kestävän kehityksen kaupunki

Kestäviä askeleita huomiseen

Tulevaisuuden alueet ja kaupungit luovat hyvinvointia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Teksti RIIKKA KALMI, kuvitus STUDIO ANDREI

Maapallo lämpenee, ympäristö saastuu ja luonnon monimuotoisuus vähenee. Ihmiskunta on haasteiden edessä, joita on ratkaistava niin globaalisti kuin paikallisestikin. Alueilla, kaupungeilla ja yliopistoilla on tässä oma, hyvin tärkeä roolinsa.

Mutta miten tulevaisuuden kestävä alue, kaupunki tai yliopisto oikein syntyy?

Päämääränä on vihreä siirtymä, eli muutos kohti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta, jossa uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä vähennetään. On löydettävä älykkäitä ratkaisuja, rakennettava päästötöntä ja vähähiilistä energiantuotantoa, liikkumista ja asumista. Tulevaisuuden alueet ja kaupungit tarvitsevat myös sosiaalista kestävyyttä: yhteisöllisyyttä ja eriarvoisuuden kaventamista sekä turvallisuutta, hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Hiljattain sedimenttilämmöstä ja asfalttilämmöstä väitöskirjan tehnyt energiatekniikan yliopisto-opettaja Anne Mäkiranta kannustaisi käyttämään uusiutuvaa lähienergiaa.

– Miksi tuoda energiaa esimerkiksi poltettavan jakeen muodossa kaukaa, kun maanalaista lähilämpöä ja paikallisia hukkalämmön lähteitä on tarjolla ja voidaan hyödyntää?

Markkinoinnin alalta väitellyt, yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustalla työskentelevä Petra Berg puolestaan peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelua. Sitä tarvittaisiin, jotta kestävän kehityksen mukainen energiamurros oikeasti toteutuisi.

– Ajatusmallimme kulkevat totuttua polkua ja ovat juurtuneet vallitsevaan yhteiskunnalliseen maailmankuvaan, jossa jalansijaa pitävät kilpailun, hierarkian ja jatkuvan talouskasvun uskomukset. Päättäjien, yritysten ja murrosjohtajien on oltava tietoisia, mitkä nämä ajatusvinoumat ja omat sokeat pisteet ovat. Murroksen johtaminen vaatii joustavaa ajattelukykyä, sanoo Berg.

Samalla on ymmärrettävä, että kestävän kehityksen toteuttaminen on kompleksinen haaste, johon eri riitä yksinpäättäminen ja -miettiminen. Tarvitaan koko kylä, eli kaupungin ja alueen eri toimijat.

Kysyimme yliopistomme tutkijoilta ja asiantuntijoilta kolme erilaista näkökulmaa liittyen kestävään kehitykseen kaupungissa, alueella ja yliopistossa:

Mika Hakosalo

Väitöskirjatutkija, Vaasan kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija

Image
Mika Hakosalo

Parempaa elämänlaatua kestävässä kaupungissa

Kun kaupunkiin halutaan luoda toimivia kestäviä ratkaisuja, kaupunkilaisten mukaan ottaminen on hyvin olennaista.

Yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen haasteista kaupungeissa on kestävä liikkuminen. Usein kestävän liikkumisen suunnitelmia tehdään kaupungeissa kaupungin oman suunnitteluorganisaation sisällä, ja suunnitelmat painottuvat pääkäyttäjäryhmän mukaan. Mitä tapahtuu, jos suunnitteluryhmään otetaan mukaan kestävän liikkumisen kannalta muutkin tärkeät tahot ja he saavat ensi töikseen pohtia erilaisia käyttäjiä sekä mahdollisimman tarkkaan yksilöidä, keitä he ovat ja millaisia haasteita heillä on siirtyessään kestävämpään liikkumiseen?

Ensinnäkin suunnitteluryhmä huomaa, miten erilaisia eri käyttäjien haasteet ovat ja että yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikille. He huomaavat myös, että eri kaupunkialueilla kestävän liikkumisen ratkaisut ovat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi syntyy ymmärrys, että kestävän liikkumisen täytyy täyttää jokin tärkeä henkilökohtainen tarve, eikä pelkästään riitä, että liikkumismuoto on kestävämpi.

Kaupunkilaiset voivat myös tuottaa itselleen ja kanssakaupunkilaisille parempaa elämänlaatua jakamalla omasta liikkumisestaan dataa kaupungille. Kun älykäs kaupunki voi reaaliaikaisesti analysoida kaupunkilaisten liikkumisdataa, säätietoja ja muuta liikennedataa, se voi luoda eri tilanteisiin kestävimmät ja sujuvimmat liikkumisratkaisut. Kaupungissa vähenevät päästöt, samalla kuin kaupunkilaiset pääsevät nopeammin liikkumaan paikasta toiseen.

Mona Enell-Nilsson

Vannhempi tutkija, markkinointi

Image
Mona Enell-Nilsson

Kohti kestävämpää tulevaisuutta Pohjanmaalla    

Alueiden ja kuntien roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä pidetään hyvin tärkeänä. Täällä Pohjanmaalla strategian suunta on oikea: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on keskeinen lähtökohta Pohjanmaan uuden maakuntaohjelman valmistelulle, ja Vaasan kaupunki on ”Carbon Neutral Vaasa 202X” -hankkeellaan edistänyt kaupungin ilmastotavoitteita.

Vaasan yliopisto on eri hankkeiden, selvitysten ja muun asiantuntijatyön kautta vaikuttanut kestävän kehityksen edistämiseen. On selvää, että yliopiston toimijoiden panosta tarvitaan jatkossakin haastavassa muutosprosessissa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Yliopistolla on tärkeä rooli tutkimuksen tuottajana ja tutkitun tiedon välittäjänä sekä innovoinnin sparraajana.

Hyvä esimerkki on juuri alkanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama hanke RIPEET eli Responsible research and Innovation Policy Experimentations for Energy Transition, jossa Vaasan yliopisto on kumppanina. Hankkeessa Pohjanmaa toimii yhtenä kolmesta eurooppalaisesta pilottialueesta, joille luodaan transition labit, eli yhteiskehittämisympäristöt, joissa testataan ja sovelletaan erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä ja työkaluja energiamurroksen edistämiseksi.

Hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, ettei energiamurros ja siirtyminen uusiutuvan energiaan ole ainoastaan valtion ja teollisuuden asia, vaan että osallistamalla voidaan kehittää alueiden energiamurrosta vastuullisesti ottamalla eri toimijoiden näkökulmat huomioon. Yliopisto on mukana myös GRETA-hankkeessa, jossa selvitetään, miten eurooppalaiset alueet voivat toteuttaa vihreän kehityksen tavoitteita älykkään erikoistumisen strategioilla.

Tommi Lehtonen

Vaasan yliopiston vastuullisuus- ja eettisyysjohtaja

Image
Tommi Lehtonen

Nyt on aika toimia!

Yliopistoilla on tärkeä rooli vastattaessa ilmastokriisiin ja muihin kestävyyshaasteisiin. Yliopistot tuottavat uutta tietoa ja kouluttavat eri alojen asiantuntijoita ja tiedostavia kansalaisia.

Vaasan yliopistossa tutkitaan ja kehitetään vastuullisia liiketoiminnan ja julkisen sektorin käytäntöjä. Tutkimuskohteina ovat myös kestävät ja ympäristöä säästävät teknologiset ratkaisut.

Opettajat voivat kurssiensa sisällöissä ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmia niin, että yliopistosta valmistuvilla on tarvittavaa tietoa ja asennetta yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat tälle tärkeän taustan. Opettajien kannattaa miettiä, mitkä kestävän kehityksen 17 tavoitteesta ovat omien kurssien kannalta erityisen merkityksellisiä ja miten niitä tavoitteita voi sisällyttää opetukseen ja oppimiseen.

Vaasan yliopisto on seudun korkeakoulukonsortion mukana valmistelemassa uutta kansainväliseen levitykseen tarkoitettua kestävän kehityksen MOOC-kurssia ja opintokokonaisuutta. Hanketta rahoittaa Vaasan kaupunki.

Vaasan yliopisto on sitoutunut Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin teeseihin kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Teesien esittämisestä ei seuraa, että ongelmat vältettäisiin, mutta teesit ilmaisevat tahdon ja suunnan.

Vaasan yliopiston kestävän kehityksen työryhmä valmistelee arviota yliopiston hiilijalanjäljestä ja laatii tiekarttaa tuon jäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on hiilineutraali Vaasan yliopisto vuoteen 2030 mennessä.

Tietolaatikko

Julkaistu aiemmin Vaasan yliopistolehti Vox cordisissa. Vuonna 2021 ilmestyneen lehden teemana on Data & digi.

Image
Heidi Kuusniemi Vox cordis 1 2021

Kestäviä askeleita huomiseen on osa Vox cordis -lehdessä pitkään ilmestynyttä juttusarjaa, joka tarjoaa monitieteisen näkökulman tutkijoiltamme ajankohtaiseen ilmiöön. Lue ilmiölähtöisen sarjan aiempia juttuja:

Uusimmat uutiset