjan aihe on nyt varsin ajankohtainen, sillä Suomessa tuli vuoden alusta voimaan ilmoittajansuojelulaki – eli niin sanottu whistleblowing-laki. Isompien, vähintään 50 työntekijää työllistävien yritysten tulee perustaa anonyymi kanava väärinkäytösten ilmoittamiselle.

Tarinoita väärinkäytöksistä tuli runsaasti

Kirja pohjautuu Vaasan yliopiston tutkimukseen, jossa kerättiin kansalaisten kokemuksia väärinkäytöksistä organisaatioissa. Jokipiin mukaan tutkimuskyselyyn tuli runsaasti vastauksia. Kokemusten kirjo oli laaja: aina pienestä vilungista ja työpaikan kynien kotiin viemisestä suuriin satojen tuhansien kavalluksiin asti.

– Minua yllätti se, kuinka avoimesti ihmiset halusivat puhua väärinkäytöksistä. Saimme myös kiittävää palautetta siitä, että nostamme tämän tärkeän aiheen esille, Jokipii huomauttaa.

Paavola kertoo tarinoiden yllättäneen hänet monta kertaa. Miksi joku haluaa toimia näin?

– Huomasimme, että väärinkäytökset koskettavat syvästi huijausten ja petosten uhreja. Samalla vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle – perheeseen ja työpaikalle. Haastattelimme kirjaa varten myös tarkastajia ja väärinkäytösten tekijöitä.

”Olen päiväkodissa töissä ja vien usein askartelutarvikkeita, kuten huopaa ja kartonkia kotiin, jos on tarvetta. Olen myös ottanut muutamia ruokailuvälineitä itselle, kun ne ovat unohtuneet eväsrasiaan. Käsipaperin autoon otan aina töistä. Perustelen nämä idioottimaisuudet sillä, että palkka on paska ja kohtelu työnantajan puolelta paskaa.” (ote vastauksesta kyselyyn)

Miksi väärinkäytöksistä vaietaan?

Monet väärinkäytökset jäävät vaietuiksi tai korkeintaan pieneksi supinaksi työyhteisössä. Syynä voi olla organisaation mädäntynyt toimintakulttuuri – tietynlaisesta toiminnasta on tullut "maan tapa", jota muut työntekijät katsovat sormien läpi.  Johdolle paljastuessaankin väärinkäytökset halutaan pitää vain yrityksen sisäisinä asioina ja mahdollisimman pienen piirin tiedossa.

– Yrityksissä pelätään mainehaittaa ja ikävää julkisuutta, sanovat kirjoittajat.

Yksi syy on myös tottumattomuus ja osaamattomuus väärinkäytösten käsittelyssä.

– Ei ole totuttu puhumaan näistä eikä viemään näitä eteenpäin. Ei ole ehkä selviä askelmerkkejä, miten väärinkäytösten suhteen tulisi edetä.

"Hän leimasi itsensä sisälle aamulla leimauskoneella. Iltapäivällä lähti ulos leimaamatta ja lähti illaksi järvelle uistelemaan. Iltamyöhällä sitten kotiin palatessaan ajoi työpaikan kautta ja leimasi itsensä ulos töistä. Keräsi näin ja muillakin huijauskeinoilla suuret määrät ylityötunteja, jotka otti sitten vapaina, jotta pääsi taas uistelemaan.” (ote vastauksesta kyselyyn)

Tarkkana altistavissa tilanteissa

Mistä väärinkäytöksen sitten tunnistaa? Moni kyselyyn vastanneista kansalaisista toteaa, että olisi jo aiemmin pitänyt ymmärtää, mistä on kysymys.

Jokipiin ja Paavolan mukaan yksi selkeä varoitusmerkki on, jos epäilty elää selkeästi yli varojensa. Toinen taas, jos johdolla tai ostoista vastaavilla henkilöillä on liiankin läheiset suhteet yhteistyökumppaneihin tai asiakkaisiin. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos joku ei halua jakaa työtehtäviään tai antaa sijaistaa itseään lomien aikana.

On myös tiettyjä väärinkäytöksille altistavia tilanteita, jolloin tulisi olla erityisen tarkkana. Annukka Jokipii mainitsee yhtenä esimerkkinä vaaralliset työyhdistelmät. Silloin yhdellä henkilöllä on liian monta vaihetta hallinnassaan. Esimerkiksi sama henkilö tilaa tavaran, hyväksyy tilauksen, tarkastaa laskun ja maksaa sen.

”Yritys maksoi ja maksaa palkkaa sukulaisille, jotka eivät työskentele yrityksessä. Veronkiertoa alettiin harrastaa holdingyhtiön perustamisen myötä erilaisin keinoin. Tilinpäätöstietoja muokkailtiin sopivan näköisiksi tilikauden lopussa tilitoimiston ja toimitusjohtajan käskystä." (ote vastauksesta kyselyyn)

Miten toimia, kun epäilee väärinkäytöstä työpaikalla?

Kirjassa annetaan ohjeita väärinkäytöksen havainneelle. Ensimmäiseksi kannattaa istua alas ja miettiä rauhassa, mistä on kyse. Kannattaa myös miettiä, kuka tai ketkä asiassa voivat olla mukana. Heiltä kun ei ainakaan kannata mennä kysymään lisätietoja.

– Olisi hyvä, että ottaa yhteyttä lakien, sääntojen ja määräysten noudattamista työpaikalla valvovaan compliance-tiimiin, sisäiseen tarkastajaan tai muuhun tahoon, joka hoitaa työpaikalla näitä asioita.  Vähintäänkin kannattaa kertoa esimiehelle, sanoo Jokipii.

Jos työpaikalla on käytössä nimetön whistleblowing-kanava, jonka kautta voi jättää epäilystä vihjeen, niin sitä kannattaa käyttää. Kanavassa on huomioitu yksilönsuoja, jolloin ilmoituksen jättäjä jää anonyymiksi.