Image
Ruokakauppa
09.10.2022

Mitä on enää varaa syödä?

Viime aikoina itse kunkin kotikeittiössä on tapahtunut kummia – hintojen nousu on inspiroinut tai pakottanut kokeilemaan eri merkkisiä tuotteita ja asettelemaan lautasmallia uuteen uskoon. Suosikkituotteista sen sijaan ei helpolla luovuta.

– Nousseiden hintojen taustalla on useita syitä, kuten alkutuotantoon liittyvä pidempiaikainen kannattavuuden kehitys. Lisäksi tuotteiden hintoja sanelevat tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hintojen nousu. Tilanne vaikuttaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, kertoo Keskon aluejohtaja ja Vaasan yliopiston alumni Jari Alanen

Alanen toteaa, että hintojen nousu on vaikuttanut selvimmin jo valmiiksi arvokkaampiin tuoteryhmiin – siksi vaikkapa kalan hinta herättää enemmän huomiota kuin jauhojen. Lähtökohtaisesti lohen keskihinta on noussut suhteellisesti saman verran kuin viljatuotteiden, mutta lohen myynnissä se on näkynyt selvästi – lohta on myyty hinnan takia vähemmän.  

Image
Jari Alanen
Keskon aluejohtaja ja Vaasan yliopiston alumni Jari Alanen. 

 

Kahvi koetaan välttämättömäksi kulutukseksi, eikä monelle tulisi mieleenkään jättää sen nauttimista pois päiväjärjestyksestä.

Ruoka-ajan inflaatioaalto pyyhkäisee lihan lautaselta  

– Ihmisen on hankala poiketa rutiineistaan, Vaasan yliopiston tutkija Lotta Alhonnoro tietää. 

Tutut tavat tehdä asioita tuovat turvaa, ja uuden omaksuminen tuntuu vaikealta – tai ainakin vaivalloiselta. Siispä suosikkituotteen hinnan kohotessa korkeaksi ei kuluttaja suinkaan lopeta tuotteen käyttöä, vaan siirtyy saman tuoteryhmän sisällä edullisemman merkin pariin. Tai alkaa käyttää eri tavalla, vähentää hintavan raaka-aineen osuutta reseptissä tai korvaa osan aineista jollain edullisemmalla. 

Alhonnoro mainitsee esimerkiksi kahvin. Kahvi koetaan välttämättömäksi kulutukseksi, eikä monelle tulisi mieleenkään jättää sen nauttimista pois päiväjärjestyksestä. Silti kahvistakin on mahdollista säästää, kun puhutaan hävikin vähentämisestä. Kahvi on tuote, jota suomalaiset itse kertovat heittävänsä eniten pois.  

– Kaikenlaisten tuotteiden kysyntä on yhä melko vakaata, mutta asiakkaat ovat viime kuukausina tarttuneet hieman aiempaa enemmän tarjouksiin ja Pirkka-tuotteisiin. Myös kaikkein halvimmat K-Menu-tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan, Alanen myöntää. 

Alhonnoro on havainnut konkreettisen muutoksen lautasella lisukkeiden määrissä – nykyään isompi osa lautasesta täyttyy esimerkiksi perunasta, riisistä tai pastasta. Perinteinen lautasmalliajattelu siis muokkautuu tilanteen mukaan hiilihydraattien vallatessa tietä proteiinien reviiriltä. 

– Suomessa on syöty enemmän lihaa kuin on tarve, kuten länsimaissa yleensä. Myös fitness- ja karppaustrendit sekä hyvinvointiteollisuus ovat lisänneet kiinnostusta proteiinin määrään lautasella. Nyt edullisemmat hiilihydraatit saavat tilaa. 

Image
Lotta Alhonnoro
Vaasan yliopiston tutkija Lotta Alhonnoro.

Arvot ohjaavat kulutusta 

Alhonnoro kertoo, että rutiinien lisäksi kulutuksessa isossa osassa ovat arvot ja sitoutuminen niiden toteuttamiseen. Ne voivat liittyä esimerkiksi eettisiin näkemyksiin tai hyvinvoinnin tukemisen tavoitteisiin. 

– Korona sai suomalaisten huomion kiinnittymään omaan hyvinvointiin, ja se on lisännyt selvästi myös kiinnostusta ihan tavallista, monipuolista arkiruokaa kohtaan. Itsestä halutaan pitää huolta syömällä hyvin, Alanen kertoo. 

Arvoperusteisesti voidaan ostaa luomua, kotimaisia tuotteita tai noudattaa kasvisruokavaliota – tai yhtä hyvin olla noudattamatta.  

– Esimerkiksi juuri kasvisruokaa suositaan eettisyyden ja vastuullisuuden nimissä. Toisaalta uudet kasvisproteiinit, kuten nyhtökaura ja kasvisleikkeleet nähdään prosessoituina ja jopa valmisruokaan rinnastettavina valmisteina, Alhonnoro sanoo. 

Onko niin, että mahdollisimman puhtaita raaka-aineita arvostava kuluttaja lataa lautaselleen riistaa eikä härkistä? Ei välttämättä, sillä myös kasvisruoka voi olla todella prosessoimatonta, jos kuluttaja valitsee annokseensa esimerkiksi linssejä, papuja tai pähkinöitä.  

Vegaaniset valmisruuat ja einekset ovat mahdollistaneet monelle ruokavalion muutoksen, kun perinteisen valmisruoan voi korvata vegaanisella vaihtoehdolla. Moni kiittää niitä arjen helpotuksesta.  

Suunnittelu auttaa pienentämään ruokakauppakuluja, mutta ehkäisee myös sapuskasta syntyvää jätettä. 

Tarjouksista ja suunnittelusta apua 

Alanen kertoo Keskon tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan asiakkaat suunnittelevat ruokaostoksensa aiempaa tarkemmin ja kiinnittävät enemmän huomiota hintaa. Hintoja halutaan vertailla ja pyritään ostamaan edullisinta. Mielellään vieläpä jotain sellaista, mikä on tarjouksessa. 

Suunnittelu auttaa pienentämään ruokakauppakuluja, mutta ehkäisee myös sapuskasta syntyvää jätettä. 

–  Ruokahävikin ennaltaehkäisyssä keskeisessä roolissa on nimenomaan suunnittelu. Ruoka voi kerralla tehdä suuremman satsin ja sitten vaikkapa pakastaa, Alhonnoro vinkkaa. 

Ruoan hinta kallistuu, jotain on silti pisteltävä poskeensa. Alanen suhtautuukin muuttuneeseen tilanteeseen positiivisesti. 

– Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että suomalaisten innostus ruoanlaittoon on edelleen korkealla.

Mitä mieltä olit jutusta?