Parempia hoitopäätöksiä tilastollisten menetelmien avulla
Tilastolliset menetelmät voivat auttaa tutkijoita vastaamaan moniin terveydenhuollon kysymyksiin, kuten: Kuinka taudin eteneminen edistyy? Kuinka paljon riski sairastua tiettyyn sairauteen vaihtelee eri väestöryhmien välillä? Mikä on lääkkeen tehokkuus ja turvallisuus? Miten erilaiset hoitomuodot toimivat? Vastauksen löytäminen näihin kysymyksiin on avain tärkeiden terveydellisten ongelmien tunnistamiseen ja hoitamiseen.
Diagnoosin ja hoitosuunnittelun osalta tilastotiede tuo ymmärrettävyyttä taudin ennusteisiin ja riskitekijöihin. Tilastotieteelliset mallit voivat auttaa tunnistamaan potilaan yksilöllisiä riskitekijöitä ja ohjaamaan hoitosuunnitelman valintaa. Samalla pystytään myös arvioimaan paremmin hoitovasteen tehokkuutta ja mahdollisia sivuvaikutuksia.
Terveyteen perustuvan elämänlaadun mittaaminen
Vaikka lääketiede itsessään ei lukeudu Vaasan yliopiston koulutus- ja tutkimusaloihin, tekee yliopisto jatkuvaa yhteistyötä lääketieteellisten yliopistojen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta perusti Vaasaan toimipisteen tarjotakseen jatkokoulutusta Vaasan sairaalassa työskenteleville lääkäreille. Vaasan yliopiston matemaattisen mallintamisen tutkimusryhmä on tutoroinut opiskelijoita heidän kursseillaan ja auttanut samalla Turun yliopistollista sairaalaa meneillään olevissa tutkimushankkeissa.
– Meillä on Turun yliopistollisen sairaalan kanssa jatkuvaa tutkimusyhteistyötä, johon kuuluu useita hankkeita, kertoo tilastotieteen lehtori Bernd Pape.
”Health-Related Quality of Life" on esimerkki käynnissä olevasta tutkimusyhteistyöstä. Tutkimuksessa verrattiin kahden eri hoidon tehokkuutta spondylolisteesin hoidossa, joka on tyypillinen nuorilla urheilijoilla esiintyvä selkärangan vaiva.
Tutkimus perustuu tilastolliseen tutkimukseen, joka sisältää seurantatutkimuksen kliinisistä, radiografisista ja terveyteen liittyvästä elämänlaadusta (HRQoL) saaduista tuloksista nuorilla spondylolisteesipotilailla. Tutkimuksen tuloksia verrattiin iän ja sukupuolen suhteen vastaaviin kontrolleihin.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL) on yksilön tai ryhmän kokema fyysinen ja psyykkinen terveys ajan mittaan.
Tutkimuksen motiivina oli se, että nuorten spondylolisteesipotilaiden HRQoL-arvoista leikkauksen jälkeen ei ole tehty systemaattista tutkimusta, joten näyttöä on niukasti. Myöskään tutkimuksia, joissa tuloksia verrataan terveisiin kontrolleihin, ei ollut aiemmin tehty.
Parasta mahdollista hoitoa potilaille
Spondylolisteesi tarkoittaa tilannetta, jossa yksi selkärangan nikama on luistanut eteenpäin suhteessa sen alapuoliseen nikamaan. Tämä voi johtua nikaman rakenteellisesta heikkoudesta, synnynnäisestä epämuodostumasta tai tapaturmaisesta muutoksesta. Potilaissa yliedustettuina ovat tiettyjen urheilulajien nuoret aktiiviharrastajat, kuten voimistelijat, balettitanssijat, jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat. Yhteistä näille urheilulajeille on se, että keskitytään kasvuikäisenä harrastamaan yhtä lajia, toistoa tulee paljon ja treenaaminen voi jäädä yksipuoliseksi.
Spondylolisteesin vaikutus elämänlaatuun riippuu sen vakavuudesta ja oireiden voimakkuudesta. Nikamakaaren liukuma on suurimmalla osalla potilaista pieniasteinen ja oireeton. Pienelle osalle se kuitenkin aiheuttaa hankalaa ja pitkäaikaista kipua tai liukuma on niin suuri, että se vaatii leikkaushoidon.
Vaikka harva spondylolisteesista kärsivä potilas joutuu leikkaukseen, heidän hoitopolkunsa on usein pitkä ja elämänlaatu heikentynyt mahdollisesti useamman vuoden ajan.
Tutkimustulosten mukaan terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee merkittävästi leikkaushoidon jälkeen, mutta jää kuitenkin tilastollisesti alhaisemmalle tasolla kuin terveillä verrokeilla. Potilaat arvioivat kivun ja aktiivisuuden osa-alueiden parantuneen tilastollisesti merkitsevästi spondylolisteesin leikkauksen jälkeen kahden vuoden seuranta-aikana. Arviot kivun, minäkuvan ja toimintakyvyn osa-alueilla olivat kuitenkin edelleen tilastollisesti merkitsevästi alhaisemmat kuin vastaavilla terveillä kontrolleilla.
– Osoitimme tutkimuksessa, ettei elämänlaatu leikkauksenkaan myötä saavuta terveiden verrokkien tasoa, Pape kertoo.
Tutkimus tarjoaa tietoa lääkäreille sekä potilaille, jotka suunnittelevat spondylolisteesin hoitoja, fysioterapiaa ja mahdollista leikkausta. Se tukee arvioita odotettavissa olevista hyödyistä ja vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun (HRQoL) lasten (tässä tutkimuksessa käytetty ikähaarukka 12–18 vuotta) keskuudessa, joilla on diagnosoitu spondylolisteesi.
Varhainen hyvä hoito on keskeistä, jotta mahdollisimman harvan nuoren selkävaiva etenisi spondylolisteesiksi.
– Kun sairastumme, toivomme kaikki saavamme parasta mahdollista hoitoa. Tämä tutkimus tuo arvokasta lisätietoa yhden terveysongelman optimaalisen hoidon etsimiseen.
Health-Related Quality of Life
"Health-Related Quality of Life" perustuu Turun yliopistollisen sairaalan Turun kliinisen tutkimuskeskuksen kanssa meneillään olevaan tutkimusyhteistyöhön.
Rahoituslähteet: Medtronic International ja Kliininen tutkimuslaitos HUCH - HYKS-instituutti (Helsinki); rahoitus normatiivisten tietojen keräämiseen saatiin Ruotsin tutkimusneuvostolta, CIMED/Karolinska Institutetilta, Tukholman lääninhallitukselta ja Karolinska Institutetin varoista.