Image
Väitöstilaisuus
10.12.2022

Akateemiset perinteet - jännitystä ilmassa väitöstilaisuudessa

Väitöspäivään kulminoituu tulevan tohtorin suuri työ väitöskirjan parissa. Se on akateemisen yksikön järjestämä julkinen tilaisuus, jossa yliopistossa tieteellistä jatkotutkintoa suorittanut opiskelija puolustaa väitöskirjassaan esittämiään tieteellisiä tuloksia niihin julkisesti kohdistettua kritiikkiä vastaan.

Väitöstilaisuus on yksi keskeisimmistä akateemisista tilaisuuksista.

Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on ollut julkisesti esillä sekä verkossa Osuva-palvelussa että yliopiston traditioiden mukaan naulattuna seinälle.

Pääasiassa Vaasan yliopiston väitöstilaisuudet järjestetään kampuksella auditoriossa, mutta koronapandemian aikana väitöstilaisuudet pidettiin etänä. Nykyään moni Vaasan yliopiston väitöstilaisuus on hybriditilaisuus, jota kaikki kiinnostuneet voivat seurata myös netin välityksellä.

Tilaisuudessa ovat läsnä opponentti eli vastaväittäjä, kustos eli väittelijän väitöskirjatyön ohjaaja ikään kuin valvomassa tilaisuutta sekä väittelijä itse. Väitöstilaisuudet ovat avoimia tilaisuuksia, joiden kulkua kuka tahansa on tervetullut seuraamaan. Useimmiten kuitenkin yleisössä on perhettä, akateemisen yhteisön jäseniä ja työkavereita.

Opponentti esittää väittelijälle väitöskirjaan ja sen piiriin liittyviä kysymyksiä sekä kritiikkiä, joihin väittelijä vastaa. Vastaväittäjällä on oltava vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.

Image
Väitöstilaisuudessa opponentti (kuvassa vasemmalla) Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä esittää väittelijälle Kati Saarenpäälle (kuvassa oikealla) väitöskirjaan ja sen piiriin liittyviä kysymyksiä sekä kritiikkiä, joihin väittelijä vastaa. Tilaisuutta valvoo keskellä Saarenpään väitöskirjatyön ohjaaja liiketaloustieteen professori Liisa Mäkelä.
Image
Väitöstilaisuudessa on paljon muistettavaa aina puheenvuoroista pukeutumiseen ja salissa liikkumiseen. Kati Saarenpää väitteli tohtoriksi vuonna 2017.
Väitöstilaisuuksilla on pitkät akateemiset perinteet niin tilaisuuden kulun, järjestelyiden kuin pukeutumisenkin suhteen.

Kohti väitöstilaisuutta

Ennen väitöstilaisuutta odotetaan kuitenkin väittelylupaa. Sitä varten väitöskirja on käynyt läpi esitarkastuksen sekä plagiaatintunnistusprosessin. Väittelylupa myönnetään esitarkastuslausuntojen perusteella ja vasta väittelyluvan saanut tutkimus tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa.

Tosin, harvoin väitöstilaisuudessa tulee vastaan tilannetta, ettei työtä syystä tai toisesta voisikaan hyväksyä.

– Kaikkihan on tietysti vielä siinäkin vaiheessa mahdollista, mutta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on jo ollut vähintään kahden ulkopuolisen arvioitavana ja väittelylupakin on myönnetty. Eli on katsottu väitöskirjan olevan sellainen, että sitä voi julkisesti puolustaa, kertoo jatko-opintoasioiden asiantuntija Juuli Honko.

Akateemiset perinteet toistuvat

Väitöstilaisuuksilla on pitkät akateemiset perinteet niin tilaisuuden kulun, järjestelyiden kuin pukeutumisenkin suhteen. Tilaisuudessa määritellään tarkkaan puheenvuorot, milloin kenenkin pitää seistä, koska saa istua ja koska poistua salista - ja missä järjestyksessä.

–  Muistettavia asioita on paljon, mutta kannattaa ottaa rauhallisesti, tutustua ohjeisiin ja keskustella kustoksen kanssa väitöstilaisuudesta ja sen kulusta. Ihan käytännön vinkkinä saattaa olla hyvä kirjoittaa esimerkiksi itselleen ylös väitöstilaisuutta varten, että missä vaiheessa pitää nousta seisomaan, ja mitä fraaseja tai sanamuotoja missäkin kohtaa tulee käyttää.

Suotta ei siis sanota, että väittelijäkokelaan paras tapa valmistautua omaan väitöstilaisuuteen on käydä katsomassa mahdollisimman paljon muiden väitöksiä.

Paras tapa valmistautua omaan väitöstilaisuuteen, on käydä katsomassa mahdollisimman paljon muiden väitöksiä.

Tilaisuuden arvokkuutta muistetaan myös pukeutumisella, joka akateemisten perinteiden mukaisesti suosii tummaa.

Miesväittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä (tai univormua) ilman kunniamerkkejä. Vaihtoehtoisesti tumma puku sopii tilaisuuteen myös hyvin. Naisväittelijä pukeutuu pääsääntöisesti mustaan pitkähihaiseen niin sanottuun aamupäiväpukuun eli jakkupukuun tai pikkumustaan, joka ei ole avokaulainen. Vastaväittäjät voivat pukeutua edustamansa yliopiston omaan akateemiseen asuun.

Yleisön on oltava paikalla ajoissa, vähintään 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Yliopistomaailman aikakäsitteessä tiukassa oleva akateeminen vartti on tarkoitettu rauhoittumiseen ja keskittymiseen ennen tilaisuutta. Väitöstilaisuuteen ei voi tulla kesken tilaisuutta eikä yleisön sovi liikkua väittelijän alkupuheenvuoron ja vastaväittäjän alkulausunnon aikana.

Kun väitöstilaisuus on ohi, on tapana siirtyä nauttimaan kakkukahvit. Illan tullen juhlaväki kokoontuu pitämään karonkkaa. Sekin on vanha akateeminen perinne, jolla on oma etikettinsä puheineen ja pukukoodeineen. Karonkassa väittelijällä on mahdollisuus kiittää opettajiaan, ohjaajiaan ja tukijoitaan saamastaan avusta väitöskirjatyön eri vaiheissa. Karonkka järjestetään opponentin kunniaksi. Karonkka ei ole perhe- eikä sukujuhla, joskin tilaisuuteen voidaan puolison lisäksi kutsua joitakin läheisiä aikuisia ystäviä ja sukulaisia.

Image
Useimmiten Vaasan yliopiston väitöstilaisuudet järjestetään auditoriossa, mutta korona-ajan myötä hybriditilaisuudet yleistyivät. Sen ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus päästä seuraamaan näitä akateemisia tilaisuuksia. Useimmiten yleisössä istuu akateemisen yhteisön jäseniä, työkavereita sekä sukulaisia ja perheenjäseniä.
Mitä mieltä olit jutusta?